Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014
Olen tällä viikolla menossa lautakuntaan. Osmo Soininvaaran kommentit löytää täältä. Lista löytyy täältä. Listalla on paljon asiaa.
Meilahden huvila-alueen suunnitteluperiaatteet tulevat vähän hassuun aikaan. Yleiskaavassa halutaan laajentaa kantakaupunkia erityisesti vilkkaiden katujen varsille. Paciuksenkadun varsi on erinomainen paikka rakentaa lisää kaupunkia.
Suunnitteluperiaatteet mahdollistavat lisähuviloiden sijoittamisen alueelle. 
Yllä olevassa kuvassa punaisella väritetyn alueen sisällä tulisi suunnitella rakentamista. Suojellaan arvokas puisto autoliikenteen melulta ja saasteilta ja samalla saadaan lisää asuntoja. Kantakaupungin korttelitehokkuudella tuohon saisi asuntoja muutamalle tuhannelle asukkaalle.
Saudi-arabian suurlähetystö ja asunto Kuusisaareen.
Kulosaaren korttelitalon ympäristöön asuntoja. Kaava on todella väljä, tonttitehokkuus vain 0,5. Olen sanonut ennenkin ja sanon nyt uudestaan. Kehä I:n sisäpuolelle ei pitäisi kaavoittaa mitään alle ykkösen tonttitehokkuudella.
Yleisemmin ongelmana on se, että virastossa halutaan täydennysrakentaa säilyttämällä alueen leimallinen tapa sijoitella rakennuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että jos alue on kerran rakennettu tilaa tuhlaillen, periaatetta jatketaan hamaan tulevaisuuteen. Tämä on yksi niistä syistä, miksi meillä on pula kaavoituskelpoisesta maasta.
Tällä kertaa asuntoja saadaan 150 asukkaalle. Vaihtoehtoisesti voidaan sanoa, että menetettiin mahdollisuus saada asuntoja 300-500 asukkaalle.
Jätkäsaaren satamaan suunnitellaan satamalle laajennosta. Syynä tähän on se, että rekkaliikenne on kasvamassa takaisin entisiin mittoihinsa Sataman siirron jäljiltä. Jätkäsaaresta piti tehdä vähäautoinen kaupunginosa ja Satama siirrettiin Vuosaareen, jotta tästä rekkarallista päästäisiin eroon.
Nyt rekat tulevat sitten takaisin matkustajalaivojen ruumassa. Laivayhtiöiden kannalta tämä on ihan ymmärrettävää – laivan kuljettaminen lahden yli maksaa suurin piirtein saman verran riippumatta lastista ja tulot voidaan maksimoida sillä, että kannen alla on autoja ja päällä matkustajia. Taloudellisesti tehokasta, mutta ei huomioi lainkaan rekkaliikenteen vaikutuksia kaupungissa.
Eikä yritysten kuulukaan. Se on Helsingin kaupungin tehtävä.
Samalla Tyynenmerenkadulle ollaan rakentamassa kiertoliittymä ja sen viereen ohituskaista satamasta tuleville rekoille. (Yllä kuvassa). Tässä suunnitelmassa on liikenneturvallisuuteen liittyvä ongelma.
Pyöräilijät laitetaan pyöräilemään liittymässä kahteen suuntaan, mikä tekee liittymästä turvallisuusriskin. Autoilijan pitää varoa sekä oikealta, että vasemmalta tulevia pyöräilijöitä sekä kiertoliittymään tullessaan että liittymästä poistuessaan.
Maaliikennekeskukseen Pohjois-Pasilaan kaavoitetaan asuntoja. 20 hehtaarin alueelle on suunnitteilla asuntoja 130000-150000 kerrosneliömetriä ja 30000 kerrosneliömetriä toimistotilaa. Asukkaita tulee siis 3000-4000.
Aluetehokkuus on 0,9 ja Ilmalan raitiotie on tarkoitus jatkaa tänne. Näin tiiviisti rakennettuna ratikka on syytäkin rakentaa tänne samaan aikaan kun alue rakentuu. Tulevassa yleiskaavassa tämä on osa tiivistyvää Tuusulanbulevardin aluetta.
Asukaspysäköinnin hinta, laitospysäköinti ja uudet asukaspysäköintialueet. Asukaspysäköinnin hintaa tarkistetaan ylöspäin hyväksytyn pysäköintipolitiikan mukaisesti siten, että ensi vuonna pysäköintitunnus maksaa 18€/kk ja vuonna 2021 hinta olisi 30€/kk. Tavoitteena tässä on päästä tilanteeseen, jossa autopaikkojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin kuin nykyään.
Samalla luodaan yrityspysäköintitunnus, joka oikeuttaa pysäköimään kaikilla alueilla. Tämä helpottaa erityisesti liikkuvaa työtä tekevien elämää, kun yhdellä pysäköintitunnuksella saa pysäköidä kaikkialla. Tämän tunnuksen hinnaksi tulisi 740€.
Samalla asukaspysäköijille tuodaan uusia mahdollisuuksia ottamalla käyttöön laitospysäköintitunnus, jolla saa pysäköidä autonsa ilta- ja yöaikaan pysäköintilaitoksessa. Kaupunki subventoi pysäköinnin hintaa 20€ kuukaudessa. Aluksi laitospysäköintitunnuksen hinnaksi tulee 40€/kk ja se nousee asteittain 80€/kk asti. Laitospysäköintipaikkoja on tarjolla 2500.
Samalla asukaspysäköintiä ollaan laajentamassa Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Näillä alueilla pysäköintitunnuksen hinta olisi puolet muualla perittävästä. Tulevaisuudessa tätä kannattaisi kehittää siihen suuntaan, että kunkin alueen tunnuksen hinta asettuisi tasolle, jossa tunnuksia myydään vähän vähemmän kuin alueella on asukaspysäköintipaikkoja. Näin voidaan varmistaa, että pysäköintitunnuksen ostanut löytää aina paikan läheltä kotia.
Vastineet liikkumisen ohjelmaluonnoksesta eivät anna aihetta muutoksiin. Sedät ovat esittäneet, ettei asetettaisi kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä etusijalle. Tiede on tässä asiassa viraston puolella. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen priorisoiminen vahvistaa kaupunkiseudun talouskasvua.
Sonja Heikkilä on tehnyt diplomityön aiheesta: ”Liikenne palveluna”. Ajatuksena on se, että ihmiset voisivat saada liikkumisen palveluna ja käyttää kulloinkin sitä kulkutapaa, mikä on kätevin – sen sijaan että ostavat tavaroita, jotka rajoittavat tulevia liikkumisvalintoja. Tämä on iso murros, joka on jo alkanut maailmalla ja tulee rytisemään kovaa, kun itse ajavat autot mullistavat automarkkinat. Onko Suomessa lainsäädäntö valmis paradigman muutokseen?
Mannerheimintiellä on tulossa kiskoremontti. Samalla laitetaan pyörätiet kuntoon Reijolankadun ja Nordenskiöldinkadun välillä.
Satamasta. Olen siinä käsityksessä, että nykyisellään myös Helsingin sataman satamamaksupolitiikka kannustaa rahdin kuljettamiseen nopeilla matkustaja-aluksilla. Kun satamamaksu peritään vain kerran päivässä, tarkoittaa tämä käytännössä 50% alennusta maksusta laivoille, jotka ennättävät kulkea Tallinnaan kaksi kertaa päivässä.
Tässä olisi nyt syytä kyllä ylipäätään ottaa jonkinlainen kokonaisvaltaisempi tarkastelu Helsingin Sataman politiikan suhteen. Kannattaako kaupungin omistaman Sataman ohjata ylipäätään rahti- ja ajoneuvoliikennettä kulkemaan keskustan kautta, kun siitä koituu liikenne/kaupunkisuunnittelullisia ongelmia ja kustannuksia toisaalla. Keskusta ole mitenkään optimaalinen paikka autoilijalle tai raskaiden kuljetustenkaan kannalta, varsinkin tulevaisuudessa kun Länsiväylä ja muut sisääntuloväylät pistetään bulevardisoiden. Henkilöliikenteelle Jätkäsaari sen sijaan on erinomainen paikka. Keinoja rahdin ohjaamiseksi Vuosaareen kyllä on, esim. juuri niiden satamamaksujen porrastaminen. Kaupungin ei kannata tuottaa itselleen ongelmia.
Satamapolitiikka kannattaa tosiaan ottaa kokonaisvaltaisempaan tarkasteluun, irralliset toimet johtavat helposti uusiin ongelmiin.
