Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.3.2017
Kaupunkisuunnittelulautakunnan kuulumiset 14.3.2017. Aluksi saimme infoasiana kuulla kantakaupungin käyttötarkoitusmuutosten periaatteista, joista päätetään kahden viikon päästä. Itse esitin seuraavat lautakunnassa seuraavat huomiot:
- selvitettävä lisärakentamisen mahdollisuuksia erityisesti keskusta-alueeksi merkityllä alueella; näin on jo tapahtumassa ainakin Teollisuuskadun varressa.
- konversioita varten tulee valmistella asemakaavamääräys ”Kantakaupunki”, joka sallii huoneiston käyttämisen monipuolisesti erilaisiin tarkoituksiin. Näin konversio ei sulje pois tulevia käyttötarkoitusten muutoksia. Virasto on valmistelemassa
- Keskustan reuna-alueiden saavutettavuutta kannattaa parantaa mm. kävelykeskustaa laajentamalla, jatkamalla ratikka Korkeavuorenkatua rantaan ja kiirehtimällä metron uusia sisäänkäyntejä mm. Ruoholahdessa, Helsingin yliopistolla ja Sörnäisissä.
Pitäjänmäellä hyväksyimme asemakaavaehdotuksen muuttaa Kalevala-korun tilat asumiskäyttöön. 290 asukasta lisää Pitäjänmäen aseman ja raidejokerin väliin.
Lähetimme eteenpäin kiitoksin teknisten virastojen asemakaavan Sörnäisissä. Esittelijä osasi kertoa, että viherkertoimen muoto on tässä tapauksessa varovainen siksi, että se on ensimmäistä kertaa käytössä toimitilakorttelissa ja ensimmäistä kertaa näin korkealla vaatimustasolla. Iso osa rakentamisesta on kaupungin omaan käyttöön, joten tämä on hyvä koekohde.
Haaganpuroa koskeva valtuustoaloitteen vastaus jäi kahdeksi viikoksi pöydälle Jape Lovenin pyynnöstä.
Olen vaaleissa ehdolla Helsingissä Vihreiden listalla numerolla 721. Minun ja Osmo Soininvaaran vaalikirjan Kaupunkirakentamisen aika joukkorahoituskampanja on nyt käynnissä mesenaatissa.
En tiedä, kuinka hyvin KSV:ssa ollaan perillä Helsingin kaduista, mutta Korkeavuorenkatu ei jatku rantaan.
Toisekseen Rautatieasema on nykyisellään huonoin vaihtopaikka junasta tai metrosta raitiovaunuun ja raitiovaunuyhteys Kaivokadulta Etelä-Helsinkiin on hidas.
Kampista Fredaa pitkin Tehtaankadulle. Siinä on ripeä raitiovaunuyhteys Etelä-Helsinkiin. Vaihto metrosta (15K matkustajaa ruuhkatunnissa) on helppo ja nopea, rullaportaat ylös ja olet pysäkillä, raitiovaunu itsessään on toteutettavissa nopeaksi.
En tiedä, kuka siellä Korkeavuorenkadulla asuu, joka haluaa raitiovaunun rapun ovensa eteen, miksi tuo yhteys nousee säännöllisin väliajoin esille kuin keskustatunneli. Huonoista ideoista pitäisi osata luopua, eikä ajaa niitä kuin metroa Östersundomiin.
Jos kävelykeskusta laajennetaan, miten varmistetaan, ettei autoliikenne lisäänny ympärillä olevilla asuinkaduilla?