Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

Olen menossa huomenna kaupunkiympäristölautakunnan kokoukseen. Lista löytyy täältä.

Länsi-Käpylän asemakaavassa suojellaan alueen nykyluonnetta. Viime viikolla huomiota herätti määräys, jossa sanellaan tontilla olevien asuntojen määrä. Tätä asiaa pitää vielä vähän funtsia.

Valitus Malmin kentän hangaarin vuokraamatta jättämisestä. Tässä valituksessa hyökätään todella ikävästi yksittäistä virkamiestä vastaan. Kyse on siitä, että Helsingin kaupunki on päättänyt että aluetta kehitetään tapahtumakäytössä sillä aikaa, kunnes Malmilla päästään rakentamaan asuntoja. Tapahtumakäyttö on asuntorakentamisen kannalta fiksua, koska samalla alue tulee tutuksi monille ihmisille, mikä helpottanee alueen rakentumista ja seudun hyvää kaupunkikehitystä.

Päätösesityksen mukaan vuokraamattajättämisestä ei ole valitusoikeutta.

3 vastausta artikkeliin ”Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

  1. Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille
    Asia: Länsi-Käpylän kaavaehdotus

    Länsi-Käpylän asemakaavaehdotus ei ole kypsä päätettäväksi
    1. Talousrakennusten sitovat rakennusalan rajat
    Länsi-Käpylän asemakaavaehdotus on tuotu käsiteltäväksi ilman, että siitä tehtyjä asukkaiden muistutuksia ja viranomaisten lausuntoja on huomioitu. Näissä lähes kaikissa puututtiin asuinkäyttöön sallittujen talousrakennusten rakennusalan rajojen määräämiseen sitoviksi ja yhtenäisiksi jopa 160 km2 ryppäiksi tonttien rajoille ja kulmiin. Asuinkäyttö tullee olemaan yleisin käyttötarkoitus, eli talousrakennus on jo terminä harhaanjohtava tässä yhteydessä. Asuinkäyttö asettaa niille tavanomaista käyttöä suuremmat tekniset (palo, ääni) vaatimukset niitä tontin rajoille yhteen rakennettaessa, mahdollisesti rakennusten erilaiset käyttötarkoitukset johtavat teknisesti vielä vaikeampiin ratkaisuihin. Sitovien rakennusalojen mukainen rakentaminen on osin jopa teknisesti mahdotonta.
    Sitovat ja suuret talousrakennusryppäät rajoilla tuhoavat suojellun alueen rakennusten hierarkian. Tämä käy myös Kaupunginmuseon lausunnosta: ” Useiden, jopa neljän talousrakennuksen muodostaman kokonaisuuden sijoittuminen tonttien takaosaan ja risteyskohtaan, kortteleiden keskiosiin saattaa kuitenkin johtaa kooltaan asuinrakennusten kanssa kilpailevaan rakennuskokonaisuuteen, joka nousee esiin myös alueella tärkeissä pitkissä näkymissä ja vähentää kokonaisuuden vehreyttä. ”.
    Myöskään kaupunginmuseon lausunnossaan esiin nostama vaatimus ”alueen kokonaisilmeen” säilyttämisestä ei tässä toteudu.
    Talousrakennusten rakennusalat tulisi määrätä ohjeellisina, jolloin rakentamisessa voitaisiin huomioida paremmin asukkaiden tarpeet, maaston muodot, puusto ja vuosikymmenien aikana rakennetut puutarhat. Rakennuksille tulisi määrätä myös enimmäiskorkeus.
    Suurimmassa osassa alueen rakennuksissa on kaksi asuntoa, joten asukkaille tulisi jättää joustoa valita tontilleen joko yhteinen tai erilliset talousrakennukset. Rakennusalan sitovuus estää tämän. Kaava laaditaan tulevaisuutta varten ja asukkaat ja heidän tarpeensa vaihtuvat, tämänhetkinen tahto ei saisi olla määräävä.
    2. Talousrakennusten rakennusoikeus

    Myöskään talousrakennuksille annettu rakennusoikeus ei noudata maankäyttö- ja rakennuslaissa määrättyä yhdenvertaisuuden periaatetta. Yleensä talousrakennuksen rakennusoikeus on 40 km2, paitsi pienille alle 100 km2 asuinrakennuksien tonteille on annettu suurempi lisäkerrosala silloin, kun asuinrakennusta ei voi laajentaa ilman alueen suojelullisten arvojen rikkomista. Tästä lienee yksimielisyys.

    Alueen tehokkaimmin rakennetuille neljälle Kimmontien varren A/s tontille on kuitenkin, heidän pyynnöllään perustellen, annettu 50% muita suurempi ja rajanaapureita haittaava rakennusoikeus 60 km2. Länsi-Käpylän rakentaminen toteutui pääosin v. 1921 järjestelyehdotuksen mukaisena ja siinä näillä ahtailla ja suuria korkeuseroja sisältävillä tonteilla ei ollut talousrakennuksia lainkaan. Em. tonttien rakennukset ovat vastaavia kuin monet Ao tonttien rakennukset, joten tämä rikkoo lain edellyttämää yhdenvertaisuusperiaatetta.

    3. Esittelyaineisto
    Asemakaavaehdotuksen esittelyaineisto antaa harhaanjohtavan kuvan valmisteluprosessin aikana annetuista mielipiteistä. Esimerkiksi päättäjille tarkoitetusta viranomaisten lausuntojen yhteenvedosta puuttuvat kokonaan Rakennusvalvontaviraston ja Teknisen neuvottelukunnan kriittiset lausunnot ja muitakin on siteerattu tarkoitushakuisesti.

    Länsi-Käpylässä 4.9.2017

    Seppo Häkli, arkkitehti
    Leena Häkli, arkkitehti
    Kari Järvinen, arkkitehti

    Lisätietoja:
    Seppo Häkli
    hakli@arkhakli.fi
    040 5025270

  2. Länsi-Käpylän suojelukaavan nimellä kulkeva kaava mahdollistaisi nykyisille tonteille noin 110 uuden 40 neliön kokoisen asumiskäyttöön soveltuvan lisärakennuksen rakentamisen.

    Eikö suojelukaavan pitäisi suojella puutalokaupunginosaa sen sijaan, että alue rakennetaan täyteen vanhaan miljööseen sopimattomia uudisrakennuksia?

  3. Helsingin Sanomissa oli 22.9. uutinen, jossa kerrotaan, että suurin osa Käpylän vanhoista puutaloista tulee purettavaksi heti kun alueen uusi asemakaava on hyväksytty. Kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee asemakaavaa lähiaikoina.

    Uutinen on vuodelta 1966. Onneksi kaavaa ei silloin hyväksytty, ja toivottavasti myös nykyiset päättäjät ymmärtävät vanhan puutaloalueen arvon puineen ja puutarhoineen ilman massiivista lisärakentamista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>