Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

Tiistain lautakunnan lista löytyy täältä.

Vuosaaressa aromikujan kortteleiden asemakaavaa käsitellään uudestaan.

Hakaniemenrannan hotellin asemakaavaan ajattelin esittää lisäyksen, jossa todetaan, että rannan rakenteet suunnitellaan tarkemmin käynnissä olevan Hakaniemenrannan suunnittelukilpailun pohjalta. Ajatuksena se, että katsotaan käynnissä oleva kilpailu ensin loppuun ja sen jälkeen päätetään lautakunnassa siitä, minkälaiset rakenteet koko rantaan tulee.

Itse pidän tärkeänä sitä, että tuossa kohtaa asukkailla on mahdollisuus päästä niin lähelle vettä, että jalkoja voi uittaa vedessä.

Stansvikinkallion tarkistettu asemakaava. Alue on Kruunuvuorenrannan reunalla Laajasaloon tulevan ratikkareitin varrella. Tähän tulee noin 2000 uutta asukasta.

Screen Shot 2017-11-11 at 1.06.39 PM

Tyylillisesti tämä noudattaa mallia, jossa kaupungin reunaa kohden korttelirakenne hajoaa pistetaloiksi, väljemmäksi asetteluksi ja avoimemmiksi näkymiksi. Tämän alueen rakenne muistuttaa hieman Herttoniemenrannan keskusosia keskellä olevine kallioineen. Se on todella pidettyä aluetta ja tarjoaa kohtuullisen tiiviin ympäristön ja helpon pääsyn maastoon esimerkiksi koiran tai lasten kanssa.

Minä henkilökohtaisesti en ole tällaisesta kovin innostunut, mutta moni muu on. Kaupunkia pitää rakentaa kaikenlaisille ihmisille, joten kyllä tästäkin hyvä tulee.

Vuorovaikutuksen myötä on mm. täsmennetty viherkerroinmääräystä ja kortteleita on vähän siirretty Lahokaviosammalhavainnon takia. Muu osa alueesta on merkitty viheralueeksi, jonka lahopuujatkumo tulee turvata.

Vuosaaren uusi lukio rakennetaan ihan metroaseman kupeeseen. Vaikuttaisi erinomaiselta paikalta koulurakennukselle. Pitää kuunnella esitys tarkemmin, niin saa paremman käsityksen siitä, minkälainen koulurakennus on suunnitteilla.

Screen Shot 2017-11-11 at 1.15.51 PM

Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on kehittää aluetta luonnon ja virkistyksen alueena mm. huomioiden sen, että luonto kestää kasvavan käytön tuoman rasitteen. Suunnitelmaa on kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa. Tämä on erinomainen asia. Kaupunki tarvitsee asukkaiden asia

Raitioliikenteen kehittämisohjelmassa linjataan sitä miten raitioliikenteen nopeutta, luotettavuutta ja toimintaedellytyksiä kehitetään. Hintaa koko projektille tulee noin 60 miljoonaa euroa ja niiden avulla säästetään arviolta 4,5 miljoonaa euroa vuodessa liikennöintiin kuluvaa rahaa. 7,5% suora tuotto investoinnille on todella kova. Tämä pitää saada toteutukseen nopeasti.

Päälle saadaan vielä matkustajien säästynyt aika ja uusien matkustajien mukana tulevat lipputulot.

23380174_10155384458753649_4929104624749305701_n

Yksi merkittävistä muutoksista on se, että rataverkko jaetaan loogisesti kahteen laatuluokkaan: 1. pikaraitiotiet ja 2. kaupunkiraitiotiet. Merkittävimmät parannustoimet kohdistetaan pikaraitioteille, joita käytetään tulevaisuudessa kaupunkibulevardeille asti jatkuvien raitioteiden liikennöintiin.

23319408_10155384461463649_6041903810344400661_n

Parannettavaa on paljon.

Tähän pitää perehtyä vielä tarkasti paremmalla ajalla, kunhan ensin saamme esittelyn ohjelmasta. Nyt olen ehtinyt käymään sen vain kursorisesti läpi.

Jäin miettimään sitä, että nyt tavoitteena on toteuttaa tämä 15 vuodessa. Miksei nopeammin? Mitä maksaisi toteuttaa tämä esim. vuoteen 2025 mennessä suunnittelutyönä ja ratainfran nopeampana uusimisena?

Fleminginkadulla ollaan korottamassa rakennusta siten, että talosta tulee saman korkuinen naapuritalojen kanssa. 30 uutta asukasta Kallioon.

Screen Shot 2017-11-11 at 1.24.08 PM

6 vastausta artikkeliin ”Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

  1. Vaikea kuvitella kannatettavampaa hanketta kuin Raitioliikenteen kehittämisohjelma. Jokainen tietää taas kerran luetellut keinot liikenteen nopeuttamiseksi, tyyliin ”Sujuvuustavoite: raitiovaunut pysähtyvät ainoastaan pysäkeillä”. Lisäksi suurin osa kaupunkilaisista suorastaan rakastaa raitiovaunuja ja toivoo niille kaikkea hyvää. Silti perusongelma on aina ollut: mitään ei tapahdu. Korkeintaan lisätään linjastoon keskelle suoraa katua pari mutkaa lisää, että saadaan taas pätkä ryhmittymiskaistaa autoille. Ehkä surkuhupaisin esimerkki ovat Kansallismuseon pysäkin kokeiluvalot, joita on kokeiltu varmaan 10 vuotta ja joihin ratikka ainakin keskustaan tullessa joutuu lähes joka kerta hidastamaan lähes pysähtymiseen asti. Miten järkyttävät määrät tällä on kulutettu vuosien aikana pelkästään sähköä?

    Ykköskysymys tulisi nyt lautakunnassa olla, miten tämä projekti oikeasti saataisiin etenemään? Pelottaa, kun esitysehdotuksessa todetaan, että ”Infrastruktuurin parantamistoimenpiteiden ja kehittämishankkeiden aikajänne on noin 15 vuotta.”. Lue: mitään ei tule edelleenkään tapahtumaan?

    Ideana jako kahteen laatuluokkaan on hyvä. Esimerkiksi uusi Hämeentie tulee hyödyntää maksimaalisesti. Mutta miten tämä toteutetaan Mannerheimintiellä, josta on viimeisien katuremonttien yhteydessä tehty ratikoille jatkuvaa autokaistojen välissä mutkittelua.

  2. Voisiko Fleminginkadun talon julkisivuun sipaista jotakin väriä? Eikö kaupungilla ole joku julkisivulautakunta joskus ollut, joten miksi ei voisi ehdottaa muuhun alueeseen sopivampaa väriä. Nyt tuo talo näyttää halvalta ja likaiselta värikkäiden talojen keskellä.

  3. Mitäs virkamiehistö ajatteli siitä, että valoetuuksien ohjelmointiin ei kuluisikaan ihan 15 vuotta?
    Sinänsä tuo nopeutussuunnitelma on ihan hyvä. Noita on tullut luettua 90-luvulta saakka aika monta. Keinot on aina samat itsestään selvät, toteutukset eivät toistaiseksi ole realisoituneet, mitä nyt valoetuuksia on useista risteyksistä poistettu kokonaan käytöstä. Uutta tällä kierroksella on kuitenkin selkeä jako prioriteettiluokkiin, asia josta olen vuosia kohkannut. Lisäksi uutta on se, että eri toimenpiteille on määritelty selkeät vastuutahot ja nimitetty koordinaattori, jonka tulisi huolehtia siitä, että toimeenpano tosiaan tapahtuu. Siispä tähän asti kaikki näyttää oikein hyvältä – nyt sitten odotellaan, mitä tuleman pitää ja toivotaan parasta!

  4. Näen melko suuren ristiriidan siinä, että yhtäältä kaupunki haluaa kieltää toimitilojen muuttamisen asunnoiksi suuressa osassa Etelä-Helsinkiä, kaavoittaa Hernesaareen merkittävän määrän työpaikkoja, mutta toisaalta ei ole valmis ulottamaan raideliikenteen runkolinjaa Kaivokatua etelämmäs.

    Minulle käy kummin vain, että Etelä-Helsingin toimitilat muuttuvat asunnoiksi, tai että toimitiloja edelleen on, mutta silkkaa Neuvostoliittoahan tuo on pakottaa kiinteistöjen omistajat pitämään kiinteistönsä toimitiloina, jos kerran ei olla valmiita takamaan niitä liikenteellisiä edellytyksiä, jota toimitilabisnes nykyään edellyttää.

    Kaivokadulta Viiskulmaan kestää nykyään ruuhka-aikoihin spåralla noin 15 minsaa. Kävellen olisit jo perillä. Hyvä paikka käydä töissä, jos sattuu asumaan lähellä, mutta ihan mistä tahansa muualta Helsingistä melko toivotonta puhumattakaan sitten naapurikunnista.

  5. Edellisen kommentoijan tapaan ihmettelen että ratikkasuunnitelmassa pikaraitiotieosuudet loppuvat Manskun ja Kaivokadun risteykseen. Pikaraitioteiden suurin kilpailuetu voisi nimenomaan liittyä siihen, että ne tarjoisivat nopeat heiluriyhteydet keskustan läpi siten ettei ole vaihtotarvetta Rautatientori-Sokos-Kamppi-Stockmann -alueella, jossa pysäkit ovat kaukana toisistaan ja yleensä useiden liikennevalojen erottamina. Malmin pikaraitiotien toinen päätepiste olisi luonnollisesti Hernesaari, Vihdintien pikaratikan Katajanokka tai Kaivopuisto.

    Toinen kysymys sitten on, miten päästään eroon tuosta Kluuvin alueen ratikkasumpusta, jossa tavoitenopeudetkin suunnitelmassa ovat alimmillaan 8-9 km/h. Sörnäisten suunnasta Punavuoreen matkustava pääsee suunnitelmassa Hakaniemeen asti mukavalla 20 km/h keskinopeudella, jonka jälkeen ratikka etenee lähes kävelyvauhdilla seuraavat 2,5 km. Jos matka on alkanut Malmilta, tuollaisen kävelyvauhdilla kuljettavan pätkän matkustaminen on todella turhauttavaa. Olisiko esimerkiksi syytä miettiä, onko miltei kaikkien linjojen pakko kulkea Kaivokadun ja Manskun risteyksen kautta ja olisiko mahdollista, että hitaat linjat kiertäisivät ydinkeskustan Fredaa ja Snellmaninkatua pitkin ja pikaratikat kulkisivat pääosin omilla kiskoillaan Manskulla ja Kaivokadulla.

    Miksei Helsingin kaupunki ole missään vaiheessa kunnolla selvittänut ratkaisuja siihen, miten ratikat saataisiin kulkemaan vauhdilla myös ydinkeskustan läpi. Luulisi niiden maksavan itsensä takaisin melko nopeasti, kun kalliin kaluston ei tarvitse seisoa ruuhkassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>