Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014
Olen menossa lautakuntaan, kun Ode on estynyt. Lautakunnan lista löytyy täältä.
Itäisen saariston asemakaavoitus. Aika iso paketti, mutta harmillisesti keskustelu aloitetaan asemakaavoituksella eikä sillä mitä käyttöä itäiselle saaristolle oikeastaan haluttaisiin. Kaavaa on kuitenkin odotettu saaristossa jo vuosia (saaristolaiset kertovat että kaupunki ei ole myöntänyt poikkeuslupia) joten viivyttely ei ole vaihtoehto. Kaava on nyt ollut kuukauden päivät pöydällä Kokoomuksen pyynnöstä.
Saaristo pitäisi saada nykyistä paremmin yleiseen käyttöön. Virkistykseen kaupunkilaisille ja turistivaltiksi. Helsinki on saaristokaupunki ja sen kannattaisi näkyä kaupunkilaisten elämässä.
Rastilaan kaavoitetaan uusia asuntoja noin 500 asukkaalle karavaanarialueen ja metroaseman väliin. Joukossa yksi kortteli ja 11-kerroksinen tornitalo.
Rastilan asemakaavaehdotus. Alimpana 11-kerroksinen torni (54003), vasemmalla asuinkortteli (54001) ja oikealla vaaleanpunaisella pysäköintitalo (54002). Rastilan metroasema on heti tornitalon vieressä – kuvassa alapuolella.
Kaava osoittaa myös erinomaisesti sen, minkälaisia ongelmia autopaikkavaatimukset (metroaseman vieressä!) tuottavat. Ylläolevan kuvan vaaleanpunainen alue on 4-kerroksinen pysäköintilaitos sen alla olevaa 11-kerroksista tornitaloa varten. Pysäköintilaitos vaatii moninkertaisen määrän tilaa asuntoihin verrattuna. Täysin järjetöntä.
Kun pysäköintilaitos joka tapauksessa on, kannattaisi miettiä voidaanko myös tuon korttelin autopaikat sijoittaa samaan laitokseen eikä korttelin alle rakennettavan kannen alle. Hintaero voi olla kymmeniätuhansia per autopaikka.
Käpylää tiivistetään yhden talon verran ykkösen päättärisilmukan kohdalla. Uuden talon tonttitehokkuus on 2,2 eli varsin hyvä. Talo tulee kiinni kadunvarteen ja pohjakerrokseen varataan liiketilaa.
Havainnekuva Käpylänaukiolle tulevasta uudesta asuintalosta
Suutarilaan suunnitellaan täydennysrakentamista Tapaninkyläntien ja Suutarilantien risteyksen ympäristöön noin 900 asukkaalle. Paikka on vuonna 2015 aloittavan jokeri 2 reitin varrella. Näin liikenneinfrastruktuuri vaikuttaa kaupunkirakenteeseen. Laadukkaiden yhteyksien varrelle kannattaa kaavoittaa lisää – ja vastaavasti lisärakentaminen tekee laadukkaiden yhteyksien rakentamisesta kannattavampaa.
Täydennysrakentamista Suutarilantien ja Tapaninkyläntien risteyksen ympäristöön
Stansvikin kartanoaluetta Laajasalossa. Viereen tulee Kruunuvuorenrantaan 10000 asukasta, joten tarve yleiselle virkistysalueelle kasvaa. Alueelle suunnitellut viljelypalstat ja mökkikylät ovat parhaimmillaan yleistä virkistystoimintaa parantavia, mutta pahimmillaan käytännössä yksityistävät merkittävän osan kartanon maista pienen joukon omaksi reviiriksi. Vaikea yhtälö.
Lönnrotinkatu 28 muutetaan asuintaloksi. Yli 5000m2 asuinpinta-alaa, eli asuntoja runsaalle 100 asukkaalle. Tämän talon runkosyvyys on 22 metriä, joten tulee ainakin normaalista (12m) poikkeavia asuntoratkaisuja. Eiköhän näillekin löydy onnelliset ottajat. Nämä asunnot haluaisin nähdä, kun ne valmistuvat.
Tuo pysäköintitalohan on kai jo olemassa, eli ei nyt rakennettava. Olisiko se sitten se syy, miksi paikoitusta ei voida osoittaa sinne. ”Tilaa” ei ole?
Pysäköintitaloa voi korottaa ja ratkaisu voi silti olla edullisempi kuin pysäköinti pihakannen alla. Ja jos nyt oikein arvioin, niin pysäköintitaloa ollaan joka tapauksessa korottamassa (kaavassa pysäköintitalo on 4 kerroksinen), mutta tämä täytyy kysyä vielä tarkemmin virastosta.
Lönnrotinkadun talo näyttää siltä, että todellakin haluaisin siinä asua, jos rahkeet riittäisivät siitä asunnon ostamiseen.
Ei tuosta hommasta näytä tulevan mitään, kun väestöennuste vain nousee ja sitten tulee yhä tällaisia kaavoja joissa metroaseman vieressäkään ei voi käyttää autopaikkojen suhteen järkeä. Ihan järjetön tilanne, kun vaaditaan asuntoja joka suunnalta, mutta samat jotka vaativat niitä järjestävät tällaisia järjettömyyksiä. Raskas metro sallisi liikenteen perustuvan julkisille, mutta puheet autottomuuden suosimisesta voitaneen kuopata, kun sitä ei suosita edes metron vieressä.
Lönnrotinkadulla olisi muuten ainakin yksi talo (24), jonka soisi menevän puskutraktorin ruuaksi ja paikalle sopisi muutaman kerroksen korkeampi talo. Trendi näyttää olevankin se, että pikkuhiljaa toimistot muuttuvat asuintaloiksi ja onneksi on rohkeutta edes pistää niiden julkisivut uusiksi. Minusta ei ole mikään ongelma, jos Pasila saa useammankin näppärän raidevaihtoehdon keskustasta ja siellä käydään sitten töissä, ja asutaan sitten keskustassa entisissä toimistotaloissa.
http://www.korttelit.fi/rakennus.php/id/611
M, olen samaa mieltä kanssasi siitä, että parkkipaikkavaatimukset ovat ylimitoitettuja. Yksi metroasema Rastilassa ei kuitenkaan tee kaupunginosasta joukkoliikennekaupunkia. Sillä metrolla kun ei pääse mihinkään muualle kuin sen yhden metrolinjan varrelle muutamaan pisteeseen. Joka paikkaan muualle auto on kilpailukykyisempi ja usein käytännössä lähes välttämätön. Matka-aika on helposti bussista bussiin vaihtaen jopa viisinkertainen.
Oikeastaan Helsingissä ei ole joukkoliikennekaupunkia muualla kuin ratikkavyöhykkeellä, ja sielläkin hännät ovat vähän niin ja näin. Tosiasia nyt vaan on, että sillä laatutasolla, jolla meikäläinen joukkoliikenne palvelee ja sillä laatutasolla, jolla autoväylät ovat, autoilu on vaihtoehdoista se nopeampi ja mukavampi.
Suuressa mittakaavassa onkin ihan samantekevää, mitä jonkun kaukana olevan metroaseman tuntumassa tapahtuu. Oikea lääke on suurentaa sitä nykyistä joukkoliikennekaupunkia. Bulevardisointi ja riittävät satsaukset pintajoukkoliikenteeseen.
Meillä perustellaan liian paljon suunnitteluratkaisuja metrolinjastolla, jolla pääsee joko idästä länteen tai päinvastoin. Lisäksi metron kapasiteetti tulee ruuhka-aikoina olemaan koetuksella, kun junat lyhenevät ja asuminen radan varressa lisääntyy.
Myös metroradan varresta pääsee toistaiseksi moneen suuntaan helpommin autolla kuin junalla. Tästä vinkkelistä yksi tulevaisuuden haasteista saattaa olla Östersundom, joka lisäksi sijaitsee kaukana kaupungin keskustasta.
Tuntuisi kiinnostavalta löytää ratkaisuja, joissa uudet pikaraitiotiet korvaisivat autoliikennettä kiskoilla, jotka olisi sijoitettu autoteiltä vapautuvaan tilaan. Jos samaan yhtälöön sijoitettasiin uutta viihtyisää asumista ratikkareitin varteen, kaupunki uudistuisi.