Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2012 & kaupunkisuunnittelupubi

Seuraava kaupsupubi on tiistaina 28.2. kello 18 alkaen pub Angleterressa Kalevankadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kaupunkisuunnittelupubi on vapaamuotoinen tapaaminen kaikille kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille. Tällä kertaa kokeilemme koko porukalle tehtävää alustusta – aiheena Hernesaari.

Lautakunnan lista löytyy täältä. Tietääkseni Ode on menossa paikalle. Minut löytää illalla Angleterresta. 
Östersundomista kirjoitin jo aiemmin. Olen kallistumassa siihen suuntaan, että koko hanke on huono idea. Meidän pitäisi tiivistää kaupunkirakennetta, ei hajauttaa ja levittää sitä entisestään. En haluaisi nähdä suurta osaa Östersundomista Pisan lähiön kaltaisena autokaupunkina. Kivenlahden kaltaiset kerrostalokeskittymätkään eivät ole kovin vetovoimaisia, vaikka merenrannalla ovatkin. Jos tänne jotain rakennetaan, tarvitaan ihan oikea kaupunki, jossa on kaikki ne palvelut, joita ihmiset elämässään tarvitaan. Sitä ei ole yhdessäkään esitetyistä yleiskaavasuunnitelmista. Luontojärjestöjen esittämää vaihtoehtoa lukuunottamatta alueella luonnon määrä jää myös liian pieneksi. Östersundom tarvitsee oman ”keskuspuistonsa” joka yhdistää Sipoon kansallispuiston mereen. 
Hernesaaresta olen myös kirjoittanut jo runsaasti, mm. täällä. Toivon osayleiskaavan palautusta uudelleen valmisteltavaksi ilman helikopterikenttää. Myös paljon tilaa vaativalle merikeskukselle voi löytää tilaa jostain, missä tila ei ole ihan näin arvokasta. Kaupunki tarvitsee kulttuurista diversiteettiä ja paljon tilaa syövät monokulttuuriset instituutiot ovat sen vastakohta. 
Townhouse-rakentamisessa tärkeää on se, että niitä voidaan hyödyntää monessa eri tilanteessa. Kantakaupungin uusilla alueilla townhouse-rakentamisella on mahdollista saavuttaa lähes yhtä suuri rakentamistehokkuus kuin kerrostaloilla ja näin monipuolistaa rakennuskantaa ja alueen ilmettä. Olemassaolevilla esikaupunkialueilla townhouse-rakentaminen voi soveltua täydennysrakentamiseen paikoissa, joihin uudet kerrostalot olisivat liian järeitä ja uusilla esikaupunkialueilla niillä voidaan rakentaa varsin tiivistä asutusta pientalopohjalta. Lisäksi tiiviillä alueilla niin kantakaupungissa kuin esikaupungeissa katukerrosta on mahdollista käyttää työ- tai liiketilana ja näin monipuolistuttaa alueen kaupallista tarjontaa.  
Nyt tulee varmistaa, ettei townhouse-käyttöä ylisäännellä vaan säilytetään sen monipuolisuus ja kyky sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. 
Kalasatamassa yhden korttelin asemakaava. Tonttitehokkuus on hiukan yli 3. Tiukan autopaikkavaatimuksen (1ap/115k-m2 eli noin 1ap/92m2 asuntoja) takia autopaikat on laitettava kahteen kerrokseen pihakannen alle. Kuinkahan monesta autopaikasta pitäisi luopua, että yksi kerros riittäisi? 
Kaupunki voisi vähentää Hermannissa ja Kalasatamassa tarvetta henkilöautoilulle sillä, että päiväkodit, koulut, terveysasemat ja ratikka rakennettaisiin etupainotteisesti. Kaiken lisäksi kaupunki jäisi tässä luultavasti voitolle, sillä tieto siitä, että alueen palvelut tulevat vuosikausia myöhässä ihan varmasti laskee kaupungin omistamien tonttien hintaa. 
Hämeenlinnanväylän varteen Kaarelaan suunnitellaan jäähallia. Alueen asukkaat vastustavat hanketta mm. siksi, että Maununnevan urheilukenttä muuttuisi hallin parkkipaikaksi. En kannata sitä, että urheilupaikat kaavoitetaan paikkaan, johon on pakko kulkea autolla. Esitetty suunnitelma on tehty siitä lähtökohdasta, että autoilijat pääsevät suoraan oven eteen ja muut kiertäkööt pitkän matkan. Pitääkö tämän jälkeen ihmetellä, miksi kaikkien on pakko kulkea autolla? Ensisijaisesti sanoisin hankkeelle ei. Mikäli tähän ei ole tukea, tulee hanke vähintään palauttaa virastoon uudelleen valmisteltavaksi siten, että liikennesuunnitelmassa a) otetaan huomioon nykyiset kaupungin pyöräilyn suunnitteluohjeet, b) tehdään suunnitelma siten, että paikkaan on helppo päästä joukkoliikenteellä ja c) minimoidaan parkkipaikan haittavaikutukset paikalliselle elämälle. Autolla ei ole pakko saada parkkeerata oven viereen. Mieluummin näkisin heti ulko-oven edessä bussipysäkin.

Edit: minulle huomautettiin, että kaava on myös kauheaa tilantuhlausta. Tuohon samalle tontille saisi jäähallin lisäksi mahtumaan korttelin verran asuntoja. Kannatettava ajatus. 

Etelä-Haagaa täydennysrakennetaan Eliel Saarisen tiellä Haagan ympyrän vieressä. Tällä kertaa suunnitelma näyttää oikein hyvältä. Noin tuhat uutta asukasta jokerin reitille ja noin puolen kilometrin päähän Haagan asemasta. Leikkipuiston sisätiloille tulee lisää rakennusoikeutta, mikä lienee tarpeen, kun alueelle muuttanee paljon lapsiperheitä. 
Joukkoliikennelippujen vyöhykejärjestelmän uudistus tulee lausuntokierrokselle HSL:stä. Tavoitteena on ottaa käyttöön vyöhykejärjestelmä, jossa Helsingin seutu jaetaan useampaan vyöhykkeeseen. A vyöhyke olisi suurinpiirtein nykyinen kantakaupunki. B-vyöhyke ulottuu vaihtoehdosta riippuen suurinpiirtein kehä I:lle, kehä II:lle tai kehä III:lle. Tämän ulkopuolella vielä ainakin C ja D vyöhykkeet. Ajatuksena on se, että halvin lippu sisältää aina vähintään kaksi vyöhykettä. Näin halvimmalla lipulla pääsee esim. B-vyöhykkeeltä A-vyöhykkeelle. 
Päätös siitä, ulottuuko B-vyöhyke kauemmaksi kuin noin kehä I kuuluu ensisijaisesti Espoolle ja Vantaalle. Kyse on kuitenkin siitä, kuinka paljon Espoo ja Vantaa haluavat laittaa rahaa joukkoliikenteen tukemiseen. Mitä suurempi B-vyöhyke, sitä suurempi joukkoliikenteen tuki näissä kaupungeissa vaaditaan. Helsinki kuuluu joka tapauksessa Aja B -vyöhykkeisiin Östersundomia lukuunottamatta. 
Itäkeskukseen halutaan itämaisiin tuotteisiin erikoistunut kauppahalli. Virasto vastaa, että ajatus on kannatettava, mutta tilaa on vaikeaa löytää. Voisiko Itäväylän ja Marjaniementien kupeessa oleva noin 1,5 hehtaarin kokoinen liikennevihreä kelvata tähän tarkoitukseen? Vai olisiko alueella jotain muita paikkoja lähellä metroasemaa, jotka toimisivat tähän tarkoitukseen? Itä-helsinkiläiset lukijani – arvostaisin asiantuntevia mielipiteitä asiassa. 

8 vastausta artikkeliin ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2012 & kaupunkisuunnittelupubi

  1. Voisikohan päiväkotipaikkoja priorisoida siten, että autottomat perheet olisivat etusijalla lähipäiväkotiin? Tämä kannustaisi käyttämään joukkoliikennettä.

    Joukkoliikenteen vyöhykejako pitäisi tehdä loogisesti ja siten, että se näyttää myös kartalla selkeältä ja helposti hahmotettavalta (kehä I olisi siinä mielessä hyvä taso B-C-rajalle, mutta mielestäni Leppävaara ja Tapiola olisi tärkeää saada B-vyöhykkeelle). Kertoo HSL:n voimattomuudesta, että se ei voi päättää järkeviä rajoja, vaan kaupunkien pitää itse saada tästä asiasta päättää ja vieläpä niin, että niillä on rahallista intressiä säästää asiassa. Mahdetaankohan mahdollisia epäloogisuuksia korjata silloinkaan, kun alue on hallinnollisesti yhdistynyt, kun nyt jotkut vyöhykerajat lyödään lukkoon…

  2. Joukkoliikennevyöhykkeissä Tapiola ja Leppävaara kuuluvat B-vyöhykkeeseen kaikissa malleissa. Se suppein B sisältää Tapiolan ja Leppävaaran varsin laajasti ottaen (suurpiirin tai lähes koko suurpiirin).

    HSL on kyllä tässä suhteessa ihan itsenäisesti toimiva organisaatio. Ne tappelut tullaan sitten käymään siitä, mikä on joukkoliikenteen subventiotaso kussakin kunnassa.

  3. Pirkkolan urheilupuistossa on jäähalli ja matkaa Kaarelaan ei kovin paljoa ole. Pirkkolan urheilupuisto sijaitsee Jokeri-linjan varrella. Pirkkolassa olisi lisäksi tilaa laajentaa toimintaa mielin määrin. Rakentakaa vaikka pari jäähallia kehä ykkösen päälle.

  4. Olisiko mahdollista selvittää, voisiko nuo leikkipuistojen sisätilat olla auki laajemmin, esimerkiksi viikonloppuisin. Nykysysteemillä leikkipuiston pitäisi olla omassa pihassa tai sitten pissatetaan lapset pusikkoon – ei liene kannatettavaa.

    -I

  5. Tuo kauppahalli-idea on kovin kannattava, mutta eikö siihen pitäisi ensin löytyä yrittäjät? Toivottavasti löytyy. Tuo liikennevihreä johon viittaan on ihan ok puisto, mutta voisi tulla kyseeseen jos Itäväylän kattamista jatketaan Marjaniementietlä itään päin.

    Toinen paikka johon sopisi kevytrakenteinen kauppahalli on Puhoksen ja Itäkeskuksen välissä: http://maps.google.com/maps?q=It%C3%A4keskus,+Helsinki,+Finland&hl=en&ie=UTF8&ll=60.212898,25.082447&spn=0.001975,0.004823&sll=37.0625,-95.677068&sspn=52.68309,79.013672&oq=It%C3%A4kesk&hnear=It%C3%A4keskus,+Helsinki,+Finland&t=h&z=18&layer=c&cbll=60.21299,25.082558&panoid=eBnGs2Y-MVsE2YRWJVibzg&cbp=12,334.34,,0,11.71

    Siinä pitäisi ottaa kolmion muotoinen puistikko ja vähän parkkipaikkaa käyttöön, mutta paikkana se olisi loistava. Tuossa on paljon kävelijöitä liikenteessä. Muutenkin porukka, joka etsii hyvää ruokaa ja eksoottisuutta löytää tuonne puhokseen jo nyt. En tiedä kuka parkkipaikan omistaa. Ei varmasti halua luopua paikoistaan.

  6. Miksiköhän tuo Kaarelan hallin suunniteltu paikka pitää ylipäänsä rakentaa? Se on kohtuupieni pläntti, joka on hyvänä meluesteenä Hämeenlinnanväylän suuntaan alueen asukkaille (en itse asu alueella, mutta silti). Ylipäänsäkin pitäisi mielestäni ihan ympäristöllisistä / viihtyvyyssyistä jättää viheralueita suurten liikennemäärien väylien laidoille eikä rakentaa niitä täyteen.

  7. Mitenköhän ihmeessä pusikko moottoritien vieressä lisää viihtyvyyttä? Kuka siellä ulkoilee? Puut eivät estä melua juurikaan. Rakennukset sen sijaan toimisivat hyvin melumuurina.

  8. Kommentoin tuota kauppahalliasiaa Itäkeskuksessa asuvana. Alueellahan on jo maahanmuuttajien perustamia kauppoja jokunen ja mielestäni kokonaisen kauppahallin rakentaminen on ihan liikaa. Alueelle ei tarvitse kaavoittaa moiseen uutta tilaa kun käyttämätöntä ja kunnostamatonta liiketilaa on riittämiin Itäkeskuksen maamerkin ja Puhoksen alueella. Kunnostamalla isomman käyttämättömän liiketilan päästään hyvin samaan tulokseen ja näissähän ei muutenkaan käy kun maahanmuuttajat mikä sinällänsä on aika marginaaliväestönosa edelleen.. Puhoksen alue kaipaisi muutenkin vähän siistimistä..

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *