Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.2.2012
Ensi tiistain kokous. Ode lienee menossa, joten tässä omat kommenttini lista-asioihin. Edit: Osmon teksti tiistain listasta löytyy täältä.
Hernesaari osayleiskaava pöydältä (havainnekuva): Tärkein kysymys on helikopterikenttä. Kirjoitan siitä vielä erillisen kirjoituksen. Lyhyesti kyseessä on noin 100 miljoonan investointi, josta tulee vielä toinen 100 miljoonaa takkiin vähentyneen rakennusoikeuden ja melun aiheuttaman asuntojen arvonlaskun myötä kaupungille. Yhteensä siis noin 200 miljoonaa. Aluetta suunnittelevan arkkitehdin näkemys oli, että jos helikopterikenttää ei rakenneta, pitää yleiskaavan suunnittelu aloitttaa uudestaan puhtaalta pöydältä. Lautakunnassa esittelijä yritti kovasti vakuuttaa, että nyt ei päätetä helikopterikentän rakentamisesta. Ilmeisesti esittelijä elää kovin erilaisessa todellisuudessa.
Parkkipaikat aiheuttavat myös ongelmia, mutta näihin lienee löydettävissä ratkaisu. Oma ehdotukseni on, että toteutetaan kokeiluna Oden ehdotus siten, että Hernesaaren toimistokortteleista varataan useampi tontti pysäköintitalokäyttöön. Asuntoyhtiöissä rakennuttaja saa toteuttaa haluamansa määrän paikkoja ja loput tarvittavat paikat toteutetaan sitten vaiheittain toimistokortteleiden pysäköintitaloissa.
Malminkartano: aseman eteläpuolelle radan viereen tehdään uudisrakentamista. Kannatettavaa, kävelymatka asemalle on lyhyt. Sitä en käsitä, miksi pitää tehdä parkki radan varteen. Jopa Kauniaisissa rakennetaan kovan rahan asuntoja suoraan rataan kiinni. Edit: ei tule kenttää, vaan pihakansi, jonka alla autot ovat. Siltikin olisin kaivannut tänne hieman korkeampaa tonttitehokkuutta.
Lähikauppa baanan varteen Kampissa: Toimisto/asuintalon pohjakerros muutetaan päivittäistavarakaupaksi. Joku on selvästi ymmärtänyt, että pyöräilijätkin ostavat ruokaa.
Pasilan läntinen lisäraide: Keski-Pasila-suunnitelman myötä asemalle tehdään yksi lisäraide aseman länsireunaan. Jostain syystä lisäraiteen laituri on päätetty tehdä raiteen itäpuolelle, mikä varmistaa sen että kaikkien matkustajien on pakko tehdä ensin tasovaihto päästäkseen laiturille.
Paljon parempi vaihtoehto olisi rakentaa laituri raiteen länsipuolelle, jolloin lännestä tulevat ja länteen päin suuntaavat junamatkustajat voisivat päästä junaan suoraan ilman tasovaihtoja. Aikasäästö matkustajaa kohden olisi jopa 4-5 minuuttia. Henkilöautoliikenteessä tehdään pienempienkin säästöjen eteen sadan miljoonan euron investointeja. Pyydän paikalla olevia Vihreitä jäseniä kyselemään, miksi laituri on päätetty sijoittaa raiteen itäpuolelle ja esittämään, että laiturin länsipuolelle sijoittamisesta tehtäisiin aikasäästöarvio.
Pihakadut: Outi Alanko-Kahiluoto on tehnyt aloitteen Karhutie 25-28 muuttamisesta pihakaduksi jalankulun turvallisuuden takia. Valitettavasti aloite on perusteltu nimenomaan turvallisuudella. Viraston vastaus kohdistuu myös puhtaasti turvallisuuskysymyksiin ja katsoo, ettei tämä ole hyvä paikka pihakaduille. Helsingissä tarvitaan poliittinen keskustelu siitä, mitkä kadut sopivat pihakaduiksi. Tämä on ison luokan asia, jota ei voi jättää virkamiesten päätettäväksi.
Omasta mielestäni lähes kaikki alueellista kokoojakatua pienemmät kadut saisivat olla pihakatuja ja kävelykatuja. Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta otsikolla pihakatuja Ruusutorppaan.
Kun vielä pihakadun varressa asuville annettaisiin oikeus itse laittaa katu haluamaansa kuosiin, niin saisimme varmasti moniin pihakatuihin istutuksia, penkkejä ja muuta katua elävöittävää toimintaa. Toki tällaiselle toiminnalle pitää asettaa tietyt rajat. Pihakadulla täytyy pystyä ajamaan ja jos kaupunki hoitaa esim. talvikunnossapidon, niin myös auran täytyy mahtua kulkemaan. (Tosin talvikunnossapidon siirtoa taloyhtiöiden vastuulle ja vastaavasti alennusta kiinteistöverosta tulisi pohtia.)
Jos minut valitaan ensi syksynä kaupunginvaltuustoon, tulen nostamaan pihakatuasian esille, niin monta kertaa kuin tarvitsee.
Eli ei pysäköintipaikkoja taloyhtiöihin, koska asukastiheys, eikä katujen varteen, koska pihakatu, eikä maan alle, koska maksaa. Ei kuulosta järkevältä.
1. Tuossa mallissa taloyhtiöt saavat toteuttaa tonttinsa alle haluamansa määrän paikkoja – mitä vikaa tässä on?
2. Pihakadullekin voidaan hyvästä syystä laittaa jonkin verran parkkipaikkoja, esim. liikkeissä asiointia tai vieraspysäköintiä varten.
3. Maan alle voidaan toki rakentaa pysäköintiluola siellä, missä olosuhteet ovat tälle otolliset. Hernesaaressa tällaista maata käsittääkseni on todella vähän – ellei mennä todella syvälle.
Asuntoyhtiöiden kohdalla kaupungin normi on miniminormi. Enemmänkin saa rakentaa kuin kaupunki vaatii, jos haluaa. Siitä ei olla nytkään luopumassa.
Veikkaan, että jos taloyhtiöt saavat hankkia osan velvoitepaikoistaan myöhemmin parkkitalosta, että taloyhtiöihin kellariin rakennettavien autopaikkojen määrä laskee jonkin verran nykyisestä, mutta määrä ei tule olemaan nolla. Esim. siinä kuuluisassa hemistanin talossa parkkipaikkoja oli kai tulossa noin 40%:iin asunnoista (periaatteella käyttäjä maksaa koko lystin).