Korkeakoulutus on tuottava investointi

Korkeakoulutus on tuottava investointi. Ylemmän tutkinnon suorittanut saa elämänsä aikana keskimäärin 400 000 (nainen) / 600 000 (mies) euroa korkeammat tulot kuin korkeakoulua suorittamaton.

Screen Shot 2017-05-19 at 9.40.13 AM

Koulutustason nousu nostaa merkittävästi tulotasoa ja vähentää työttömyyden riskiä merkittävästi.

Siinä missä peruskoulun ja keskiasteen tutkinnoilla mediaanitulo jää alle 3000 euroon kuukaudessa, korkeakoulutettujen tulotaso nousee eläkeikää myöten lähelle 5000 euroa ja tutkijakoulutettujen lähelle 6000 euroa kuukaudessa. (Mediaanituloinen ihminen on se, jota paremmin ansaitsee puolet ja huonommin ansaitsee puolet joukosta.)

Peruskoulun suorittaneiden työttömyys vaihtelee iästä riippuen 20-30% välillä, keskiasteella 15-25% välillä ja korkeakoulutetuilla 5-10% välillä. Koulutus siis suojaa merkittävästi myös työttömyydeltä.

Tähän korkeakoulutettujen joukkoon mahtuu sitten monenlaisia tarinoita ja elämänkaaria. Kaikki korkeakoulutetut eivät pärjää hyvin tai saa suuria tuloja elämänsä aikana. Joillakin aloilla, kuten vaikka lastentarhanopettajilla ja kirjastonhoitajilla palkat ovat matalia läpi uran. Toisille aloille (kuten vaikka biokemia) koulutettiin innokkaasti liikaa nuoria, jotka ovat sen seurauksena kärsineet huonosta työllisyydestä ja huonosta tulotasosta.

Miten tämä liittyy korkeakoulutuksen maksullisuuteen tai maksuttomuuteen?

Koulutus on yhteiskunnallisella tasolla samanaikaisesti koko yhteiskuntaa hyödyttävä investointi ja tulonsiirto kouluttamattomilta ihmisiltä koulutetuille. Henkilökohtaisella tasolla koulutus on riskipitoinen investointi, jonka hyötyjä nuoret ovat keskimäärin huonoja arvioimaan.

Tämä on dilemma, johon koulutusjärjestelmämme pitää kyetä vastaamaan tulevaisuudessa.

 

3 vastausta artikkeliin ”Korkeakoulutus on tuottava investointi

  1. Korkeakoulutetut voivat tienata 400-600K enemmän kuin korkeakouluttamattomat, mutta se ei seuraa yksinomaan koulutuksesta.

    Ihan yhtä hyvin voi olla, että lahjakkaat ja määrätietoiset ihmiset tienaavat 400-600K enemmän kuin lahjattomat ja saamattomat. Edellisistä 100 prosenttia hakeutuu korkeakouluun, jälkimmäisistä 0 %.

    Noei. Mut kyllä. Pointtina se, että keskustelussa nähdään tuo uran tulolisäys korkeakoulutuksen seurauksena, mitä se ei välttämättä ole.

    Lukukausimaksuista vois sanoa sen, ettei niitä vastaan paljon järkiargumentteja ole, jos sosiaalisesta liikkuvuudesta pidetään huolta ja voidaan helposti pitää, koska siihen on parempia ja tehokkaampia keinoja kuin ilmainen korkeakoulutus. Huvittavaa kuitenkin, kuinka keskiluokkaistunut vasemmisto puolustaa asiassa saavutettuja etuja ja sätkii kuin silakka litkassa. Vihreät ovat tässä asiassa tunteellisia ja ihan jumissa asemalaiturilla kuin ydinvoimassa. Paitsi tietysti Vartia. Sääli.

    Kolmanneksi olen sitä mieltä, että tämä lukukausimaksukeskustelu on hallituksen salaliitto ja keskustelun derailaus oleellisesta, eli yliopistojen rahoituksesta ja siitä, että korkeakouluilla tehdään kallista aluepolitiikkaa.

    Foliota, kiitos!

  2. Toisaalta jos katsotaan korkeakoulutettujen elinikäisiä nettoansioita verrokkimaissa, huomataan, että ero kouluttamattomiin on vielä paljon Suomeakin suurempi. Siis vaikka koulutuksen joutuisi maksamaan itse.

    Eli vaikka maksuton korkeakoulutus onkin ”tulonsiirto rikkaille”, niin nettovaikutus on kuitenkin tulonjakoa tasoittava. Lähinnä siis siksi, että maksuton korkeakoulutus lisää korkeakoulutettujen määrää ja laskee palkkatasoa. Samalla maksuton korkeakoulutus tietysti myös nostaa korkeakoulutettujen hyvätuloista veronmaksuhalua, mikä on merkittävä tekijä korkean progressiivisen verotuksen maassa.

  3. Jos teoriassa ajatellaan, että lukukausimaksut olisivat käytössä, malttaisivatko useimmat yliopistot pitää kiinni sisäänoton puhtaasta taitoperusteisuudesta, eli tarvittaessa ottaa maksukyvyttömiä sisään ja jättää maksukykyisiä ulkopuolelle, mikä toisaalta on vastoin yksinkertaista markkinataloudellista intuitiota?

    Lähipiirissä on esimerkki, jossa henkilö sai kovan lukemisen ja hyvin menneen pääsykokeen perusteella 35-vuotiaana tietotekniikan alan ammattikorkeakoulupaikan kun työhistoria oli ajautunut sellaiseksi, että pätkätyöt ja nollatuntisopimus johtivat täyteen työttömyyteen ja koulutusta oli syytä päivittää. Pääsykokeiden kautta olevan väylän puuttuminen tai opintojen maksullisuus olisivat tehneet tämän ratkaisun joko täysin mahdottomaksi tai aivan liian riskialttiiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>