Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.9.2013

Olen taas tiistaina menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Lautakunnan lista löytyy täältä ja Elina Moision kommentit täältä.

Ensimmäisenä listalla on kaivuumaiden käyttötavat. Vaihtoehtoja on neljä: (0) nykyinen, jossa käyttöä ja varastointia ei ole erityisemmin suunniteltu (1) kaikkien kaivumaiden hyötykäyttö, joka on haastavaa ja jos oikein tulkitsen raporttia vaatisi lisää tiukkoja normeja kaavoituksessa, jotta rakennuttajat saataisiin pakotettua käyttämään maa-ainesta tarkoituksiin, joihin se ei ole muuten paras vaihtoehto (2) hankitaan isot väliaikaisvarastot 35 kilometrin etäisyydeltä Helsingin keskustaa ja väliaikaisvarastoidaan tänne ja (3) käytetään kaikki merentäyttöihin.

Erityisesti viimeisessä vaihtoehdossa mielenkiintoista on mahdollisuus rakentaa lisää Helsinkiä täyttömaalle – samalla tavalla kuin suurin osa nykyisestä Helsinginniemestä on rakennettu. Eirassa asuvat tosin luultavasti pahastuisivat, jos Eiran eteläpuolelle suunniteltaisiin uutta merellistä kaupunginosaa.

Greater Helsinki Vision 2050 voittajatyö Emerald. Tässäkö Helsingin tulevaisuus?

Teknillistaloudellisten selvityksen puitesopimuksen konsulttien valinta. Kilpailutuksen perusteella valitaan käytettävät konsultit vuosille 2013-2015.

Oulunkylään kaavoitetaan yksi uusi asuintontti Mäkitorpankujalle purettavan liikerakennuksen tilalle. Matkaa  Oulunkylän asemalle noin 500m ja jokerin pysäkille 700m. Tonttitehokkuus on naurettavan alhainen e=0,95. Tiivistyvällä esikaupunkivyöhykkeellä ei pitäisi sallia uusia kaavoja, joissa tonttitehokkuus on alle 2. Sitä tiivistyvän kaupunkirakenteen yleiskaavaa odotellessa näitä tulee vielä lisää. Ensimmäiseen kerrokseen saa, mutta ei ole pakko rakentaa, liiketiloja. Käytännössä alueen harvahkon rakentamisen vuoksi liiketiloja tuskin tulee.

Mäkitorpankujan ja Mäkitorpantien kulmaan tulee uusi asuintalo.

Vastaavia täydennysrakentamiskaavoja on pari kappaletta myös Etelä-Haagassa (e=1,0 ja e=0,82). Lisäksi Landbossa mahdollistetaan pientalotontin jakaminen kahteen osaan.

Täydennysrakentamisen osalta tässä törmää nyt kaksi erilaista filosofiaa. Nykykäytännössä pyritään usein siihen, että täydennysrakentaminen muuttaisi alueen luonnetta mahdollisimman vähän. Rakennusten korkeus ja sommittelu pyritään tekemään mahdollisimman pitkälle samalla tavalla kuin alueella on alunperinkin tehty.

Se toinen vaihtoehto on lähteä rohkeasti rakentamaan kerrostunutta kaupunkia. Siinä kukin aikakausi jättää oman leimansa alueen luonteeseen ja näin vuosikymmenien (ja satojen) saatossa muodostuu rikas kokonaisuus erilaisten aikakausien rakennustavoista. Tällainen kerrostunut kaupunkirakenne on asia, jota rakastamme siellä, missä sitä on rakennettu, mutta vältämme, kun sitä pitäisi rakentaa lisää.

Yleiskaavatyössä on hyvä hetki linjata uudenlainen ote täydennysrakentamiseen.

2 vastausta artikkeliin ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 17.9.2013

  1. Joskus katselin Helsingin kaupunkimotareita sillä silmällä ja huomasin, että monasti ne on kaivettu ympäristöään matalammalle etenkin liittymien kohdalla. Esim. Tuusulanväylä ja Käskynhaltiantie tai Lahdenväylä ja Koskelantie.

    Eikö niitä maamassoja pitäisi käyttää noihin liittymiin, jotta saataisiin tasoristeykset (ja muutenkin tuleville bulevardeille vähän topografiaa)? Eli välivarastoidaan ne massat nyt odottamaan uutta yleiskaavaa ja bulevardisointeja.

    Sitten toinen vaihtoehto on perustaa ruderaatteja, jonne voi huoletta kipata tasaisin väliajoin uutta maamassaa ;) Näinhän esim. Vuokin täyttömäen luontoaarre on syntynyt.

  2. Mistä syistä tuota oman aikakauden tarpeista lähtevää näkökulmaa kartetaan täydennysrakentamisessa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>