Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on huomenna monta isoa asiaa käsiteltävänä. Lista löytyy täältä ja Oden kommentit täältä.

Aika hurja lista – kaavoitamme 37500 asukkaan verran.

Mellunmäentiellä tiivistetään. Keväällä yritimme turhaan nostaa esille sen ongelman, ettei raidejokeri 2:lle ollut varattu katuprofiilissa tilaa. Nyt asiasta on huomauttanut myös HSL ja HKL ja ongelma on korjattu.

Screen Shot 2015-11-30 at 9.10.33 AM

Stansvikinnummen uusi nimi on Stansvikinkallio. Alueella nimittäin on kallio, mutta ei nummea. Nimistötoimikunnan päätös ei vielä ehtinyt kaavamateriaaleihin mukaan.

Asemakaava esiteltiin meille viime viikolla. Kruunuvuorenrannan itäreunaan tulee pari tuhatta asukasta lisää. Kerrankin kaava on rakennettu niin, että talojen massoittelu (tiiveys ja korkeus) viestii asukkaalle luontevasti sen mistä suunnasta löytyy palvelut ja ratikkapysäkki. Luvassa on asuntoja sekä luonnosta pitäville urbaaneille että pientaloon haluaville luontoihmisille.

Alueella on nykyään parisenkymmentä mökkiä, jotka siirretään kaavan myötä Stansvikin Vanhakylään. Mökkiläiset eivät halua muuttaa eivätkä Vanhakylän mökkiläiset halua uusia naapureita. Valituksilta siis tuskin vältytään.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava kaatui aikoinaan Stansvikinnummen osalta oikeudessa siksi, että luontoselvitykset pohjautuivat materiaaliin, joka ei ollut julkisesti saatavilla. Tätä on nyt paikattu kahdella selvityksellä, jotka ovat osayleiskaavaselostuksen liitteinä. Voimassa olevassa yleiskaavassa läntinen alue on merkitty kerros- ja pientalovaltaisen asuntorakentamisen ja toimitilojen alueeksi ja itäinen alue virkistys- ja kaupunkipuistoalueeksi. Yleiskaavan määräysten mukaisesti Kruunuvuorenrannan alueella tarkat rajaukset ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Pieni Villasaarentie jäi viime viikolla pöydälle Vasemmiston edustajan pyynnöstä. Odotamme virastolta havainnekuvia siitä, miten uusi talo sopii ympäristöönsä.

Vartiosaaren osayleiskaava jäi viime viikolla pöydälle pyynnöstäni. Osmo Soininvaara sai aiemmassa vaiheessa aikaan päätöksen, että alueelle saa rakentaa vain jos liikenne ratkaistaan ratikoilla. Vartiosaareen ajettavat ratikat ovat suunnitelmien mukaan 45-metrisiä kaksisuuntaratikoita. Näin ratikoille ei tarvita isoa kääntöpaikkaa, kun riittää että kuski kävelee ratikan toiseen päähän päätepysäkillä.

Asukkaita tulee 5000-7000 sijoittuen pääasiassa saaren sisäosiin.

Olen ajatellut ehdottaa sitä, että Vartiosaaressa käytetään viherkerroin-menetelmää kompensoimaan rakentamisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Viherkerroin on menetelmä, jossa lasketaan tontin painotetun vihreän pinta-alan suhdetta koko tontin pinta-alaan ja asetetaan tälle tiettyjä vaatimuksia. Vihreän rakentamisen voi sitten ratkaista joko suurempana puiston määränä tai viherseinillä ja viherkatoilla. Ideana on se, että rakentamiseen tuodaan mukaan asioita, jotka vahvistavat ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Screen Shot 2015-11-30 at 10.03.37 AM

Vartiosaaren virkistysreitti kulkee suurelta osin rannassa.  

 

Maaliikennekeskukseen suunnitellaan lisää rakentamista 4000 asukkaan verran. Kaavoittajien kunnianhimo ja urbaanius on selvästi noussut viimeisen parin vuoden aikana. Tässä näkyy myös nyt valmistumassa oleva yleiskaava, jossa Käpylän asemanseutu on yksi urbaaneista tiiviin asutuksen keskittymistä.

Tästä tulee upea ja arvostettu asuinalue – samanaikaisesti vehreä ja tiivis ja vieressä keskuspuisto. Alue tullee olemaan erityisesti luontourbaanien suosiossa.

Screen Shot 2015-11-30 at 9.38.56 AM

Tältä näyttää 2010-luvun Länsi-Pasila.

 

 

Korttelitehokkuus on hieman päälle kaksi eli ylittää uuden yleiskaavan tiiveimmän rakennusluokan. Tässä siis esimerkki sellaisesta tiiviistä rakentamisesta, jota yleiskaava tuo tullessaan. Sisäpihat ovat isoja ja osin jopa vehreitä, kun autopaikoitusta sijoitetaan pysäköintitaloihin. Rakennusustannusten vuoksi pysäköintikannen päällä ei yleensä ole riittävästi multaa vehreään sisäpihaympäristöön.

Omaan makuuni sopisi, että joihinkin valittuihin paikkoihin tehtäisiin vielä tätäkin tiiviimpää. Itse asiassa tässäkin kaavassa olisi tiivistämisen varaa. Erityisesti pääkadun ja ratikkapysäkkien kohdalla voitaisiin hyvin tehdä vielä vähän tiiviimpää niin, että varmistetaan kriittinen massa paikallisten palveluiden käyttöön – samalla tarjottaisiin asuntoja myös vahvemmin urbaaneille asukkaille ja monipuolistettaisiin alueen asukasjakaumaa.

Ajan myötä alue yhdistynee hyvin sekä Käpylään, että Ilmalan asemanseutuun. Pasilaan päin yhdistäminen on haastavaa Hakamäentien aiheuttaman estevaikutuksen vuoksi.

Malmin lentokenttäalueen kaavarunko

Malmin lentokentälle ja sen melualueelle tulee suunnitelmien mukaan noin 25000 uutta asukasta. Alueelle ollaan tekemässä monipuolista korttelikaupunkia. Kerrankin meillä on luvassa kaava, jossa on oikeasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen hyvin yhdistyvä liikenneverkko.

Raideyhteyksien toteuttamisesta olen hieman huolissani. Paras hetki toteuttaa raideyhteyksiä on silloin, kun alue lähtee rakentumaan. Tällöin kaupunki voi rahoittaa osan raideyhteyden kustannuksista paremman joukkoliikenteen tuomalla maan arvonnousulla. Milloin tahansa myöhemmin toteutettuna jää veronmaksajalle enemmän maksettavaa varsinkin nyt, kun kaupungin lainoistaan maksama korko on lähellä nollaa.

Mutta kumpi pitäisi rakentaa ensin: Malmin keskustaan suuntautuva ratikka vai poikittainen raidejokeri 2?

Tätä täytyy vielä tuumata tarkemmin sitten, kun olen ehtinyt kuulemaan viraston esityksen aiheesta.

Screen Shot 2015-11-30 at 9.48.39 AM

 

Hämeentien liikennesuunnitelma pöydältä ja jää vielä kerran pöydälle, että valtuustoryhmät ehtivät käsitellä asiaa.

Suutarilantiellä parannetaan pyöräilyn olosuhteita rakentamalla yksisuuntaiset pyörätiet.

Pysäköinnin maksaminen. Maksuvyöhykkeet muuttuvat ja tulevaisuudessa keskeisillä alueilla joutuu maksamaan isompaa tuntihintaa, jos pysäköi pidempään. Neljä tuntia maksullista katupysäköintiä vastaa yhden kuukauden asukaspysäköintitunnusta.

Jotenkin tuntuu siltä, että tässä ei ole hintojen suhde ihan kohdallaan. Kantakaupungissa asuu varmasti runsaasti ihmisiä, jotka käyttävät autoa satunnaisesti. Se auto voi olla vuokra-auto, laina-auto tai yhteispysäköintiauto. On aika kohtuutonta, että yksi asukas joutuu maksamaan muutamassa tunnissa pysäköinnistään saman kuin toinen kuukaudessa.

Olisikin hyvä, että virastossa selvitettäisiin sitä kuinka suuri osa asukkaista on auton satunnaiskäyttäjiä ja minkälaisilla tavoilla käyttö ilmenee. On kaikkien kaupunkilaisten etu, että satunnaiskäyttäjiä ei hinnoittelulla patistella omistamaan omaa autoa.

Asukaspysäköintitunnuksien ehtojen tarkistaminen. Tulevaisuudessa samalla ihmisellä voi olla kaksi asukaspysäköintitunnusta, joista jälkimmäinen maksaa puolitoistakertaisesti ensimmäiseen verrattuna.

Kantakaupungissa asukaspysäköinti maksaa nyt 18€ kuukaudessa. Hinnankorotus olisi useimpien kantakaupunkilaisten autoilijoiden etu, kun autopaikka olisi aiempaa helpompi löytää.

12 vastausta artikkeliin ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

  1. Voisiko Stansvikinnum…kallion länsiosaa vielä tiivistää hieman? Miksi ei ole suunniteltu kunnon umpikortteleita?

    • Koska kaupunkiin tarvitaan asuntoja monenlaisille erilaisille ihmisille ja erilaisille elämäntavoille. Tuo paikka on ihan hyvin soveltuva pientaloympäristöksi.

      • Ei, kun tarkoitit siis länsiosaa etkä itäosaa. Pahoitteluni virheestä.

        Ajattelen niin, että tänne Kruunuvuorenrannan keskuksen laitamille sopii paremmin tällainen väljempi kaupunkirakenne silloinkin, kun tehdään tiivistä. Alueessa on jotain samaa kuin Ruusutorpassa, joka on luonteeltaan aika kiva ja onnistunut. Lännen ja pohjoisen tiiviimpi korttelirakenne luo sellaista ison superkorttelin fiilistä, jonka taakse piiloutuu sitten kaikenlaista muuta rakentamista.

        • Miksi Kruunuvuoressa liikuntahalli tulee juuri paikkaan, johon saisi asuntoja merinäköalalla? Eikö tämä ole hirveää haaskausta?

          Sisäliikunta ei tarvitse ikkunoita tai näköaloja ja sisäliikuntatilat kannattaa sijoittaa tämä mielessä pitäen.

          • Sijoittelu johtuu siitä, että liikuntahalli on samalla koulun halli ja on siksi koulun vieressä. Ja koulun sijaintia taas määrittää pari muutakin asiaa vähentäen liikkumavapauksien määrää. Mutta hyvä kysymys silti, että olisiko siihen voinut saada vielä asuntoja mahtumaan merenrantaan.

          • Peruste koulun läheisyydestä on kuitenkin hieman ontuva. Lapset kyllä voivat liikkua korttelin tai parin verran liikuntasaliin, kunhan liikenne on järjestetty turvallisesti.

            Teoreettinen hybridiratkaisu olisi sellainen, jossa liikuntatilat integroidaan asuintalojen alle (katutasoon tai ehkä jopa maan alle) tällä samalla paikalla, mutta tämän estänee jokin pykälä toimintojen sekoittumiseen liittyen.

            Toisaalta voidaan myös kysyä, onko koulun syytä sijaita tuossa rannalla. Lasten oleskelu luonnossa on tietääkseni tutkimusten mukaan todella hyödyllistä ja varhaiskasvatukseen pitää panostaa todella paljon, mutta tämä ei välttämättä ole tehokas tapa.

          • Asiat voidaan tehdä yksinkertaiseksi, jos haluaa, mutta onko ne tosia ja kuinka tarkasti ajateltuja?
            Simppelia, ei ole ihan totta. Kuka hyötyy siitä, että asiat tehdään näyttämään yksinkertaisilta?
            Sanoit: ”Alueella on nykyään parisenkymmentä mökkiä, jotka siirretään kaavan myötä Stansvikin Vanhakylään. Mökkiläiset eivät halua muuttaa eivätkä Vanhakylän mökkiläiset halua uusia naapureita. Valituksilta siis tuskin vältytään.”

            Tässä on kyse siitä, että Stansvikin kartanon ympäristön luonto on Helsingin mittakaavassa poikkeuksellisen kaunis ja luontoarvoiltaan monimuotoinen ja rannan lähelle rakentaminen tuhoaa ikimetsää asukkaineen ( linnut, lepakot, sammakot ja mökkiläiset) ikiajoiksi.
            Mikä on tänä päivänä ”vihreää” KAAVA-politiikkaa? Se näyttää olevan minkäväristä vain, mutta jos peesataan vallassa olevaa näkemystä, jossa nopea rahaksi realisointi ratkaisee – ja lopputulos on betonin harmaa….

            Kaavaehdotus ei ole hyvä. Nyt kaupunki on tekemässä vuosisadan virheen. Samalla tavoin, kun aikoinaan vanhaa rakennuskantaa tuhottiin armottomasti 60- ja 70-luvuilla. Lyhytnäköistä ajattelua.Mutta suunnittelemassa ei olekaan ihmisiä, jotka olisivat nähneet lapsesta lähtien kaupungin muutoksen, sen ominaispiirteiden katoamisen pala palalta. Voiko heiltä odottaa nähdä puilta ja mökeiltä metsää?

            Merja S
            mökkiläinen

  2. Vartiosaaren luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja vahvistamiseen ei tarvita viherseiniä tai viherkattoja. Riittää kun jätetään luonnontilainen saari rakentamatta.

  3. Maaliikennekeskuksen alueen pohjoinen raja eli Metsäläntiehen rajoittuva talorivi voisi kai olla ehkä jopa puoletkin nykyistä korkeampi, koska ei tulisi varjostamaan muuta kuin tietä ja Keskuspuiston läheisyyden sekä tien takia liikennevihreän tasolle vajoavaa metsänreunaa.

    Ehkä samasta syystä tähän Metsäläntien pohjoispuolelle voisi joskus rakentaa hieman asuntojakin. Jompi kumpi esittämistäni vaihtoehdoista kuitenkin olisi mielestäni parempi kuin nyt suunniteltu.

    Raitiovaunujen osalta hieman myös ihmettelen katujen tarpeetonta (?) mutkaisuutta.

    • Mutkaisuuteen liittyen vielä: Koko alueen halkaisee pari mutkaista katua, mikä johtanee todella suureen määrään vaikeita tilaratkaisuja ja hukkatilaan kadun varrella olevien rakennusten sisällä. Meneekö tässä paljon rahaa ja energiaa hukkaan?

  4. Päivitysilmoitus: Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.5.2016 | Mikko Särelä

Vastaa käyttäjälle Mikko Sarela Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *