Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.4.2012

Tällä kertaa Ode on menossa lautakuntaan.

Tämän viikon lautakunnan listalta päällimmäiseksi ajatukseksi jää se, ettei kaupungin organisaatioissa osata ajatella itä-Helsinkiä vieläkään muuna kuin läpikulkuväylänä ja nukkumalähiönä. Itä-Helsinki on niin tärkeä, etten tällä kertaa nosta muita asioita esille. Olen kirjoittanut Itä-Helsingin tulevaisuudesta aiemmin täällä.

Meri-rastilan osayleiskaavaluonnos

Alueelle suunnitellaan uutta asuinaluetta nykyisen asuinalueen ja rannan väliin. Tämä oli lautakunnassa jo vuosi sitten ja palautettiin silloin valmisteluun toiveella vähentää asuinalueen syömää metsäpinta-alaa. Kävin keväällä keskustelemassa osayleiskaavaa valmistelevan arkkitehdin kanssa. Esittelin hänelle ajatusta Vuotien siirtämisestä metroradan päälle. Tämä ajatus taitaa toistaiseksi – valitettavasti – kaatua kustannuksiin, sillä maan arvo Vuotien ympäristössä on riittävän heikko, ettei noin 80M€ kannenrakentamisinvestointi ole kannattava.

Aluetta suunnitteleva arkkitehti myös sanoi minulle, etteivät umpikorttelit sovi lähiöön. Olin tästä hyvin ihmeissäni. Vuosaari on 35000 asukkaan kaupunki. Kooltaan lähes kaksinkertainen verrattuna Pietarsaareen. Jos Vuosaari olisi itsenäinen kaupunki, aluetta suunnitteleva arkkitehti ei Vuotien vartta ensisijaisesti lähiönä, vaan osana Vuosaaren keskustaa.


View Larger Map

Pietarsaari
Lautakunnalle on esitelty myös vaihtoehtokaava, jonka voi itsekukin löytää täältä

Liikenneinvestoinnit 2013-2017
Kirjoitin näistä jo viime viikolla. Tällä kertaa sanon vain lyhyesti sen, että Itäkeskukseen suunniteltu silta on kuin suoraan Smith-Polvisen kidasta. Itäkeskusken tulee olla Helsingin itäinen keskusta – ei läpiajoon suunniteltu moottoritien melu- ja saastevyöhyke. On vain valveutuneiden poliitikkojen ansiota, ettei Punavuori ole asuinalueena samanlainen kuin Itäkeskus. Itäkeskuskin voisi vielä muistuttaa enemmän Punavuorta – mutta tämä vaatii alueen kehittämistä kaupunkina. Allaolevat kuvat ovat samassa mittakaavassa.
Itäkeskus
Punavuori

Jos itä-Helsinki olisi itsenäinen kaupunki, ei kaupunki varmasti kehittäisi suurinta keskustaan läpiajoliikenteen ehdoilla kaupunkiympäristöä tuhoten. 

28 vastausta artikkeliin ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.4.2012

  1. Ja mitäs shaissea?! Kyllähän Vuokkiin on jo tullut/tulossa umpikortteleita, Kahvikortteliin. Hyvin tuntuvat toimivan.

  2. Voisikohan auttaa, jos otettaisiin äänimaailman suunnittelu mukaan kaupunkisuunnitteluun. Mielestäni motareiden ulina ei kuulu kaupunkiin. Katujen äänet kylläkin. Koko pätkä Kulosaaresta Itäkeskukseen on kyllä todella surullista katseltavaa. Kertoo lähinnä kaupungin arvostuksesta asukkaitaan kohtaan.

  3. Kävin eilen pyöräilemässä Itäkeskuksessa. Kiinnitin huomiota siihen, että Kehä I, Itäväylän ja Turunlinnantien risteyskompleksissa liikkuu myös paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.

    Risteykset ovat jalankulkijoille ja pyöräilijöille Helsingin ahdistavimmasta päästä ja silti siellä liikkuu paljon väkeä ilman autoa. Tätä ei jotenkin tajuta liikennesuunnittelussa, kun risteyksestä halutaan tehdä vain motarimpaa. Jos tätä suunniteltaisiin enemmän jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla, edistäisi se myös Itäkeskuksen keskustamaistumista. Ei keskustassa tarvitse ajaa autolla 70 km/h.

    • Tuo on yksi rumimpia ja ikävimpiä kohtia koko Helsingissä. Olen kommentoinut tuota tilanetta aikaisemmin. Se paikalle suunniteltu moottoritiesilta olisi helpottanut tilanetta jonkin verran. Onneksi se torpattiin ainakin väliaikaisesti. Parempi ratkaisu pitäisi löytää.

  4. Kiitos Itä-Helsinki-näkökulmasta. Monilla vuosaarelaisilla on tällä hetkellä tunne, että Helsingin kaupunki, jonka pitäisi huolehtia asukkaistaan, onkin meidän vihollisemme.

    Helsinki tuntuu toimillaan monin tavoin lisäävän asukkaittensa eriarvoistumista. Meri-Rastilan rakentamissuunnitelma on pahimmasta päästä – se jatkaisi aiempaa kehitystä, että merelliset alueet varataan tietylle ihmisryhmälle samalla kun muiden asumisen laatua heikennetään. Puheiden tasolla on toisin: kaupungin periaatteisiin kuuluu rantojen säilyttäminen kaikkien käytössä, mutta kun puheet ja teot ovat ristiriidassa, vain teoilla on merkitystä.

    Kaupungilla on Vuosaaressa meneillään myös toinen hanke, joka lisää asukkaitten eriarvoistumista. Kaupunki aikoo lopettaa Rastilan yleisen talviuintimahdollisuuden ja vuokrata jatkossa uimavuoroja yksittäiselle seuralle.

    Jos olisi mahdollista järjestää kansanäänestys Helsingistä eroamiseksi, me vuosaarelaiset äänestäisimme kaupunginosamme itsenäiseksi.

    Hanna-Leena

  5. Arkkitehdin saisi lähettää Leppävaaraan katsomaan umpikortteleita lähiössä. Tulee kyllä paljon kaupunkimaisempi tuntu heti. Toimivaa ja viihtyisää. No, Leppävaara onkin Espoon ainoa kaupunkimainen paikka.

    • Leppävaara on tosiaan samalla erinomainen ja erinomaisen huono esimerkki. Kehä leikkaa kaupunkikeskustan kuin terävällä veitsellä ja toisella puolella oleva alue luonteensa puolesta vielä vahvistaa tätä eroa.

  6. Umpikorttelit toimivat kyllä ihan hyvin idässäkin , kiitos. Juuri tuollaiset umpikorttelit olisivat hyvää vaihtelua.

  7. Leppävaara on myös hyvä esimerkki vähän negatiivisemmin. Sehän on risteysalueena melkein sellainen kuin Itäkeskukseen nyt suunnitellaan, kaikkine siltoineen ja alikulkuineen. Estevaikutuksen huomaa kyllä siitä, että henkisesti Leppävaara loppuu Kehä I:n sillalle. Tämä tulee varmasti olemaan ongelma, kun sinne itäpuolelle aletaan tehdä liiketilaa, ainakin Ikea (viihdekeskuksien tilanteesta en tiedä).

    Toisaalta jotenkin Itäkeskuksesta on minusta saatu vielä pahempi risteysaavikko jo nykyisellään. Mikä on sinänsä outoa, kun liikennemäärät ovat molemmissa varmaan samaa luokkaa.

  8. ”Esittelin hänelle ajatusta Vuotien siirtämisestä metroradan päälle. Tämä ajatus taitaa toistaiseksi – valitettavasti – kaatua kustannuksiin, sillä maan arvo Vuotien ympäristössä on riittävän heikko, ettei noin 80M€ kannenrakentamisinvestointi ole kannattava.”

    Kontulaan kansirakentamista suunnitteleva KSV:n arkkitehti Kaisa Karilas kävi puhumassa meille vuosaarelaisille metroradan kattamisesta. Tilaisuudessa tuli esiin ajatus, että metron rakentaminen tunnelin sijasta kuiluun on aikoinaan tullut halvemmaksi. Kattamisen voisikin nähdä eräänlaisena aikaisemman virheen korjaamisena, siis kuilun muuttamisena tunneliksi. Silloin kulut voitaisiin nähdä aiemmasta säästöstä seuranneina ja kohdistaa ainakin osittain metron viimeistelyyn.

    Sinänsä näitä asioita ei tulisi miettiä pelkästään rakentamisen hintaa ajatellen. Rakentajalle tulee halvemmaksi räjäyttää jääkauden muovaama kallio alta pois kuin etsiä luovempia vaihtoehtoja. Itse kalliolle ei kuitenkaan voi laittaa hintaa – räjäytyksen jälkeen sitä ei pysty enää saamaan takaisin. Kyse on siitä, kumpaa pidetään tärkeämpänä: muutamiin kohdistuvia lyhyen aikavälin taloudellisia etuja vai pitkän tähtäimen kaikkia koskevia luonto- ja terveysarvoja.

    • Olet ehdottomasti oikeassa. Noin 80M€ rahoituksen saaminen tälle hankkeelle on poliittisesti merkittävästi helpompaa, jos edes kohtuullinen osa siitä rahasta tulee takaisin rakennusoikeuden muodossa. Kyllä, Vuotie kannattaa nostaa metron päälle ja kadun ympäristö rakentaa. Uskoakseni saataisiin samalla nostettua Meri-Rastilan profiilia.

      Valtava kaupunkirakennetta halkovat kuilut ja tierampit ihan oikeasti alentavat asuinalueen arvoa. Tämä tuntuu olevan kovin monelle ihmiselle mahdoton käsittää.

  9. Meri-Rastilan länsirannan kaavan käsittelyssä lautakunnalla on nyt erinomainen mahdollisuus oikeasti pohtia erilaisia vaihtoehtoja:

    1) KSV:n luonnos, eli rakennetaan tylysti suositulle Meri-Rastilan ulkoilualueelle, jossa on maakunnallisestikin huomattavan arvokasta vanhaa metsää.

    2) Jatketaan nykyisen alueen suunnittelua ja kehittämistä luontoa säästäen ja nykyisiä asukkaita kunnioittaen OURCity-vaihtoehtokaavan pohjalta.

    Matti

  10. Meri-Rastilan rantametsä on upea alue, joka tulee säilyttää luonnonvaraisena tulevillekin sukupolville! Ourcity -hankkeen myötä Meri-Rastilaan on tehty vaihtoehtokaava, joka säästäisi metsän, mutta tekisi mahdolliseksi yhtä monen uuden asunnon rakentamisen kuin metsän tuhoava kaavakin. Lisäksi vaihtoehtokaavan mukainen rakentaminen torjuisi paremmin segregaatiota kuin erillinen uusi asuinalue sillan kupeessa.

  11. Katoin ton varjokaavan, ja musta se vaikuttaa aika hyvältä! Asuinalueiden tiivistäminen tarkottaa nimenomaan rakentamista alueiden sisälle, eikä ulkopuolelle, vaikka reunaa myöten rakennettaisiinkin. Eijan pointti on myös hyvä; vaarana on, että uuden kovan rahan ja vanhan vuokrataloalueen välille nousee jyrkkä henkinen muuri.

  12. Se Itiksen risteys ei mitenkään olennaisesti eroa esimerki Oopperan risteyksestä liikennemääriltään, http://www.hel2.fi/ksv/Aineistot/Liikennesuunnittelu/Liikennetutkimus/Liikennemaarat.pdf

    Virallisesti vaan mitoitusohje on että jokaiseen >40 000 ajoneuvoa päivässä risteykseen pitäisi tehdä eritasoliittymä. Miettii tota, ja kattoo noita liikennemääriä, niin ymmärtää miksi tämä Helsingissä täysin absurdi ajatus. Esimerkiksi Sturenkadulle koko matkalle eritasoliittymät?

  13. Meri-rastilassa tehtii virhe jo -90 luvulla, kun laman varjolla ”kaavassa” olleet kovanrahanasunnot muutettiin vuokra-asunnoiksi. Nyt kaavoittaja toimii yhtä lyhytnäköisesti omaan visioonsa uskoen, että hän luo parempaa tulevaisuutta kaavoittamalla suomenkin mittakaavassa merkittävän luontokohteen muutamalle ihmiselle asuinpaikaksi.

  14. Meri-Rastilan vaihtoehtoinen OURCity -kaava nostaa alueen vahvuuksia voimakkaammin esille. Samalla kaava pyrkii kehittämään seutua jo rakennetun alueen sisällä. Tällaisia suunnitelmia tarvittaisiin lisää, kun uudenlaiset haasteet ovat käsillä.

    Kaupunki on jo katsonut, että ilmastonmuutoksen haittoja torjutaan parhaiten viheralueiden avulla. Lähiluonto tukee myös ihmisten hyvinvointia usein eri tavoin.

    Vaihtoehtokaava linkittää Meri-Rastilan ulkoilupuiston tiiviimmin myös Itä-Helsingin kulttuuripuistoon. Idässäkin tarvitaan keskuspuiston kaltaisia viherkiiloja.

    Vaihtoehtokaavassa turvataan liikuntamahdollisuuksia niin vanhoille kuin nuorillekin. Niin koululaiset kuin aikuiset käyttävät ulkoilupuistoa. Lisäksi Haruspuistoon Meri-Rastilan sisälle suunnitellaan uudenlaista toimintapaikkaa nuorille.

    Yksi alueen ihmisten toiveista on toimivien yhteisten kokoontumispaikkojen saaminen Meri-Rastilaan. Tätäkin on koetettu ratkoa.

    Ulkoilupuiston säilyttämisen lisäksi on kiinnitetty huomiota kevyen liikenteen ja kävelyn viherreitteihin alueen sisällä.

    Lisäksi on haettu ratkaisuja helpottamaan alueen hahmottamista myös ulkopuolisen silmin.

    Vaihtoehtokaavaan kannattaa tutustua.

    T: Olli

  15. Meri-Rastilan metsän säästämiseksi on olemassa relevanttikin vaihtoehto. Ohessa ehdotuksemme esipuhe.

    LEIRINTÄALUEEN SIIRTÄMINEN SÄÄSTÄISI MERI-RASTILAN RANTAMETSÄN

    Rastilan osayleiskaavassa Meri-Rastilan rantametsään on suunniteltu asuinkortteleita 2000 asukkaalle. Alue on korkea kallioharjanne, jossa sijaitsee mm. Litorinameren rantamuodostelma, ns. pirunpelto. Metsässä on asukkaiden ahkerasti käyttämiä ulkoilureittejä ja hiihtolatuja.

    Suunnitelmat perustuvat vanhentuneeseen 2002 yleiskaavaan ja tuhoaisivat rantametsän pohjoisosan kallioineen ja rantoineen. Vuosaaren asukkaat vastustavat metsän hävittämistä, se olisi myös täysin vastoin ilmastopolitiikan tavoitteita.

    Metroaseman ympäristön tiivistäminen on sinänsä perusteltua ja kestävän kehittämisen mukaista, se koskee kaikkia vanhoja asemia Kulosaaresta Mellunmäkeen. Rastilassa sen voi kuitenkin tehdä kaatamatta montaakaan puuta, suuri osa asuinkortteleista on mahdollista sijoittaa nykyisen asuntovaunualueen paikalle. Rastilan kartano ympäristöineen ja rantametsä voidaan ja tulee toki säilyttää. Asuntovaunualue on rakennettua aluetta eikä siellä ole luontoarvoja.

    Leirintä on mahdollisimman tehotonta maankäyttöä metroaseman vieressä, tehottomampaa olisi ehkä vain golfkenttä. Alueella on varsinaista toimintaa muutamana kesäkuukautena, suurimman osan vuotta se palvelee asuntovaunujen talvisäilytystä. Leirintäalueen nykysijainti on epätarkoituksenmukainen, alue on jäänyt korkean Rastilankallion korttelin ja raskaasti liikennöidyn Vuotien väliin. Vuosaaren asukkaat tai muut helsinkiläiset eivät itse hyödy aidatusta leirintäalueesta millään tavalla.

    Sesonkiaikaan leirinalueen kapasiteetti on täynnä eikä laajennusmahdollisuutta ole. Sekä kotimainen, että ulkomainen asuntovaunumatkailu tulee lähivuosina lisääntymään voimakkaasti suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle. Leirintäalue joudutaan joka tapauksessa joidenkin vuosien päästä siirtämään väljempiin maisemiin.

    Liikuntavirasto saattaa pitää nykyistä sijaintia hyvänä kun kesäturistit pääsevät metrolla keskustaan. Kuitenkin oleellisempaa on tuhannen uuden asukkaan päivittäiset työ- ja asiointimatkat. Paradoksaalisesti juuri metroaseman läheisyys, joka on etu leirintäalueen asiakkaille, on juuri se syy jonka vuoksi se kannattaa siirtää muualle.

    Korvaava tontti on löydettävissä esim. Östersundomin liitosalueelta jonne ollaan suunnittelemassa yleiskaavaa. Rannoilla on Natura-alueita mutta sinne on suunniteltu myös venesatamia, uimarantoja ja rantapuistoja, Talosaaressa sijaitsee ratsutila. Näiden yhteydessä on ihanteellinen paikka leirintäalueelle. Liityntäliikenne Itäkeskukseen on helppo järjestää. Sitä paitsi karavaanarit ja perheet liikkuvat yleensä – autolla!

    Leirintäalueen nykyinen tontti on kaupungin omistuksessa ja toimintaa hoitaa Liikuntavirasto. Siirto on kaupungin omassa päätösvallassa. Maapohjan tuotolla on mahdollista kattaa uuden leirintäalueen perustamiskustannukset..

  16. jatkuu…

    Riippuen kerroskorkeuksista vaihtoehtosuunnitelmassa on mahdollista sijoittaa 1800-2200 asukasta alle 500 m:n jalankulkuetäisyyden päähän metroasemasta (KSV:n normi on 600 m). Radan pohjoispuolelle, pääasiassa asuntovaunualueelle mahtuu n. 1000 asukasta. Metroradan kupeeseen ehdotetaan 1-2 tornitaloa (n. 16 krs) Rastilan maamerkiksi ja Vuosaaren ”kaupunginportiksi”. Ostoskeskuksen ympäristöä on tiivistetty. Meri-Rastilantien varrella ja Haruspuiston yhteydessä on jonkin verran täydennysrakentamista

    Leirintäalueen siirtäminen olisi ns. WIN-WIN-WIN – ratkaisu, jossa kaikki osapuolet hyötysivät; Meri-Rastilan asukkaat saisivat pitää lähimetsänsä, retkeilijät saisivat paremman laajemman merellinen sijainnin ja tarvittava lisäkerrosala voidaan sijoittaa metroaseman viereen .

    Kaikki kolme, leirintäalue, uusi asuinalue ja metsä eivät saman metroaseman viereen mahdu. Jos voi valita uhrataanko metroaseman ympäristön tiivistämiseen asukkaiden lähimetsä Meri-Rastilasta, vai asuntovaunujen parkkipaikka ja muutama lautamökki leirintäalueelta, vastaus pitäisi olla itsestään selvä. Leirintäalueen voi aina siirtää ja perustaa muualle, kerran kaadettua ja rakennettua metsää ei saa koskaan takaisin.

    KaupSu –yhdistys / RASTILA – työryhmä, VUOSAARI

    KaupSu on avoin yhdistys, jonka tarkoitus on edistää parempaa ympäristö- ja kaupunkisuunnittelua erityisesti pääkaupunkiseudulla. Yhdistys koostuu varttuneemmista insinööreistä, arkkitehdeista ym. suunnittelijoista ja asiantuntijoista. Yhdistys toimii verkostona ja muodostaa erillisiä työryhmiä tarpeen mukaan. Rastila-työryhmään ovat osallistuneet mm. Esa Enqvist (liikenne), Seppo Honkanen (arkkitehtuuri, kaavoitus), Arto Pesonen (luonnonympäristö), Liisa Tukkimäki ( etnologia, yhdistyksen tiedottaja).

    Yhteydet
    Arkkitehtuuritoimisto Seppo Honkanen, Iiluodontie 7A 00990, Helsinki, Vuosaari
    email ram.ses@hotmail.fi, mob. 044-033-4088

  17. Kannattaa myös muistaa, että siellä metsässä on geologisten (luonnonhistoriallisten) arvojen lisäksi ihan luonnonarvoja. Helsingin luontotietojärjestestelmän mukaan alue on arvokas lintu- ja lepakkoalue, ja siellä on arvokkaita kasvillisuuskohteita.

    Ja KaupSu sai mut kyllä vakuuttuneeksi siitä, että Rastilan leirintäalue voidaan siirtää. Yhdessä OURCity-kaavan kanssa, ai perhana ku ois hyvä.

  18. Meri-Rastilaan liittyvästi on keskusteltu segregaatiosta. Sana on siksi joustava, että tekisi mieli puhua siitä, milloin alueella on hyvä elää.

    Auttaisiko osaksi, jos asuinseuduista saataisiin hyvän elämisen reunaehtojen kannalta kokonaisia paketteja? Paketit voisivat olla keskenään erilaisia. Eri seuduilla on omanlaisensa lähtökohdat. Mikä toimii yhtäällä, ei välttämättä pelaa toisaalla.

    Jos esimerkiksi ottaa kaupungin yhteiset olohuoneet, niitä tarvittaisiin myös ihmisten kotikulmille. Jos satsataan vain isoon olohuoneeseen keskustassa, on monesta keittiöstä pitkä matka yhteiseen tilaan. Tämä ruokkisi yhdenlaista segregaatiota ja tarvetta liikkua kauas.

    Hyvän elinympäristön paikkoja pitäisi olla tasapuolisesti eri osissa kaupunkia. Segregaation torjuminen on myös resurssin suuntaamisen kysymys.

    T: Olli

  19. (Vuosaaren leirintäalueelle rakentamisesta:)
    Voisi niitä teltta-rinkka-fillarileiriytyjiä tulla Hietsuunkin telttailemaan. Uusi huoltorakennuskin on. Vähänkin viileämpinä arkiöinä bileissä on turhan vähän porukkaa. Hietsu – Pohjolan Valkea Goa…

  20. Kaupungin suunnitelma Meri-Rastilan länsirantaan ei suojelisi komeaa munaisrantaa kokonaan. Muinaisranta polveilee ulkoilupuistossa pitkän matkaa. Osa hienosta kokonaisuudesta jäisi rakentamisen alle.

    Laaja muinaisranta on Vuosaaren kulttuurihistoriaa parhaimmillaan. Sen säilyttäminen osana Itä-Helsingin kulttuuripuistoa olisi arvokasta.

    T: Olli

  21. Hei!

    Ymmärrys siitä, miten Suomen maaperä on muotoutunut, on kulttuurisidonnainen asia. Jääkauden merkitys on suuri. Aihe on vaikkapa kouluopetuksen ydintä. Mielikuva jääkauden työstämästä maasta on vahva.

    Meri-Rastilan ulkoilupuistossa voi tarkkailla hieman laajemmalla alueella, mitä on tapahtunut, kun maa on noussut ensin vähän ja sitten yhä enemmän esiin merestä. Ulkoilupuistoa voisi kehittää niin, että reittien varteen sijoitettaisiin opastauluja kertomaan, mitä erilaiset kivimuodostelmat viestivät meille nykyihmisille vanhoista tapahtumista.

    Koulut käyttävät metsää paljon. Metsän arvo on suuri niin koululiikunnalle kuin opetuksellekin.

    Metsän luontoarvot täydentävät kokonaisuutta. Kivimuodostelmien päälle ja ympärille on kasvanut nykyvinkkelistä monimuotoinen luonto.

    T: Olli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *