Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.11.2015

Olen huomenna menossa taas lautakuntaan. Isoimpina asioina Hämeentien liikennejärjestelyt, Stansvikin asemakaava ja Vartiosaaren osayleiskaava. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä.

Malmin Latokartanonkaaren tarkistettu asemakaava. Aseman ympäristöön tulee noin 400 asukasta lisää. Vielä jää lisää tiivistettävää, jos halutaan, että Malmi lunastaa paikkansa kaupungin pohjoisena keskuksena.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.21.41 PM

 

Samalla huomataan se, miksi sitä urbaania ympäristöä on niin vaikeaa kaavoittaa kantakaupungin ulkopuolelle. Latokartanonkaaren poikkileikkaus on noin 40 metriä, vaikka liikennettä on vain noin 10000 autoa vuorokaudessa. Esimerkiksi Haartmaninkadulla Meilahden sairaalan edessä on enemmän liikennettä ja selvitään puolet kapeammalla poikkileikkauksella. Suunnitelman kruunaavat 4m leveät ajokaistat ja 3 metriä leveät pysäköintikaistat, jotka varmistavat, että tuolla kadulla tullaan ajamaan vaarallisesti ylinopeutta.

Kun on tilaa millä mällätä, liikennesuunnittelijat eivät luovu siitä, eikä ketään kiinnosta tapella hyvän kaupunkiympäristön puolesta.

Stansvikin nummelle ollaan kaavoittamassa asuntoja parille tuhannelle asukkaalle. Paikka siis sijaitsee Kruunuvuorenrannan takana tulevan ratikkareitin kupeessa. Alue on mielenkiintoinen sekoitus tiivistä korttelirakennetta ratikkaväylän lähellä ja väljempää pistetaloa ja pientaloa reunalla. Positiivisesti täällä toteutuu se, että kun suuntaa sinne missä on korkeampia taloja, löytää kohta itsensä pääväylältä ja ratikkapysäkin lähistöltä. Tästä tulee vähän samanlainen fiilis kuin Ruusutorpasta Leppävaarassa.

Pitää vielä kysellä kaavoittajalta sitä missä ratikkapysäkit ovat ja miten kävelyreitit alueella kulkevat. Nyt tuossa alueella on pari kohtaa, jossa kävelymatkoista voi tulla turhan mutkikkaita. Pelkän ajansäästön lisäksi on kyse siitä, että kävellen ja joukkoliikenteellä kulkemisesta tulee turhauttavaa, jos joka kerta tietää että joutuu kiertämään turhaan ylimääräisen lenkin. Tällaisilla psykologisilla asioilla on iso vaikutus siihen, minkä kulkumuodon ihmiset valitsevat.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.33.31 PM

 

Vuosaaren Villasaareen kaavoitetaan lisää asuntoja noin 40 uudelle asukkaalle.

Vartiosaaren osayleiskaava esitellään nyt ja jätetään pöydälle odottamaan käsittelyä. Osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin keväällä ja nyt käsissä on tarkistettu esitys. Vartiosaareen tulee noin 5000-7000 asukasta ratikkamatkan päähän keskustasta, ja pari pysäkinväliä Yliskylän keskuksesta. Vuosaareen pääsee tulevaisuudessa kävely- ja pyöräilysiltaa pitkin.

Osayleiskaavan laatijat ovat päätyneet ratkaisuun, jossa eri kulkumuodot ohjataan samalle saaren läpi kulkevalle pääväylälle. Tämä on saaren palveluiden kannalta hyvä asia, kun kaikki kulkijat keskitetään samalle väylälle ja luodaan potentiaali paikallisille palveluille. Yhteys Vuosaareen vahvistaa Helsinkiä verkostokaupunkina.

Vartiosaaren rakentaminen vahvistaa myös Yliskylän ja Laajasalonbulevardin varrelle tiivistyvää paikalliskeskusta.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.52.32 PM

 

Hämeentien liikennesuunnitelmassa esitetään, että Hämeentie muutetaan joukkoliikennekaduksi Hakaniemen ja Kurvin välillä. Samalla tähän välille rakennetaan pyörätiet. Ratikoiden matka-aika kurvista Hakaniemeen lähes puolittuu ja joukkoliikenteen liikennöintikustannuksia säästyy miljoona euroa vuodessa. Niin paljon me veronmaksajat joudumme maksamaan siitä, että Hämeentietä saa henkilöautolla käyttää läpiajoon.

Itse suunnitelma on upeaa työtä.

Kurvissa ratikkapysäkki jaetaan kolmeen osaan siten, että pysäkki on heti risteyksen jälkeen. Kasi länteen Helsinginkadulla metroaseman kohdalla; Hämeentietä pohjoiseen menevät nykyisellä paikallaan ja etelään menevät siinä, missä bussit nykyään pysähtyvät.

Etelään menevien bussien pysäkki on nykyisen ratikkapysäkin kohdalla ja ainoastaan tätä bussikaistaa ajamalla pääsee Hämeentietä etelään. Rakenteellinen ratkaisu, joka ehkäisee tehokkaasti läpiajokiellon rikkomista.

Screen Shot 2015-11-23 at 9.02.39 PM

Screen Shot 2015-11-23 at 9.09.53 PM

Lauttasaareen Isokaarelle kaavoitetaan tilaa päiväkotia varten. Päivähoitopaikkoja tulee 224. Tätä on tarvittu. Lauttasaareen on rakennettu runsaasti koko tämän vuosituhannen ajan ja sekä päivähoitopaikat että koulutilat ovat pahasti jäljessä väestökehitystä. Tämä siitä seuraa, kun työpaikka-alue muuttuu tontti kerrallaan asunnoiksi ilman, että kaupungissa tehdään kunnollista inventaariota tai suunnitelmaa kaupunkirakenteen muutoksista.

12 vastausta artikkeliin ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.11.2015

  1. Vaikka en ole polliittisista linjauksista aina samaa mieltä, pidän sitä hienona, että jaksat blogata tunnollisesti näinkin raskaista aiheista. Mutta kommenttiin: Latokartanontien kohdalla viittaat – kuten moni autoilua vimmaisesti vastustava – että tilavat väylät eivät luo turvallisuutta, vaan ylinopeutta ja sitä kautta jotain turmiollista. Tässä on se ongelma, että
    1) Havainnot eivät tue väitettäsi. Ainakaan kyseisessä paikassa. Esim http://aulis.sange.fi/~sippis/hri-liikenneonnettomuudet-kartalla/ mukaan Latokartanontiellä ei tapahtunut 2013 ensimmäistäkään henkilövahinkoa. Aineistosta ei tosin käy ilmi ylinopeuden osallisuutta muutamaan tapahtuneeseen peltikolariin, mutta seurausten ollen näin lieviä sillä ei kai ole merkitystä?

    2) Sallisitko saman päätelmän muiden liikennöintimuotojen osalta? Jos pyöräilijät toistuvasti sortuvat liian korkeaan tilannenopeuteen aiheuttaen vaaratilanteita itselleen tai muille, niin pitäisikö liikenneinfrastruktuuria vastaavasti myös heikentää esim. pyöräteitä merkittävästi kaventamalla tai vaikka nimismiehen kiharoilla?

    • Latokartanontien kohdalla lienee hyvin vähän jalankulkijoita. Tämä selittänee suuren osan siitä, ettei onnettomuuksia ole. Jalankulkijat eivät myöskään ole tyhmiä vaan oppivat varomaan vaarallista katuympäristöä. Sekään ei ole toivottavaa hyvän kaupunkiympäristön luomisen kannalta.

      Mitä tulee liikennemuotojen kohteluun, kyse ei ole siitä että pitää rangaista jonkun liikennemuodon valitsijoita (oli sitten kyse pyöräilijöistä tai autoilijoista) vaan siitä, että tavoitteena on saada toimivat liikenneolosuhteet kaikille. Siksi autoväylä pitää rakentaa sellaiseksi, että psykologisesti ei tule painettua liikaa kaasua ja siksi pyörätie pitää erottaa fyysisesti jalkakäytävästä.

      Liikennemoralismi ei kuulu liikennesuunnitteluun, eikä kyse ole mistään jonkun liikennemuodon kurmuttamisesta vaan siitä, että yritetään saada toimivaa liikennettä kaikille. http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2015/10/27/liikenne-ei-ole-moraalinen-kysymys/

    • Latokartanontiellä on nyt vähän jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Aikaisemmin 2000-luvulla siinä on ollut useita onnettomuuksia, joissa osallisena on ollut joko polkupyörä tai jalankulkija. Ala-Malmin peruskoulun vielä ollessa Latokartanontien varressa sitä pidettiin siinä määrin vaarallisena että koulun kohdalle laitettiin liikennevalot ja myöhemmin laskettiin nopeusrajoitusta 30 km/h:iin päiväsajaksi. Sittemmin koulu on lakkautettu ja 30:n rajoitus poistettu.

  2. Onko jokin syy, miksei Vartiosaaresta ole teetetty muuta luontoselvitystä kuin lepakkoselvitys? Muuten siteerataan vain luontotietojärjestelmää, joka on todettu riittämättömäksi esitystavaksi. Tässä nyt kovasti tuntuu siltä, että ollaan tekemässä Stansvikejä – sopivasti vielä samassa kokouksessa.

    • Vartiosaaressa on tehty myös Metso-inventointi, joka osoitti alueen 1-luokan arvoiseksi. Lisää tutkimalla löytyisi siis paljon muutakin arvokasta eikä silloin voisi rakentaa, joten kalliit tutkimukset haittaisivat muun Suomen tyhjäksi imurointi -tavoitetta. YVA-selvitys pitäisi tehdä koko raitiotielinjalta, mutta se on tehty vain Kruunusilloilta. Ja kun on silta, niin Vartiosaari pitää rakentaa…ja Ramsinniemi…ja…Nyt jo valmiit raitiovaunupysäkit seisovat Koirasaarentiellä ylhäinä entisen lepakoiden lisääntymistalon ja viereisen suojellun vesiluontotyypin ja viitasammakoiden lisääntymispaikan välissä. Helsingin mielestä ilmeisesti luonto tulee suojella vain kehä kolmosen ulkopuolella tai ulkosaaristossa, jonne helsinkiläiset voivat sujuvasti siirtyä entisille kotikonnuilleen autolla ulosmenoteitä pitkin tai hankkimalla veneen.

  3. Ei uhallakaan umpikortteleita Malmille tai Stansvikiin. Ehkä joskus toivottavasti.

    Vartiosaaren rakentamista puolustaa oikeastaan se, että näin saadaan aikaan hyvin kytkeytynyttä raideliikenteen verkostokaupunkia. Tällä on merkitystä Itä-Helsingille, kun metron kapasiteetti loppuu, ja noin muutenkin koko kaupungille. Ehkä sitä toivoisi, että jotkin suunnitellut pientalokorttelit Vartiosaaren suunnitelmasta poistettaisiin, ja tehtäisiin rakennettava alue tiiviisti.

    Erinomainen tuo Hämeentien suunnitelma! Nyt vaan se läpi.

    • Kannattaisi pidentää ne Espoon metrolaiturit täysmittaisiksi, niin ei tarvitsisi ruveta rakentelemaan raideliikenteen verkostokaupunkia Helsingin viimeisille rakentamattomille merenrannoille.

      • Ai helsingin viimeisiä rantoja ollaan rakentamassa vartiosaaressa. Ensinnäkin vartiosaaressa ei miltein ollenkaan rakenneta rannoille. Toiseksi ota kartta käteen ja katso vähän missä on rakentamattomia rantoja Helsingissä, niitä riittää.

  4. Jokainen raitiovaunureittejä Vartiosaareen ja Ramsinniemeen haikaileva voisi käydä Laajasalossa Tahvonlahden pohjukassa katsomassa, miltä karttojen linjaukset tarkoittavat käytännössä. Vanhan Koirasaarentien paikalla on maisemassa nyt valtavan levyinen kallioiseen maastoon louhittu ruhje keskellä vanhaa hienoa metsää ja luontoaluetta.

  5. Stansvikinnummen asemakaavaluonnos.
    Kovin hatarat ovat lautakunnan jäsenen tiedot Stansvikinnummen tilanteesta ja faktoista.
    Kannattaa lukea KHO:n päätös (7.6.2011,diaarinumero 1326/1/10) Stansvikinnummen kumoamisen perusteista. Tämän päätöksen todellista sisältöä kokonaisuudessaan ei julkisuudessa ole ilmaistu. Miksi?
    Kyse ei pelkästään ollut luontoselvitysten julkisen saatavuuden puutteesta. KHO toteaa osayleiskaavapäätöksessään selkeästi, ”Hallinto-oikeus on katsonut, ettei asiassa ole esitetty riittäviä perusteita jättää A-alueen osalta tekemättä tarkempia luontoselvityksiä. Osayleiskaava ei siten öljysataman itäpuolelle osoitetun asuntoalueen osalta perustu riittäviin selvityksiin, minkä vuoksi osayleiskaava on kumottava sanotuilta osin.”

    Selvitykset ovat edelleen puutteellisia. Tekemättä on mm. linnustokartoitus, lepakoiden päiväpiilokartoitus, kääpätutkimus (joka ei ole ulottunut Stnsvikinnummen alueelle). Kaupunki on todennut, ettei kaavoituksen kannalta mainittavia luontoarvoja alueella ole. Tiedot perustuvat luontotietorekisteriin koottuihin tutkimuksiin, jotka eivät ole ulottuneet Stansvikinnummen alueelle.
    Nyt ollaan tekemässä ratkaisu, jossa tiukalla rakentamisella tuhotaan monimuotoinen luontoalue ja viheryhteys. Epäselviä kysymyksiä ja laittomuuksia löytyy kaupunkisuunnittelussa. Kenen tehtävä on tarkistaa KSV:n (kaupunkisuunnitteluviraston) antama tieto päättäjille? Lautakunnalla on ratkaiseva rooli päätösprosesissa. Odotan juuri lautakunnan (1.12) kokouksen päättymistä.
    p.s Ja käsitteetkin ovat sekaisin, niin kaupunkissuunnitteluviraston esityksessä lautakunnalle, kuin myös tämän blogin kirjoittajalla. Stansvikinnummen asemakaavaselostuksella ei ole mitään tekemistä osayleiskaavaselostuksen kanssa.
    t.
    merja uusivirta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *