Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2014

Huomenna on syksyn ensimmäinen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokous. Olen menossa ja lista löytyy täältä. Elina Moision kommentit listaan löytyvät täältä.

Pasilan keskustakorttelin asemakaava on nyt meillä päätettävänä. Kaupungila on jo olemassa sopimus rakennuttajan kanssa, joten nyt säädetään lähinnä yksityiskohtia. Taloille tulee runsaasti korkeutta, mutta mitä tapahtuu jalankulkijan näkökulmasta? Täytyy kuunnella esitys tarkkaan ja sen jälkeen miettiä mitä mieltä olen kaavasta.

Pasilan rakentamisen kustannukset paukkuvat. Tämän hetkisen arvion mukaan kaupungin osuus kustannuksista on n. 157 miljoonaa euroa. Tulopuolella on nyt noin 42 miljoonaa euroa.

Screen Shot 2014-08-18 at 10.02.24

Kannattaa kiinnittää huomiota korttelin pohjoispuolelle tulevan uuden katuyhteyden leveyteen. Kyse on siis pienestä tonttikadusta, jonka leveys on 38 metriä – merkittävästi enemmän kuin esimerkiksi Mannerheimintien tai Hämeentien. Vertailun vuoksi: Kalasatamassa läpiajokatu, jolla kulkee tulevaisuudessa ratikka on n. 17-18 metriä leveä. Hintaa tuolla parin sadan metrin autoväylällä on noin 4 miljoonaa euroa – asetettakoon tämä vertailukohdaksi niille, jotka väittävät että raitiovaunujen tai pyöräilyn infrastruktuuri on kallista.

Tämä varmistanee sen, että kävely-yhteydet Pasilan ratapihan korttelialueelta (tuossa kuvan yläreunassa) tulevat olemaan epämiellyttävät. Pahinta on, jos tuo rakennettava kauppakeskus vielä tekee pohjoiseen päin yhtenäisen muurin, jossa ei ole mitään toimintoja.

Kadun leveys johtunee kahdesta asiasta: normien mukaisesti kaavoittamalla pysäköintihallin ajorampit vaativat paljon tilaa – ja valoisuusnormi estäisi asuintalojen rakentamisen lähemmäksi. (Suomen rakentamismääräyskokoelman G1-osan mukaan etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiantasosta mitattuna.)

Kaupunginteatteri saa pari uutta lisäosaa peruskorjauksen yhteydessä. Samalla rakennus suojellaan myös sisätiloiltaan.

Screen Shot 2014-08-18 at 10.12.41

 

Käpylän kisakylän asemakaavan muutos ja Olympiakylän ja Kisakylän korjaustapaohjeet. Jos 50-luvulta pitää valita yksi alue suojeltavaksi, Käpylä on hieno valinta.

Pyöräilyn seurantaan rakennetaan työkalut: joukkoon tulee mm. pyöräilykatsaus, -barometri, kaupungin toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta ja pyöräilyn laskennat. Toivottavasti kuulemme myös alustavaa tietoa tämän kesän pyörälaskennoista. Onko pyöräilyn määrä jatkanut kasvuaan viime vuodesta vai ei?

Lausumme HSL:n toiminta- ja talousarviosta vuosille 2015-2017Raitiovaunuihin saadaan lipunmyyntiautomaatit kaudella 2015-2016 ja kuljettajalipunmyynnistä luovutaan, kunhan kaikissa vaunuissa on automaatit. Tämä vähentää satunnaisia viiveitä, jotka vaikeuttavat ratikkalinjaston kehittämistä nopeammaksi ja luotettavammaksi. HSL tutkii samaa ratkaisua myös runkobusseihin.

Raitiolinjastouudistus käynnistyy HSL:n ehdotuksen mukaan vuonna 2017. Alustavan kartan löydät täältä. Ajattelin tähän ehdottaa, että linjastouudistuksen toteuttamista kannattaisi kiirehtiä. Keväällä, kun lautakunta lausui linjastoehdotuksesta, teimme lausuntoon seuraavan lisäyksen.

Koska uusi ratikkalinjasto on monin tavoin parempi kuin vanha, kslk kehottaa kiirehtimään uuden linjaston käyttöönottoa mahdollisuuksien mukaan.

Kannelmäkeen, Kantelettarentien varteen tulee lisää asuntoja. Olemassaolevan tontin rakennusoikeutta nostetaan 2257 kerrosneliömetristä 4200 kerrosneliömetriin. Uusia asukkaita saadaan siis noin 50. Tonttitehokkuus nousee 0,9:ään, mikä on käytännössä maksimi johon voidaan päästä nykyisillä autopaikkanormeilla.

Screen Shot 2014-08-18 at 10.48.04

 

 

 

3 vastausta artikkeliin ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.8.2014

  1. 1970-luvun Berliiniä tuodaan tuolla Pasilan suunnitelmalla nyt taas Helsinkiin neljäkymmentä vuotta myöhemmin. Itse en kauheasti innostu. Ja tuo on vain talojen arkkitehtuuri, tuo auton valta-asema on toinen asia, jonka piti olla jo historiaa. Vaikka rakennusten suuruus ei ole negatiivinen asia sinänsä, niin silti tämä ”kaupunki on kone”-tyyppinen insinöörivetoinen suunnittelu saisi jäädä pois. Muuten näemme ongelmien ratkaisua aina vain suuremmilla palikoilla vielä moneen kertaan tämän jälkeen. Onko syynä sitten raha, säännökset, sää vai uskalluksen puute, mutta aika tylsää on meno arkkitehtien pöydillä.

    Saa ainakin panostaa julkisivun laatuvaikutelmaan, jos tuosta haluaa jotain tulevan. Ei tuo aivan pahalta näytä sinänsä, paitsi asuinpalikat avonaisen pihansa kanssa tuntuvat olevan väärässä paikassa tai liian matalia ja kapeita suhteessa muuhun, mutta ei tuo nyt ihan parasta nykyaikaa ainakaan ole. Pohjoispuolen muuri ei todellakaan ole sellainen jonka pitäisi jäädä hallitsevaan asemaan kaupunkikuvassa, mutta lienee jo selvää, että tuo pohjoinen alue suunnitellaan sitten normaalikorkuiseksi lähiöksi, ja keskus jää Arenalta katsoen muuriksi kaupunkiin päin katsoessa, kun sitä ennen ei ole mitään korkeampaa rikkomassa sen asemaa. Pohjoinen alue jäänee myös pahasti irtonaiseksi tuosta keskuksesta, koska jää tuonne monttuun, eikä alue ole luontevasti kuljettavissa Hartwall Arenalta aina tuonne veturihalleille alueen eteläpäässä. Samalla tuhotaan idea tuosta kaupungin kakkoskeskuksesta, kun mitään kokonaisuutta ei synny, vaan vain uusi Jumbo muutamalla tornilla, ja Kartanonkosken roolia vetää sitten tämä pohjoinen lähiö, johon ei keskuksen takia kannata mitään yrittää, eli tyhjät ja kylmät kadut odottaa.

    Jokatapauksessa mielenkiintoista nähdä lähteekö tämäkään käyntiin, vai rakennetaanko tuollakin vain infraa veronmaksajien piikkiin jonkin aikaa ja jäädään sitten ihmettelemään kannattavuutta. Olisi luullut että Helsinkiin olisi mahtunut Aleksin tyyppinen katu lisää, mutta nyt mahdollisuus jäänee käyttämättä, vaikka komeaa olisi ollut kävellä Pasila päästä päähän yhtenäistä urbaania kanjonia pitkin. Ja saavathan sentään autoparat uuden paraatikatunsa tunneleineen. Taitaa vain olla niin, että korkeampaa rakentamista ei voida edes ajatella kylkikylkeen ruutukaavassa, kuten Nykissä on tehty ja saatu pidettyä kaupunkimaisuus yllä. Toivottavasti veturihallien eteläpuolelta lähtee raiteet vielä joskus pois ja sekin osa aluetta rakennettaisiin, ehkä sitten syntyisi uusi kerroksellinen kakkoskeskus ja yhtenäinen mutta monimuotoinen kaupunginosa, vaikka huonolta näyttää. Helsinki saisi laajeta turistien silmissäkin pienestä ja sievästä suurkaupungiksi, jossa voi käyskennellä muuallakin kuin vain Espan päästä päähän, mutta kuka kokee mielenkiintoiseksi alueen jossa on vain kauppakeskus lähiöineen ja keskellä virtaa motari?

  2. Pasila olisi hieno tilaisuus tehdä Helsingille toista keskustaa. Silti elävän kaupunkitilan edellytykset ollaan hävittämässä jo tässä vaiheessa projektia. Jalankulkijan näkökulma, kuten itsekin toteat, on tässä projektissa vinksallaan. Vaikka tässä nyt on jo kauan sitten päädytty tekemään elävää kaupunkia tappavaa kauppakeskusta, ilmeisimpiä virheitä ehdittäisiin vielä minimoimaan. Katutila esittäytyy nyt koko keskuksen ympärillä tympeänä harmaana massana ilman kadulle aukeavia kivijalkaliikkeitä. Olen kanssasi samaa mieltä julkisivun laatuedellytyksistä, mutta mielestäni sitäkin tärkeämpi seikka elävän Keski-Pasilan kannalta olisi saada kauppakeskuksen kivijalkaan kadulle aukeavaa liiketilaa. Kuten Laiturilla vieraillut kaupunkisuunnitteluexpertti Brent Toderiankin antoi rivien välistä ymmärtää, Pasilan tornitalosuunnitelmat aukiolle lätkittyine pistetorneineen eivät ota huomioon jalankulkuympäristöä, mikä uhkaa vakavasti tornialueen viihtyisyyttä. Toivoisin, että tätä samaa virhettä ei tehdä Triplan kohdalla, jotta Keski-Pasilassa olisi edes jotain edellytyksiä elävälle toiselle Helsingin keskustalle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *