Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.4.2016

Olen huomenna menossa lautakuntaan, kun Ode on estynyt. Lista löytyy täältä. Kävin listalla olevia asioita läpi Periscopessa aiemmin tänään. Videon voi käydä katsomassa vielä jonkin aikaa täällä. Ensi viikon listaa käyn läpi tämän viikon perjantaina. Tiedotan tarkemmasta ajankohdasta omalla Facebook-sivullani.

Kruunuvuoren asemakaava olisi varmasti toteutettu toisin, jos Kruunuvuorenrantaan ei olisi alunperin suunniteltu metroa. Nyt koko alueen sisääntuloalue – eräänlainen portti – on rakennettu ikäänkuin se olisi koko alueen reunalla. Jos alueelle olisi rakennettu metro, tämä olisi ollut ihan luonnollista, mutta nyt raitiotiesillan kanssa lopputulos on hassu.

Tällä kuitenkin mennään kohti valtuustoa. 1600 asukasta lisää. Alueen pohjoisosat säästetään virkistys- ja luontokohteena.

 

10-vuoden liikenneinvestointiohjelmassa määritetään lähivuosien investoinnit ja ne suuntaviivat, joilla suunnittelua tehdään pidemmälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna Pasila haukkaa puolet uuden infran investoinneista. Veturitie on kallis ja sitä päätöstä tullaan vielä manaamaan moneen otteeseen valmistumisenkin jälkeen. Ratkaisu on huono, epäkaupunkimainen ja altis liikennehäiriöille, mutta sillä mennään.

Positiivisia uutisia kuuluu raideliikenteen puolelta. Sekä Laajasalon raitiotien, että raidejokerin rakentaminen käynnistyvät ensi vuonna. Lisäksi lähivuosina rakennetaan Kalasataman raitiotie ja useita pieniä ja välttämättömiä laajennoksia kantakaupungin ratikkaverkkoon. Näin valmistaudutaan samalla rakentamaan uuden yleiskaavan vaatima pikaraitiotieverkko.

Liikenteen kehitys Helsingissä 2015

Joukkoliikenteen osuus Helsinginniemelle suuntautuvista motorisoiduista matkoista oli 67% – ja aamuliikenteessä jopa 74%. Suurempi kuin kertaakaan vuoden 1988 jälkeen. Konelaskentojen mukaan pyörällä kulkevien määrä on jatkanut kasvuaan.

2014 ja 2015 tehtiin myös keskustassa kävelylaskenta. En muista milloin viimeksi olisi toteutettu tällainen. Insinöörin viisauksiin kuuluu se, että saat mitä mittaat. Jos kävelijöitä ei mitata, ei niitä myöskään muisteta huomioida. Hyvä, että mitataan. Tulevaisuutta varten pitäisi kehittää automaattinen tapa tehdä näitä laskentoja vaikka kameroiden avulla. Huhtikuun kaupunkisuunnittelupubissa kuulimme, että Aleksanterinkadulla ainakin yksi maanomistaja tekee tällaisia mittauksia oma-aloitteisesti. Kävelijöiden määrä on hyvä mittari arvioimaan maan arvoa ja liikkeiden tuottavuutta.

Ehkäpä kaupunki voisi tehdä yhteistyötä maanomistajien kanssa paremman datan keräämiseksi?

Tästä alla olevasta kuvasta muuten näkee hyvin, että 2009 valmistunut Hakamäentien remontti siirsi ensin sen läpi kulkevia autoja etelään Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun reiteille – ja valmistuessaan nämä palasivat Hakamäentielle ja loput autot tulivat pohjoisemmilta reiteiltä. Kantakaupungin läheisyydessä motarimaisen kapasiteetin rakentaminen ei vähennä kantakaupungin läpi ajavien autojen määrää vaan siirtää aiemmin kauempaa kiertäneitä autoja lähemmäs kantakaupunkia.

Liikennekäytössä olevien autojen määrä per 1000 asukasta jatkaa laskuaan. Osatekijänä varmasti pitkään jatkunut taantuma, mutta myös kulttuurimuutos.

 

Pyöräliikenteen suunnitteluohje, jossa käydään läpi verkkotason suunnittelu, linjaosuuksien ja risteyksien suunnittelu erilaisissa ympäristöissä. Nostan tästä katsottavaksi kuvan, jossa määritellään minkälainen pyöräratkaisu kadulle tulee suunnitella riippuen siitä mitä roolia väylä palvelee pyöräilyn verkossa ja minkälainen katu on.

Suunnittelua ohjaa se ymmärrys, että kävely ja pyöräily ovat kaksi eri kulkumuotoa ja tarvitsevat omat infrastruktuuriratkaisunsa. Kävellen ja pyörällä kulkevan nopeuserot ovat niin suuria, ettei näitä tulisi yhdistää samoille väylille kuin poikkeustapauksissa.

Lausunto HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016–2021. HSL on aivan oikein kehittämässä seudun joukkoliikennettä kohti runkoliikenteen linjastoa, mutta laatutasossa on vielä hieman työstämistä. Lausunnossamme todetaan, että laatutason asteikko ei oikein tahdo riittää alueille, joissa joukkoliikenne on ja se on tarkoitus olla kilpailukykyinen autonomistamisen kanssa. Siksi parhaiden laatutasojen kohdalla joukkoliikenteen palvelukriteerejä pitäisi tiukentaa.

Minusta on tärkeää, että HSL alkaa julkaisemaan erillistä runkolinjastokarttaa, johon on piirrettynä kaikki runkolinjojen laatukriteerit täyttävät bussi-, raitio-, metro- ja junalinjat. Ajattelin puhua tästä huomenna lautakunnan kokouksessa.

Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024. Julkisuudessakin on puhuttu runsaasti siitä, että ilmansaasteet – erityisesti typenoksidit ja pienhiukkaset ovat terveydelle vaarallisia. Näitä saasteita tulee erityisesti autojen moottoreista ja renkaan ja asfaltin välisestä kitkasta. Pienhiukkasia tulee lisäksi merkittäviä määriä kaukokulkeumasta ja pientaloalueilla puulla lämpiävistä takoista ja saunoista.

Terveyttä aiheuttaviin haittoihin tulee puuttua ja ilmansuojeluohjelmassa esitetään suuri joukko toimenpiteitä, joilla saasteita ja niille altistumista voidaan vähentää. Kaikkein suurin tarve parannuksille on kantakaupungissa. Parannusta voidaan saada mm. hiekoitusta vähentämällä ja hiekan kevätpesun nopeuttamisella, ruuhkamaksuilla, keskustaan suuntautuvan bussiliikenteen vähentämisellä ja kaikkien autojen päästörajojen tiukentamisella ja nastarenkaihin kohdistuvalla haittamaksulla.

Omasta mielestäni kannattaisi myös selvittää mahdollisuuksia vähentää keskustan läpiajon määrää. Nykyäänhän merkittävä määrä autoja ajaa muiden terveydestä piittaamattomasti koko kantakaupungin läpi päästäkseen idästä länteen tai toisinpäin, vaikka juuri tätä tarkoitusta varten on rakennettu pohjoisempia reittejä.