Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

Kutsu lautakuntaan kävi. Huomisen kokouksen lista löytyy täältä. On aineksia maratonkokoukseen. Osmo Soininvaaran kommentit löytyvät täältä.

Ennen kokouksen alkua ajattelin ottaa esille Konepajan Bauhaus -hankkeen, jossa haetaan poikkeuslupaa. Bauhausin tulo Kallion seudulle olisi erittäin tervetullutta, mutta hankeessa on pari muttaa. Ongelmana hankkeessa on mm. se, että Teollisuuskadulle olisi jäämässä pari sataa metriä pitkä tylsä seinä paikassa, johon kaava vaatii 4500m2 liiketiloja ja joka on merkitty uudessa yleiskaavassa Kalasatamasta Pasilaan kulkevana Kallion seudun keskustana. Lisäksi esitys toteutuessaan häiritsisi ysin ratikan kulkua ja tekisi ysistä hitaamman ja epäluotettavamman. Bauhausin poikkeuslupa on nyt vuorovaikutettavana ja suunnitelmiin voi tutustua täällä.

Jalankulkijan kantakaupunki esittää periaatteet kantakaupungin kävelyn kehittämiselle. Esitys on mielestäni erinomainen ja myös jalankulkijaryhmässä sitä pidettiin hyvänä ja kyseltiin vain sitä, kuinka nopeasti sitä päästään toteuttamaan. Tämä esitys tulee ohjaamaan kantakaupungin ympäristön kehittämistä niin, että kävellen on tulevaisuudessa helpompaa kulkea.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman luonnos sisältää muun muassa periaatteet. 40% rakentamisesta on tarkoitus tulla täydennysrakentamisesta ja loput uusilta alueilta. Ensimmäiseksi käynnistyisivät luonnoksen mukaan Vihdintie, Huopalahdentie, raidejokerin varsi, Laajasalontie, Vartiosaari ja Malmin lentokenttäalue. Toteuttamisohjelma jää pöydälle ja on sen verran iso kokonaisuus, että kaipaa ihan oman blogitekstinsä.

screen-shot-2016-11-28-at-7-36-25-pm

Yleiskaavan toteuttamisohjelman alustava aikataulutus

Nyt lyhyesti muutama asia, josta ajattelin kysellä kokouksessa:

  • Lähiöiden täydennysrakentaminen; 70-luvun alueiden tiivistämisellä alkaa olemaan kiire, jos halutaan tarjota taloyhtiöille mahdollisuus tiivistää tonttia putkiremontin yhteydessä. Tiivistäminen vaatii myös kaupungin panoksia ja sitä, että opitaan vielä nykyistäkin paremmin tekemään yhteissuunnittelua asukkaiden, taloyhtiöiden ja rakennusyhtiöiden kanssa. Paljon on jo lähiöprojektissa opittu, mutta lisää on tehtävä.
  • Kantakaupungissa on monta hyvää tiivistämispaikkaa ja asumisesta kantakaupungissa on kaikista kovin pula. Tämä ei kovin hyvin näy nykyisestä luonnoksesta.
  • Erityisesti kauempana keskustasta ja mereltä olevilla alueilla olisi hyvä selvittää paremmin rakentamisen taloudellisia reunaehtoja. Emme halua rakentaa alueita, joihin joudutaan asumaan. Kaikilla uusilla alueilla pitää olla vetovoimatekijöitä.
  • Bulevardialueiden kytkeytyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on kriittistä niiden onnistumisen kannalta. Siksi bulevardin suunnittelun yhteydessä pitäisi aina suunnitella laajempi naapurikaupunginosat sisältävä aluekokonaisuus. Näin saadaan kaupunkirakennetta, joka aidosti on kaupunkia eikä vain uusi lähiö.
  • Tiiviin urbaanin ympäristön vehreys pitää varmistaa sillä, että viherkerroin, pikku puistikot, katupuut ja muut menetelmät luonnon ja tiiviin kaupungin yhteensovittamiseksi pitää ottaa mukaan heti alusta alkaen. Näin saadaan parhaat lopputulokset asukkaille niin kaupunkirakenteen kuin luontopalveluidenkin kannalta. Ja paljon houkuttelevampaa tiivistä asuinympäristöä. Ihmiset rakastavat luonnon antimia.

Raidejokerin varteen kaavoitetaan asuntoja. Näin lupasimme valtiolle, kun valtio päätti raidejokerin tukemisesta. Nyt vuorossa on Pirkkolantien varsi. Uusia asukkaita tulee noin 600.

Paikallisia on harmittanut Pirjontien ja Pirkkolantien risteyksen sulkeminen ja siihen 2-5 -kerroksisen talon kaavoittaminen. Itse olen tutustuttuani aiheeseen ja paikkaan tullut siihen tulokseen, että talo luo erinomaisella tavalla uuden meidän aikakautemme kerrostuman ja hyvän maamerkin, joka viestii siitä, että joukkoliikennepalvelut löytää täältä päin. Taloon tulee myös pieni liike- tai toimistotila.

screen-shot-2016-11-28-at-7-50-58-pm

Raidejokerin varteen kaavoitetaan uusia asuntoja

Laajasalon kauppakeskuksen asemakaava. Tässä kaavassa toteutetaan ensimmäinen pätkä kaupunkibulevardia. Alla lainaus tiivistelmästä. 800-900 uutta asukasta ja 350 uutta työpaikkaa. Tulevaisuudessa Laajasalontien yli pääsee suojatietä pitkin. Kiiltomadonpolun silta säilytetään.

screen-shot-2016-11-28-at-8-01-33-pm

Laajasalon kauppakeskus ja Laajasalontien bulevardin alku

Patterimäessä tehdään raidejokeria varten joukkoliikennetunneli. Lähivirkistysalueella Patterimäen länsipuolella rataa reunustaa kaiteet.

Raidejokerin tekniset asemakaavat. Raidejokerin hanke on hyväksytty ja nyt tehdään tekniset asemakaavat, jotka mahdollistavat hyväksytyn hankkeen toteuttamisen.

Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella. Tässä esitetään aika tiukat periaatteet, jossa näytettäisiin kieltävän muutokset isolla alueella kokonaan. Pitää kuunnella esitys ja keskustella sen jälkeen muiden kanssa miltä periaatteet vaikuttavat. Pyydän tämän pöydälle Oden pyynnöstä.

Malmin tarkistettu kaavarunko. Asukkaita tulee näillä näkymin noin 25000. Muutoksia on tullut viime vuodesta jonkin verran. Täytyy kuunnella huomenna esittely ja miettiä onko kaavarungossa jotain kehittämisen varaa. Ainakin haluaisin selkeämmin mahdollisuuden kehittää Malmin kaava-alueelle lisää työpaikkoja, jos niin hyvin kävisi että sinne työpaikat haluavat sijoittua.

Perinteinen funktionalistinen jako, jossa teollisuustilat ovat motarin varressa ja asunnot niiden takana vähän häiritsee. Sekoitettu kaupunkirakenne on se, johon pitäisi pyrkiä vaikkei siihen aina päästäisi. Suomalainen asemakaava on luonteeltaan kieltävä; se mikä ei ole sallittu, on kielletty. Kaavarungolla ei ole oikeusvaikutusta, joten vaikutus ei ehkä ole näin kova, mutta huomionarvoinen kuitenkin.

screen-shot-2016-11-28-at-8-30-26-pm

Malmin kaavarunko

11 vastausta artikkeliin ”Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

  1. Perheen kanssa Konepajalle loppukesästä muuttaneena tuo Bauhaus-suunnitelma tuntuu kaikin puolin ikävältä. Yksi suuri vetovoimatekijä juuri tälle alueella oli Brunon edustama kaupunkikulttuuri, ja toivoisin että vanhojen hallien hienossa miljöössä olisi jatkossakin jotain muuta kiinnostavampaa kuin iso rautakauppa ja parkkihalli. Aluetta kehittämällä tuosta saisi aivan mielettömän hienon! Kohtalon ivaa tilanteeseen lisää se että muutimme tänne Espoosta. Jos olisimme kaivanneet Bauhausia, olisimme muuttaneet Suomenojalle.

    Ison osan hienoista tiloista varaaminen rautakaupalle olisi todella tylsää, mutta tuo parkkihallisuunnitelma on jotenkin vielä järjettömämpi. Mainitsemiesi syiden lisäksi harmittaa Traverssikujan avaaminen autoliikenteelle. En siis tiedä onko se varsinaisesti tarkoitus, mutta jos sieltä pääsee sisälle halliin niin eiköhän porukka ajele sinne Aleksis Kiven kadultakin. Ylimääräistä liikennettä tuonne en toki kaipaisin muutenkaan.

    Onko jotain erityistä syytä että Bauhaus ei halua menne Triplaan tai Rediin? Niihin lienee tulossa tarpeeksi autopaikkoja, ja lisäksi ne ovat oikeasti hyvien julkisten yhteyksien päässä. Junalla tai metrolla voisi kuvitella jo vähän isompiakin asioita kuljettavansa, vaikka tosiasiassa rautakauppaan on usein pakko mennä autolla joka tapauksessa.

    Asia harmittaa sen verran paljon, että ajattelin tehdä siitä muistutuksen. Saatekirjeeseen oli merkitty mustalla pallolla rakennuksia joissa asuvia on kuultu. Onko niin että vain näitä ihan vieressä olevia kuunnellaan, vai voiko muistutuksen tehdä vaikka asuu pari korttelia kauempana?

  2. Bauhausin tulo Konepajan alueelle aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Suurin niistä on lisääntyvä autojen määrä. Jo nyt Teollisuuskatu, ja myös Aleksis Kiven katu ajoittain, ovat erittäin ruuhkaisia. Se tuskin vähenee, kun tunneli Länsi-Pasilan puolelle valmistuu. Bauhausin myötä lisääntyvä liikenne huonontaa ilman laatua. Myös turvallinen liikkuminen vaikeutuu väistämättä alueelle tulevien kuljetusrekkojen myötä. Yhden hallin muuttaminen parkkihalliksi tulee tukkimaan kapean Traverssikujan, jossa nyt kulkevat 9 ratikat molempiin suuntiin. Risteysalue Teollisuuskadulta Traverssikujalle tulee myös olemaan tukossa, koska käynti parkkihalliin olisi heti käännyttäessä Traverssikujalle. Samassa kohdassa on myös uloskäynti Teollisuuskadun asuintalojen yhteisestä parkkihallista. Onko todella tarpeellista saada sellainen kauppa, jonne pitää liikkua autolla, alueelle, jonka toisessa päässä on Tripla ja toisessa Redi?

  3. Mukavan maltillinen mielipide Bauhausista. Ongelmia suunnitelmassa tosiaan on, ysin häiriötön kulku ehkä merkittävin, mutta luultavasti nämä ovat ratkaistavissa.

    Makasiinirakennusten uuden osan voisi suosiolla purkaa/rakentaa uusiksi. Eli sen, missä Bombardier korjasi Vauriotrameja ja Cramoko siinä nykyisin on? Parkkihallin lisäksi sivulle mahtuisi kivijalkatoimintoja ja oikeastaan voisi sitten rakentaa ylöspäinkin asumista/toimistoa. Eli Teollisuuskadun lounasreuna kokonaan uusiksi. Nykyisinhän hallien julkisivu Teollisuuskadulle on todella tympeä, eikä se siitä millään mainoslakanoilla kohene.

    Kysyntää Bauhausille olisi. Kantakaupungissa on tällä hetkellä yksi kunnollinen rautakauppa Ruoholahdessa. Sitten on lukuisia pienempiä. Kaiken tarvittavan yleensä saa, mutta hintataso on kauttaaltaan suolainen. Kaupat rahastavat siitä, ettei tarvitse lähteä autolla Tammistoon. Yleensä tulee kuitenkin lähdettyä.

  4. Teollisuuskadulla muuten kulkee yli 20K ajoneuvoa vuorokaudessa ja liikennemääriltään se on yksi Helsingin voimakkaimmin kasvavista väylistä, joten Bauhausin syyttäminen lisääntyvästä liikenteestä ja huonontuvasta ilmanlaadusta on melkoista huumoria. Vähän suhteellisuudentajua, Tiina Köykkä.

  5. Ysin linjaushan aikoinaan epäonnistui pahasti. Tässä voisi olla jonkinlainen tekosyy korjata se, eli vetää kiskot Flemaria pitkin suoraan Teollisuuskadulle. AKK:n ja Porvoonkadun kiskot ovat liian lähekkäin toisiaan, palvelualue on päällekkäinen.

    Flemarin lopusta joutuisi poistamaan parkkipaikat, mutta nyt kun Satamaradankadun pysäköinti on muuttunut maksulliseksi, niin parkkitilaa alueella kyllä riittää.

  6. Olen samaa mieltä lähiöden täydennyesrakentamisen kiireellisyydeestä. Korottamalla matalia taloja, täydennysrakentamisella esim. parkkipaikoille tai purkamalla saisi mahdollisesti kustannettua hissi- ja putkiremontit tai uudet asunnot.

    Bulevardisoinneista näkisin ensimmäisenä pienempien kokoojakatujen suojaviheralueiden maankäytön käyttöönoton kuten juuri Laajsalossa.

    Isommista Länsiväylä voisi olla ensimmäisten joukossa, mm. koska se ulottuu pisimmälle kesustaan motarina, joten valojen siirtäminen kauemmas ei olisi niin dramaattista kuin muila motareilla.

  7. Hei Mikko,
    osaatko sanoa mikä tämän Bauhausin poikkamislupahakemuksen käsittelyaikataulu on? Edes noin suurinpiirtein? 14.12. asti saa jättää muistutuksia. Mitäs sen jälkeen? Perheen kanssa olemme harkinneet muuttoa Konepajalle, mutta täytynee katsoa ensin miten tässä kuviossa käy.

  8. Toteuttamisohjelma kantakaupungin rakentamiseksi: tehdään taloja metsään ensin 5 km päähän kantakaupungista (Jokerin varsi), 6 km päähän kantakaupungista (Vihdintien varsi) ja 7 km päähän kantakaupungista (Malmin alue. Kantakaupunkia voidaan laajentaa nykyisestä reunastaan sitten jos joskus joku … tai unohdetaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>