Kaupunkisuunnittelun vuosi 2013

30.12.2013 0 By Mikko Sarela

Vuosi 2013 tullaan muistamaan kaupunkisuunnittelussa merkittävänä käännekohtana kohti urbaanimpaa Helsinkiä. Tappioitakin kärsimme, mutta voittopuolisesti tämä oli erinomainen vuosi. Tässä muutama vuoden kohokohta.

Yleiskaavavisio esitti kantakaupungin laajentamista kohti kehä I:tä. Tämä toteutetaan muuttamalla kaupunkimotareita bulevardeiksi ja täydennysrakentamalla esikaupunkialueita. Visio hyväksyttiin yleiskaavatyön pohjaksi kaupunkisuunnittelulautakunnassa yksimielisesti.

Vasemmalla iso valkoinen alue on Tuusulanväylän suoja-alue. Kaduksi muuttamisen yhteydessä kaupunkirakenne Oulunkylän ja Maunulan välillä eheytyy ja alue saa oman luonnollisen keskuksensa Tuusulanbulevardin ympäristöön. Mustat pisteet ovat taloja tai kortteleita.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä kasvoi ryminällä. Vuosi sitten jäseniä oli satoja ja nyt yli 2300. Ryhmäläiset ovat ottaneet kaupungissa aktiivisen roolin. Esimerkiksi vaikuttamisesta kelpaa vaikka Koskelan sairaala-alueen kaavoitukseen tehty kannanotto. Ryhmän tekemä työ osoitti, että alueelle voidaan rakentaa asuntoja noin 3000 asukkaalle ja silti säilyttää alueen leimallinen suuri ja vehreä puistoalue.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ehdotus Koskelan sairaala-alueen täydennysrakentamiseksi.

HSY:n ilmanlaatunormitusta muutettiin siten, että pelkkien suojaetäisyyksien sijasta tarjotaan kaupunkialueella pitkä lista toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää pienhiukkasaltistusta. Suuri kiitos tästä kuuluu Siru Kauppiselle, joka taisteli HSY:n hallituksessa viime keväänä esitetyn ohjeistuksen takaisin valmisteluun. Kaupunkirakentaminen on taas sallittua. Tämän voiton merkitystä ei ole mahdollista aliarvioida.  

Mellunmäkeläiset asunto-osakeyhtiöt puuhaavat Helsinkiin erinomaista esimerkkiä purkavan saneerauksen mahdollisuudesta. Kuusi taloyhtiötä päättivät yhdessä hakea lupaa purkaa nykyiset talot ja rakentaa tilalle viisinkertainen määrä asuntoja. Onnistuessaan tästä hankkeesta voi tulla esimerkki, joka innoittaa tiiviimpään täydennysrakentamiseen ympäri esikaupunkialuetta.

Käänne Helsingin liikennepolitiikassaPainopiste liikennepolitiikassa siirtyy nyt kalliista autoliikenteen investoinneista kustannustehokkaisiin joukkoliikenteen ja pyöräilyn investointeihin. Kruunuvuorenselän silta rakennetaan, joukkoliikenteen kehittämiseen ja nopeuden ja luotettavuuden parantamiseen satsataan rahaa useita miljoonia vuodessa ja pyöräilyn infrastruktuurin rakentamiseen saadaan rahaa. Pysäköinnin ohjelmassa tähdätään siihen, että autopaikan käyttäjät maksavat omat kustannuksensa ja Sompasaaressa sovellettiin uutta periaatetta, jossa kaikkia pysäköintipaikkoja ei tarvitse rakentaa heti.

Mechelininkadun, Helsinginkadun ja Runeberginkadun pyörätiesuunnitelmat hyväksyttiin.

Runeberginkadulle tulee kolmitasopyörätiet ja korotettu kaista ratikalle.

Sompasaaren uusi asuinalue on kaavoitettu yhtä tiiviisti kuin kotikaupunginosani Harju. Kunhan saadaan vielä silta Kruununhakaan, niin tästä tulee upea keskustan jatke. Sompasaaren eteläkärjestä on matkaa Kruununhakaan runsaat 500 metriä. Siis suurin piirtein saman verran kuin Hakaniemen hallilta Liisankadulle.

Paljon muutakin tapahtui. Metro aloitti yöliikenteen viikonloppuisin, Helsinki sai ensimmäiset uudet Artic-ratikat, Hernesaaren osayleiskaava palautettiin valmisteltavaksi ilman helikopterikenttää ja Koivusaaressa moottoritien laajamittaiseen kattamiseen perustunut osayleiskaava osoittautui liian kalliiksi (kuten sanoin jo valmisteluvaiheessa) ja siitä tehdään ensi vuodeksi uusi ehdotus, jossa pyritään saamaan lisää asuntoja ja vähemmän kustannuksia.