Satamamaksujen porrastus vaikuttaa varsin vähän reitinvalintaan. Jos esimerkiksi tavaramaksua nostettaisiin 50 % keskustan satamissa, olisi sen vaikutus rahtikustannukseen Helsinki –Tallinna-liikenteessä vain joitakin prosentteja. Toimenpide ei todennäköisesti vaikuttaisi merkittävästi Tyynenmerenkadun liikennemääriin. Seurauksena olisi kuitenkin maine Suomen kalleimpana satamana.
Vuosaaressa ei ole tällä hetkellä edellytyksiä hoitaa Tallinnan matkustajaliikennettä. Edellytysten rakentaminen maksaisi satoja miljoonia euroja ja aikaa menisi kymmenkunta vuotta. Metrokin tarvittaisiin Vuosaaren satamaan, eikä se taida olla missään ajankohtaisissa suunnitelmissa.
Eli aika hankalassa raossa operoidaan, kun kaupunki on aiemmilla päätöksillään halunnut sekä säästää että syödä Jätkäsaaren ”kakun” samanaikaisesti.
Jotain on silti tapahtumassa: Vuosaari-Muuga-tavaraliikennereittiä on määrä kehittää lähivuosina. Se saattaa osaltaan keventää rekkarallia sekä Helsingin että Tallinnan keskustoissa.
Huvittaa tuo asukaspysäköinnin laajentamisen perustelu. Enpä usko täällä Munkkiniemessä kenenkään sitä kannattavan.
Mannerheimintieltä on löytynyt tilaa fillarikaistoille, jotka ovat peräti puoli metriä yli suositusleveyden, joka sekin on aika hulppea. Mutta ratikoille ei ole tältä kaikkein keskeisimmältä väylältä saatu tilaa niin, että ratikka olisi autojen peileistä riippumaton. 6,4 on ratikalle ehdoton turvallinen minimi. Siis ratikalle 40 cm lisää, fillareilta 20+20 cm pois, niin sitten tuo on ihan hyvä.
Minua hauskuuttaa esittelijän väite siitä, että korotettu raitiotie muodostaa korokkeen, jota autot varovat. Esittelijän kannattaisi käydä tutustumassa Manskun ”korotuksiin” vaikkapa Nordenskiöldin eteläpuolella tai Sallinkadun tuntumassa. Korotus on luokkaa 0 cm… Jotta lautakunta ei täysin menettäisi kasvojaan, niin määrätkääpä korotuksen korkeus tai ottakaa tuo hassu väite pois sieltä.
Jos tämä läntinen puoli uudesta kantakaupungista menee satamaliikenteen uhriksi, niin olisi todella tärkeää, ettei Laajasalon sillalle tulisi autokaistoja ja sitä kautta läpiajoliikennettä tuonne Kalasatamaan. Tulisi sitten edes yksi urbaani asuinalue näistä uusista, kun muissa raskaat liikenneväylät, tai ainakin raskas liikenne, määrää tahdin. Vaikka hiilivoimala lähtisikin pölyineen, saasteineen ja meluineen, niin paikka menisi vain huonompaan suuntaan, jos idästä tulevaa autoliikennettä tuotaisiin siltaa pitkin Kalasataman läpi kulkevaksi.
Voisikohan muuten sitä alueen keskustaan yhdistävää siltaa harkita jotenkin Y:n muotoisesti haarautuvana, joka toisi kevyelle liikenteelle yhteyden suoraan keskustaan ja aina Espooseen, sekä toista haaraa pitkin sitten Hakaniemeen? Kahta siltaa ei vissiin ainakaan olla tekemässä. Hyöty olisi ilmeinen, vaikka lisäkustannuksia toisikin. Hakaniemestä kasvaa toki suuri julkisen liikenteen yhtymäkohta, ja siksi ratikan varmaan on ajateltu kiertävän sitä kautta Kalasatamaan, mutta itse näkisin mieluiten yhteyden Pohjoisrantaan ykkösenä, koska Kalasatamasta pääsee nyt jo Hakikseen helposti, eikä silta sinne toisi kävelijäpyöräilijälle paljoa muutosta nykyiseen, toisin kuin suora yhteys ydinkeskustaan, joka on jo nyt ärsyttävän lähellä Sompasaaren kärjestä katsottuna. Ainakin joku kevyempi silta, joka voisi haarautua Hakikseen menevästä ratikankestävästä olisi kiva.
Paciuksenkadun varren rakentamisesta; nykyiselläänkin meilahden arboretum puisto on täysin vailla paciuksenkadun melua, sillä suunnitellulla tiivistysrakennusalueella on kallionharjanne jonka ansiosta puisto on täysin hiljainen. Johannesbergintien risteyksen kohdalla rakentaminen mullistaisi siis kauniin luonnonmuodostelman, zaidankadun varsi on pelkkää parkkipaikkaa, talot sinne kiitos!
Nostaisin KSLK:n esityslistalta esille muutaman asian:
1) Tuota Mannerheimintien liikennesuunnitelmaa pitäisi minusta muuttaa niin, että raitioliikenteelle taattaisiin joka kohdassa (pl. pysäkit joissa 75-80 cm) 1,20 m uloimmasta kiskosta reunakiven ulkoreunaan. Tuossa suunnitelmassa on minusta 1-suuntaisille pyöräteille varattu tarpeettoman leveä tila, jota ilmeisesti perustellaan sillä, ettei Staralla ole sopivaa talvikunnossapitokalustoa. Talvikunnossapitokaluston uusiminen tulisi nähdäkseni kaupungille halvemmaksi, kuin rahan haaskaaminen raitioliikenteen epäluotettavuuteen ja sitä kautta päällekkäisen bussiliikenteen ylläpitoon. Samoin tuo ratikkapysäkki (1,95 m) on aivan liian kapea laadukkaan raitioliikenteen näkökulmasta.
Ehdotus: KSLK:n palauttaa suunnitelman valmisteltavaksi niin, että: 1) Jalkakäytävien leveys rajataan 3,0 metriin, pyöräteiden leveys 2,0 metriin ja ajokaistojen leveys 3,25 m (bussikaistat) + 3,0 m. Ylijäävä tila käytetään ensisijassa siihen, että raitiotielle varataan 6,4 m leveä tila (1,2 m kiskosta) koko matkalle, paitsi pysäkin kohdalla riittää 6,0 m (80 cm kiskosta pysäkin puolella). Tästä ylijäävä tila käytetään ensisijaisesti pyöräkaistan leventämiseen ja toissijaisesti bussikaistan leventämiseen.
2) Tuo Jätkäsaaren matkustajasatama asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnoksen eteläpäässä (oikeasti kai lounaispäässä) näkyvä kiertoliittymä + raitiotien ”lehmänkäännös” -järjestely on luvalla sanoen suhteellisen jännittävä. Radan sijainti Tyynenmerenkadun(?) eteläpäässä kadun itäpuolella on eriomainen, mutta ongelmana on tuo kiertoliittymästä ja radan siirtymisestä kadun keskelle aiheutuva ratageometrian mutkaisuus ja potentiaalinen onnettomuusriski tuollaisen järjestelyn sijaitessa lähellä kiertoliittymää.
Toinen huolenaiheeni on Länsiterminaalin riittävä raitioliikenteen kapasiteetti. Länsiterminaalin pysäkin eteläpuolelle pitäisi minusta varata yhden 60 m pitkän vaunun seisontatila niin, ettei se häiritse muuta liikennettä.
Ehdotus: KSLK:n palauttaa suunnitelman valmisteltavaksi niin, että liikennesuunnitelman eteläpäässä (Atlanttinkadulla) selvitetään raitiontien linjaaminen kadun eteläreunasta kadun keskelle vasta sillan länsipuolella ja niin että varataan tila 60 m pitkälle raitiovaunuyhdistelmälle niin, ettei yhdistelmä rajoita kummankaan pääraiteen käyttöä.
3) Tuo Maaliikennekeskukseen (Pohjois-Pasilan) suunnitteluperiaate-ehdotus vaikuttaa päällisin puolin hyvältä ja raitiotienkin suhteen näyttäisi pääosin olevan käytetty ns. tarpeeksi isoa pensseliä. Kuitenkin haluaisin vielä viimeistellä suunnitteluperiaate-ehdotuksen seuravasti:
Ehdotus: KSLK edellyttää jatkosuunnittelussa seuraavaa: 1) Raitiotien suunnittelunopeutena pidetään suunnittelualueella sekä reuna-alueilla 50 km/h. Nopeustavoitteiden suhteen on konsultoitava HKL:ä ja Kaupunkisuunnitteluviraston Liikennesuunnitteluosaston Liikennejärjestelmätoimistoa. 2) Raitiotieyhteys Ilmalantorin suunnalta on järjestettävä sillalla Hakamäentien ja Rantaradan yli siten, että yhteys on mahdollisimman sujuva. Tavoitenopeus kuten kohdassa 1. 3) Suunnittelualueen pohjoisosassa varataan raitiotieyhteydet sekä Käpylän asemalle, että nykyisen Veturitien ja Metsäläntien/Asesepäntien risteyksestä Maunulaan Rajametsäntien suuntaan. Nopeustavoite kuten kohdassa 1.
Jos Paciuksenkadun varteen halutan rakentaa, se tulisi tehdä Tukholmankadun risteyksen tuntumaan, mikä jo nyt on epämääräisenä asfalttikenttänä. Sen sijaan Allergiasairaalan pohjoispuolinen osa puistoa pitäisi säilyttää puistona.
Erityisesti Pikku-Huopalahden rantavyöhykettä ei pitäisi rakentaa umpeen, vaan Meilahden viheralueen pitäisi jatkua puistomaisena alueena Pikku-Huopalahden rantapuistoon.
Paciuksenkadun varsi haluttaisiin rakentaa asunnoiksi, koska tällä tavoin arvokas puisto kuulemma saadaan suojelluksi autoliikenteen melulta. Se on kaunis ajatus. Jos puiston asialla oikeasti halutaan olla, arvokas puisto pitäisi pikemminkin suojella kerrostalojen pihoilta ja talonseiniltä.
Ajattelitko Mikko kommentoida lautakunnassa Länsisataman tilannetta jotenkin muuten kuin pyörätien osalta? Vai mikä instanssi päättää satamamaksuista, jos Länsisataman rahtimaksuja haluttaisiin korottaa lähemmäs liikennehaitat huomioivaa markkinahintaa?
Metropolialueen kuntajakoa tutkineet selvitysmiehet esittävät 3. kesäkuuta, että Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen sekä Sipoo ja osia Tuusulasta yhdistettäisiin yhdeksi 1,1 miljoonan asukkaan metropoliksi.
Se olisi hyvä ratkaisu. Näin Helsinki saisi 400.000 uutta asukasta, mitä kaupungin yleiskaavasuunnittelijat hinkuavatkin. Ja näin kaikkia Helsingin niemen merenrantoja ja viheralueita ei tarvitsisi rakentaa täyteen asuntoja. Ja ehkä kaupunkiin mahtuisi yksi golfkenttä ja pienlentokenttäkin.
Tuota Paciuksenkadun rakentamista ei tosiaan kyllä voi melunsuojelulla kauheasti perustella, mutta erinomaisella sijainnilla ja joukkoliikenneyhteyksillä kyllä. Se kadun varsi ei myöskään ole mitenkään virkistyksellisesti tai luontoarvoiltaan tärkeä. Pikku-huopalahden rantapuiston ja Meilahden välissä on rannassa Paciuksenkatu, jonka yli ei tällä hetkellä edes rannan kohdalta pääse. Suojatie siihen pitäisikin saada. Rakentaminen Paciuksenkadun varressa hyvin toteutettuna vain parantaa rantareittiä. Esim. kivijalkaan sopisi hyvin tuossa kohtaa rannan puolelle vaikka kahvila.
Janne Peltolalla on kannatettavia huomioita listaan liittyen.
Tuo länsisataman laajennus pitäisi kyllä laittaa äkkiä seis. Piti syntyä lähes autoton kaupunginosa, ja nyt alueesta kehitetään rekkaparkkia. Voisi vaikka aloittaa laskuttamalla satamaa Jätkäsaareen tulevien rekkojen ja autojen määrien mukaan.
Hommaan pitää oikeasti saada järkeä. Rahti kuuluu Vuosaareen ja matkustajaliikenteestäkin voisi sinne ohjata osan. Kenelle muille tästä kannattaa muuten reklamoida, paitsi valveutuneille lautakuntalaisille.
Länsisataman rahtia kuljettavat laivat takaavat hyvät laivayhteydet helsinkiläisille. Ilman rahtia meidän yhteydet huononevat ja kallistuvat huomattavasti. Ja kaupoissa kaikki kallistuisi, jos jo kalliin öljyn lisäksi ajetaan laivayhtiöt ahdinkoon. Polttoaineen hinnan ajoivat ylös vihreät. Se tarkoittaa että kaikki tavarat ja ihmiset kulkevat samalla laivalla samalla polttoaineella. Eikä voi kuljettaa erikseen rahtia ja ihmisiä. Rahti on iloinen asia, meitä varten. Jos satamassa saa olla vain autottomia laivoja, sillon suositaan ulkomaan turisteja, eikä suomalaisia.
Autolliset laivat voivat mennä ensisijassa Vuosaareen. Sitä varten Vuosaari rakennettiiin, että saadaan tilaa satamatoiminnoilta asutukselle Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Rahtiliikenne ja asunnot nyt vain eivät sovi samaan paikkaan, ja Jätkäsaari on pussinperänä muutenkin väärä paikka ottaa suuria liikennemääriä.
Miksi Vuokkia ei tehty heti matkustajasatamaksi? Ei ole metroa eikä matkustajasiltoja laivoihin eikä matkustajaterminaalia. Ei busseja eikä raitiovaunuja tai nopeaa junaa. Ei mitään palveluita. Henkilöautoliikenne ei toimi Vuosaaressa ollenkaan, rekkaa pienemmällä vehkeellä sinne eksyy, sekava ja pelottava paikka.
Yksikään suomalaisia tai virolaisia palveleva laiva ei liiku ilman autokantta, taitaisi jäädä vuorot ajamatta, jos pelkillä jalkamatkustajilla pitää pärjätä. Vaihtoehto ei ole erottaa autoja ja rahtia ja rekkoja. Vuosaaren rakentaminen oli kallis virhe. Ja kalliimmaksi vielä käy, jos Helsinki halutaan eristää Tallinnasta estämällä liikenne. Lähikauppasi luomuruoka kulkee rekkojen perässä.
Vuosaari on täysi susi: ei mitään julkista liikennettä, ei terminaalia matkustajille, ei matkustajasiltoja. Ei siellä edes saa ajaa henkilöautolla, vain rekalla saa mennä.
Autot ja jalkamatkustajat ja rahti kulkevat yhdessä, samalla polttoaineella. Mikään niistä ei yksin tai kaksin elätä yhtä laivaa. Lukekaa vaikka Vikingin tilinpäätös, surkeita lukuja. Suomen talous on kuralla ja nyt etsitään keinoja rankaista meidän tarvitsemaa rahtia ja liikennettä niin, että meidän elämä kallistuu. Aika elitistä touhua.
Ketä Jätkäsaaren kalliin sataman pitäisi palvella? Kesäisin ilmaiseksi satamaan tulevia risteilijöitä vai 8 euroa päältä Helsingille maksavia Virolaisia ja helsinkiläisiä? Helsinkiläisistä 80%:a käy vähintään kerran vuodessa Tallinnassa.
Sekin kannattaa tuon Länsisataman osalta huomioida, että Tyynenmerenkatua ei ole alkuunkaan suunniteltu tuolle automäärälle. Tyynenmerenkadusta on nyt tulossa järkyttävän ankea asukkaan näkökulmasta. Jos laivoja suunnitellaan lähes jatkuvalla syötöllä lähteviksi ja saapuviksi, se tarkoittaa lähes koko päivän kestävää seisovaa autojonoa Tyynenmerenkadulle, ja lisäkaistan takia pohjoisosaan ei tule edes puita ehkäisemään äänen kauikumista ja tuomaan viihtyisyyttä katuympäristöön. Että on tosiaankin varmaan todella viihtyisä katu, kun pelkkää autojonoa, taloa ja asfalttia! Ja kysehän on kuitenkin Jätkäsaaren pääkadusta! Mikä siinä on, että kaupungista pitää tehdä niin kamalan ankeaa? Varsinkin kun niissä uusissa asuintaloissakaan ei ole mitään kovin jänniä arkkitehtuurillisia krumeluureja.
MS kirjoitti: ”Yllä olevassa kuvassa punaisella väritetyn alueen sisällä tulisi suunnitella rakentamista. Suojellaan arvokas puisto autoliikenteen melulta ja saasteilta ja samalla saadaan lisää asuntoja.”
Siis suojellaan puisto saasteilta? Entä sitten ihmiset, jotka altistetaan melulle ja pienhiukkaspäästöille? Outoa. Onko sinulla käsitystä esimerkiksi liikenteen synnyttämien pienhiukkaspäästöjen terveyshaitoista ihmisille?