Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.8.2015
Tänään alkaa taas syksyn lautakuntatyö. Olen itse menossa lautakuntaan Oden ollessa estynyt. Oden kommentit lista-asioihin löytyvät täältä ja listalla olevat asiat täältä. Listalla on runsaasti asioita, joista tässä muutama nosto.
Lausunto luonnonsuojeluohjelma 2015-2024 ja metsäverkostoselvityksestä. Tämä jää viikoksi pöydälle. Pitää kuunnella esitys tarkkaan ja miettiä mitä tähän olisi sanottavaa.
Telakkakatu pistetään uusiksi, kun ratikka jatketaan Telakkarannan ohi Hernesaareen. Saadaan ratikat omille 6,4m leveille kaistoilleen ja pyöräkaistat. Ratikkakaistojen tarpeesta ja riittävästä leveydestä on lautakunnassakin väännetty moneen kertaan. Tällä kertaa näyttää todella hyvältä.
HSL:n talousarvioehdotuksessa esitetään erittäin suuria korotuksia matkalippujen hintoihin (7,8%). Pelkäsinkin tätä. Kun HSL perustettiin, tehtiin iso muutos joukkoliikenteen kustannustenjakoon siirtämällä kaupunkien maksama joukkoliikenteen infrastruktuuri joukkoliikenteen käyttäjien maksettavaksi. Autoilevat sen sijaan eivät maksa omasta infrastruktuuristaan senttiäkään.
Tämä on omituista mm. siksi, että kaupungit saavat merkittäviä tuloja joukkoliikennehankkeistaan. Maan arvo raideasemien ja -pysäkkien vieressä nousee ja kaupunki ottaa tämän hyödyn uusia asuinalueita suunnitellessaan. Näitä tuloja ei mitenkään huomioida, kun raideinfrastruktuurin kustannuksia jyvitetään joukkoliikenteen käyttäjille. Näin kaupungit laskuttavat länsimetron ja kehäradan kahteen kertaan joukkoliikenteen käyttäjiltä.
Nyt tuo muutos iskee nilkkaan ja kovaa. Länsimetron valmistuminen tuottaa noin 50 miljoonan euron infrastruktuurikustannukset joukkoliikenteen käyttäjille maksettavaksi – eli kaupungit perivät noin 5% korkoa tehdystä miljardin euron investoinnista, vaikka lainarahasta tuskin maksetaan yli prosenttia.
Korotus on vaarallinen myös siksi, että emme voi etukäteen tietää mille tasolle joukkoliikenteen matkustajamäärät kehäradalla tai länsimetrossa asettuvat. Uudet matkustajathan eivät maksa HSL:lle mitään, mutta tuovat merkittävästi lisätuloja.
Siksi olisi perusteltua tehdä kaksi asiaa: 1. vähintäänkin siirtymäkaudella jätetään hintojen nosto tekemättä, jotta saadaan mitattua todellinen potentiaali metron ja kehäradan käytölle ja 2. siirtyä takaisin vuotta 2009 edeltäneeseen malliin, jossa joukkoliikenteen käyttäjät maksavat noin 50% liikennöinnistä aiheutuneista kustannuksista ja infrastruktuuri rahoitetaan verorahoista.
Lausumme Vanhakaupunginkosken padon purkamisesta. Olen itse sitä mieltä, että purkamisen mahdollisuudet pitää selvittää kunnolla. Meillä on mahdollisuus saada Vantaanjokilaaksoon upea koski, jossa kelpaa helsinkiläisen virkistyä ja samalla saadaan yksi matkailuvaltti lisää.
Otso Kivekäs teki talvella valtuustoaloitteen Helsingin Yliopiston metroaseman itäisen sisäänkäynnin avaamisesta. Virasto on selvittänyt asiaa ja todennut, että aseman avaaminen tuottaa noin 3,5-5 minuutin aikahyödyt Kruununhaasta metrolle tuleville, mikä tekee aseman avaamisesta kannattavan. Viime vuonna tehdyt liikennemittaukset osoittavat, että tuossa kulkee erittäin paljon jalankulkijoita päivittäin.
Samalla saataisiin alikulku Kruununhaasta Kaisaniemen puistoon ja puiston reunalla sijaitsevaan kouluun.
Kruununhaan metroaseman sisäänkäynti voisi olla vaikka Liisankadulla
Kustannuksia sisäänkäynnin rakentamisesta tulee noin 10 miljoonaa euroa. Samalla kannattaisi pohtia voidaanko metroasemalle saada liiketiloja ja ehkäpä maan päällekin voitaisiin rakentaa jokin tuota risteysaluetta jäsentävä rakennus, joka parantaisi alueen ilmettä ja toisi keskustan ja Hakaniemen hivenen lähemmäksi toisiaan.
Otan ilolla vastaan uuden ratikkayhteyden Hernesaareen. Suunnitelmassa pistää silmään Tukholmankadun murheellisen pyöräilyonnettomuuden jälkimainingeissa Bulevardin länsipään risteys ja Eiranrannan liikenneympyrä. Kun pyöräily on erotettu omalle punaiselle kaistalleen lähes koko suunnitelman alueella, se kuitenkin puuttuu tästä liikenneympyrästä. Onko jotakin juridista estettä sille, että koko liikenneympyrän alueella olisi reunalla punainen pyörätiekaista? Omasta mielestäni liikenneturvallisuus paranisi, kun pyöräilylle varattu alue olisi silmiinpistävästi ympyrässä läsnä. Lisäksi tekisin oman pyöräilykaistan Merisatamaan johtavan Eiranrannanosan etelälaidalle, koska tosiasiassa pyöräilijä ei hakeudu kadun pohjoispuolella olevalle kaksisuuntaiselle pyörätielle vaan jatkaa ajoväylää kadun eteläreunassa. Liikennesuunnittelija voi itse mennä nykyiseen risteykseen katsomaan, miten pyöräilijät siinä ajavat.
Bulevardin länsipään risteyksen pyöräilykaistat vaikuttavat myös surmanloukuilta. Tekisin siihen samanlaisen liikenneympyrän kuin Eiranrannassa punaisine pyöräkaistoineen ympyrän reunalla. Liikenneympyrä voisi olla myös valo-ohjattu. Hietalahdenkadun muuttaisin kaksisuuntaiseksi autoille, jolloin kaikki Hernesaaren liikennevirta ei tule Jätkäsaaren sumppuun vaan kiertää Porkkalankadulle Ruoholahdenkadun risteyksen kautta.
Ei tarvita mitään uusia rakennuksia Kaisaniemeen. Sen sijaan Keva voisi luopua Unioninkadun sulkeutuneesta pääkonttoristaan Kaisaniemen puistoa vastapäätä ja muuttaa sen vaikka hotelliksi. Ei kai kuntien eläkkeiden maksamiseen tarvitse ylläpitää tällaista palatsia keskellä kaupunkia.
”Nyt tuo muutos iskee nilkkaan ja kovaa. Länsimetron valmistuminen tuottaa noin 50 miljoonan euron infrastruktuurikustannukset joukkoliikenteen käyttäjille maksettavaksi – eli kaupungit perivät noin 5% korkoa tehdystä miljardin euron investoinnista, vaikka lainarahasta tuskin maksetaan yli prosenttia.”
Pääomakustannus sisältää kuoletuksen – tällaisissa yleensä 40 vuotta, so 2,5 % vuodessa – sekä pääoman koron. Pitkäaikisena 4 % reaalikorkoa on pidetty pätevänä. Muunnettuna annuiteetiksi (katsokaa tietosanakirjasta) tämä tekee osapuilleen 5 % pääomakulut. 1%:n korolla ne olisivat jotakuinkin 3 %.
Voimme loputtomiin väitellä siitä, mikä on oikea pääoman korko pitkäaikaisesa infrastruktuuri-investoinnissa. Mutta on käytettävä samaa kantaa riippumatta siitä, onko kyseessä raitiolinja, metro, raideyhteys, satama, ydinvoimala tai vesivoimalaitos.
Ehkä olisi aika tunnustaa, että Länsimetro oli virheinvestointi. Tai ainakin olla tekemättä uusia epärealististen laskelmien perusteella.
Niin. Irakin sodanhan piti olla rauhanvoimien nopea riemuvoitto….
Markku af Heurlin