Kslk 8.5.2012 lista ja Meri-Rastila

Kaupunkisuunnittelulautakunnan ensi viikon lista löytyy täältä. Ode on estynyt, joten minä olen menossa paikalle. Lista on tällä kertaa kohtuullisen lyhyt. Jätän sen isoimman asian, eli Meri-Rastilan viimeiseksi. Meri-Rastilan kaavoitus on erinomainen tilaisuus osoittaa, mitä tarkoitan sillä, kun kannatan tiivistä kaupunkia ja hyviä virkistysmahdollisuuksia asukkaille.

Allianssin tontti Itä-Pasilassa


Itä-Pasilassa suunnitellaan täydennysrakentamista Allianssin tontilla. Muuten erinomaista, mutta samalla
Asemamestarinkatu muutettaisiin pihakadusta 10 auton parkkikentäksi. Ei näin. Tulen esittämään joko kaavan palautusta tai sitten parkkipaikan ja velvoite autopaikkojen poistamista. Itä-Pasilassa on uhrattu jo aivan liikaa tilaa autoille. Parkkipaikan vaikutukset eivät ulotu vain niille neliömetreille, jotka varataan parkkipaikoille, vaan autojen pysäköinnin ja tyhjäkäynnin tuomat melu- ja saastehaitat ulottuvat syvälle puistoon.

Nykyään paikka näyttää tältä.


View Larger Map

Asukaspysäköinti- ja yrityspysäköintiluvat


Lausumme valtuustoaloitteesta, jossa toivotaan Töölöntorin pysäköinnin rajoittamista. Ongelmana on kaupungin pysäköintipolitiikka, jossa asukaspysäköintilupa maksaa samanverran Töölössä ja Kalliossa, vaikka ensimmäisessä on paljon enemmän autoilijoita.Viraston lausunto ei lupaa mitään, mutta taas selvitetään. Kaupungin työntekijöiden aikaa poltetaan ihan turhaan tällaisiin selvityksiin, joiden ei ole tarkoituskaan johtaa mihinkään.

Lausumme myös valtuustoaloitteesta, jossa toivotaan liikkuville työntekijöille erillisiä pysäköintitunnuksia. Tähän joukkoon kuuluu mm. siivoojia, remonttimiehiä, yms. On oikeasti typerää, että tällaisten yrittäjien tulisi ostaa erikseen pysäköintilupa jokaiselle alueelle erikseen. Ei sillä yhdellä autolla kuitenkaan pysäköidä samaan aikaan monessa pysäköintiruudussa.

Asukas- ja yrityspysäköintilupajärjestelmä pitäisi pistää kokonaan uusiksi. Hintojen tulee joustaa alueittain siten, ettei autoilija joudu käyttämään aikaa pysäköintipaikan löytämiseen.

Meri-Rastila


Olen perehtynyt tämän kevään aikana paljon Meri-Rastilaan. Alue on suoraan metroaseman vieressä ja tilaa uudelle asutukselle on runsaasti. Kun Helsinki kasvaa, jotain alueita on uhrattava lähellä kaupunkia, jotta kaikki lisäasutus ei synny kehyskuntiin. Erityisen tärkeää on saada asukkaita metro- ja juna-asemien välittömään ympäristöön. Jos haluamme vähentää henkilöautoilun tuomia ongelmia Helsingissä, tulee kaupunkirakennetta tiivistää.

Valitettavasti esiteltävä osayleiskaava ei ole luonteeltaan kaupunkirakennetta tiivistävä, vaan pikemminkin hajauttava. Se myös pirstoo olemassaolevan metsän paljon rakentamista suuremmalta alueelta. Toisin sanoen, allaoleva esitetty osayleiskaavaluonnos tuomitsee Meri-Rastilan alueen lopullisesti kerrostalolähiöksi.

Meri-Rastilan osayleiskaavan havainnekuva

Vaihtoehtona on se, että rakennetaan Vuosaarta ja Meri-Rastilaa kaupunkina. Suomen mittakaavalla Vuosaari on keskikokoinen kaupunki. Asukasmäärältään lähes kaksinkertainen verrattuna Valkeakoskeen, jossa olen kasvanut. Meri-Rastilassa luotu OurCity-kaava tiivistää nykyistä Meri-Rastilaa vastaavalla rakennusoikeudella kuin nyt suunniteltu osayleiskaava. Ode kirjoittaa hyvin siitä, miten tämän suunnitelman avulla voidaan tehokkaasti torjua segregaatiota. Kannatan OurCity-suunnitelmaa.

Tämän lisäksi tulen esittämään lautakunnassa, että kaupunkisuunnitteluvirasto tekee täydennysrakennussuunnitelman, jossa Vuotie nostetaan metroradan päälle ja muutetaan kaduksi. Vuotien varressa on noin 30 hehtaaria rakennuskelpoista maata, jotka tulisi ottaa käyttöön. Tiivistä umpikorttelia rakentamalla tuohon alueeseen saisi mahtumaan jopa 500 000 – 600 000 kerrosneliömetriä uutta rakennuskantaa. Lähes kaikki rakennusoikeus sijaitsee myös maksimissaan 500m etäisyydellä jommastakummasta Vuosaaren metroasemasta.


View Täydennysrakentamista Vuotien varressa in a larger map

Hanke ei toki ole ilmainen. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on arvioitu, että kannen rakentaminen maksaisi noin 80 miljoonaa euroa. Kustannus ei silti ole kuin noin 150€/k-m2.

Tärkeintä tässä kuitenkin on se, että kun Vuotien ympäristö rakennetaan tiiviiksi kaupungiksi, Meri-Rastila ei ole enää yksinäinen lähiö metsässä, jonka lähellä on vain ankea metroasema keskellä ympäristön repivää kuilussa kulkevaa kaupunkimotaria. Sen sijaan Meri-Rastilan ja Vuosaaren metroasemien välillä kulkee Vuosaaren pääkatu, jonka ympärille voi helposti keskittyä monenlaista kauppaa ja palvelua.

Ajatus on täsmälleen sama kuin Matti Visannin johtamassa Östersundom -suunnitelmassa. Pääkatu rakennetaan kaupungin keskuskaduksi. Lisärakentamisen myötä Vuosaaren asukasluku olisi noin 50000 asukasta, eli vain vähän pienempi kuin Östersundomissa.

Ihannekaupunkini on samanaikaisesti tiivis ja harva. Asutus on tiiviisti yhdessä siten, että palvelut ovat lähellä ja asutuksen reunalla on laajat virkistysalueet. 

39 vastausta artikkeliin ”Kslk 8.5.2012 lista ja Meri-Rastila

  1. Viitaten Vihreiden Ihmisten kaupunki -blogin viimeisimpään kirjoitukseen: mikä on kantasi Malmin lentokentän tulevaisuuteen? Kyseessä ei ole ihan mikä tahansa raakamaa, vaan yksi erittäin harvoista jäljellä olevista ennen toista maailmansotaa rakennetuista kansainvälisistä lentokentistä maailmassa jotka ovat suhteellisen hyvin säilyttäneet alkuperäisen asunsa.

    -I

    • No mä voin malmilaisena kommentoida omasta puolestani. Jos viittaat Joeliin mainioon kirjoitukseen, niin kuten siellä lukee: ”Hajanaisessa kaupungissa jokaista metsälaikkua, peltoaukeaa, tienpenkkaa ja pienlentokenttää tulee tarkastella kriittisesti ja mieluiten rakentaa täyteen.” En voisi olla enempää samaa mieltä.

      Eli pitää suhteuttaa asioita, kaikkea ei tarvitse eikä saa rakentaa, mutta perustelut jättää rakentamatta pitää olla tukevat ja jossain suhteessa suojeltevan alueen kokoon. Se että Malmin kenttä on sympaattinen ja historiallisesti arvokas on ihan hyvä perustelu suojella esimerkiksi 21 hehtaaria maata, ei 210 hehtaaria (suoja-alueineen).

      En minä kentän purkamisesta mitenkään erityisesti pidä, mutta se nyt vaan on valtavan kokoinen. Olisi melkoista nimbyilyä ja itsekkyyttä vaatia sitä suojeltavaksi ja samaan aikaan lisää asuntoja Helsinkiin.

    • Ja I, se kirjoitukseni kohta kuvasi vähän tätä nykymeinikiä, jota sitten toppuuttelin myöhemmin. En siinä siis ottanut kantaa siihen lentokenttään. Se on mulle vähän vaikea aihe, johon mulla ei ole oikein kantaa.

    • Minusta Malmin kenttää ei saa uhrata ainakaan ennen kuin Helsinki on oppinut kaavoittamaan kaupunkia (ts. pysäköintinormista ja muista korttelikaupungin rakentamisen esteistä on luovuttu).

      Toki kenttä on valtava. Ehkä jossain vaiheessa tulee se hetki että se on pakko uhrata. Mutta jos se on pakko uhrata, toivoisin että sitä ei tehtäisi niin kauan kuin toimivan kaupungin rakentaminen on kiellettyä.

    • Tapio: Malmin kentän vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2035 asti, joten tässä on runsaat 20-vuotta aikaa opetella tekemään oikeaa kaupunkia. Jätkäsaari ja Kalasatama alkavat valitettavasti olla jo menetettyjä tapauksia.

  2. Lapsuuteni sadan metrin päässä tuosta Itä-Pasilan kohteesta asuneena voisin sanoa että tuo puisto on hyvin vähäisessä käytössä minkään virkistyskäytön kannalta.

    Asemamestarin katu on myös vähäisessä käytössä koska se ei johda oikein mihinkään. Kartassa kävelytie, jonka päällä lukee 18.2 on paljon käytetty. Jos kuitenkin kävelytien ja parkkipaikkojen välissä säilyisi metsikkö, kuten kaavaan on piirretty, en näkisi ihmeempiä ongelmia sen kannalta nykyisessäkään esityksessä.

    Suurin kärsijä olisi mielestäni Allianssin talon vieressä oleva asuintalo, jonka asukkaiden ikkunoiden alta nurmikko vaihtuisi parkkipaikaksi.

  3. Ehdotus Vuotien ”nostamisesta” metroradan päälle on poliittinen itsemurha. Kasva aikuiseksi!
    Seppo Honkanen

  4. Edu: kiitos kommentista. Näin aluetta tuntemattoman näkökulmasta tuo näytti paikalta, joka olisi voinut olla otollinen pussikaljalle tai jollekin muulle arvokkaalle kulttuuriselle toiminnalle.

    • Nurmikkoalueella kävelyteistä itään joskus kyllä istuskelee ihmisiä ottamassa aurinkoa tai heittelemässä frisbeetä jne. Toisaalta kyseinen nurmikko on parinkymmenen metrin päässä Mäkelänkadusta, joten parkkipaikan aiheuttama lisämelu olisi täysin merkityksetöntä.

  5. Lopeta sun autojen vastustaminen!
    Asuut varmaan jossain kantakaupungissa jossa ei tarvitse autoa. On helppo huutaa kaikille että autot pois, minä kävelen! Mutta mieti itse kymmenen vuoden päästä kun sinulla on kolme lasta ja heidät pitää viedä harkkoihin, lääkäriin etc. ja ruokaa täytyy hakea marketista päivittäin.
    Sun ideoita tyrmätään joka kerta. Kauniilta ajatuksilta mutta todellisuudessa ei toimi. Näin se nyt vaan on.

    -Pena

  6. En vastusta autoja. Vastustan sitä, että autoille annetaan ilmaiseksi kaikki tila kaupungissa. Mitä tulee lapsiin, niin meidän perheeseen syntyy kolmas lapsi vielä ennen vaaleja ja olen ihan hyvin tietoinen lapsiperheiden elämän realiteeteista.

  7. Tuskin kukaan jää tuota Asemamestarinkadun vieressä olevaa puistolämpärettä kaipaamaan, jos se on pakko muuttaa parkkipaikoiksi. Periaatteessa olisin kuitenkin samaa mieltä siitä, että meille Pasilaan ei tarvita lisää parkkipaikkoja – parempi olisi, jos saman voisi toteuttaa ilman.

    • Niin. Parempi olisi jättää parkkipaikat pois kaavasta, mutta ei niiden vastustamiseen kannata kovin paljoa energiaa tai poliittista pääomaa käyttää.

    • Joo ei ole iso juttu, mutta kyllä siitä musta voi vähän nillittää, ihan vaan siksi että tää on nyt vaan tyhmää. Syy miksi ne paikat on siinä on että muuten olisi pitänyt laajentaa parkkihallia. Syy miksi pitäisi laajentaa parkkihallia on että normi niin määrää per talo. Ei kai nyt Itä-Pasilassa ole mitään pulaa parkkipaikoista, se on yksi iso parkkihalli, eli toi nyt vaan on rakentajan kiusaamista, koska byrokratia.

    • Toi Mikon googlemaps-kuva on vähän harhaanjohtava. Siinä Allianssi-talon edessä on pihakatu, ~5m nurtsia, ihmeellinen suht luonnontilanen pusikko ja sitten ne laajat nurmikot Mäkelänkadun varrella.

      Se, että se viisimetrinen nurtsi uhrataan parkkipaikoiksi, ei suoraan sanottuna ole suuri menetys. Kivempi tietty ilman, mutta tässä tapauksessa ei haittaa.

      Sitä pusikkoa sit ei saa tärvätä, pienestä koostaan täynnä kaikkia lintuja ja valkovuokkoja. Ja kärpän tjsp. pääkallo!

      Nimim. siinä vieresä asuva.

    • Mun näkökulma tossa Itä-Pasilan puistikon kohdalla tulee osin sitä kautta, että mun mielestä siihen Mäkelänkadun varteen pitäisi rakentaa talorivi suojaamaan tota puistoa Mäkelänkadun meteliltä. Se toki vähän pienentää puistoa, mutta samalla parantaa sitä. Tätä ei pidä tärvätä sillä, että toiselle puolelle rakennetaan parkkipaikka, vaikka se olisikin pieni.

    • Eipä se oikeastaan sillä tärväännykään, koska se parkkis jää nätisti sen pusikon taakse (pusikossa on myös sit vähän rinnettä). Ilmakuva antaa paremman kuvan kuin googlemaps. Siinä kohdalla on siis harvoja paikkoja, joissa parkkipaikka ei ainakaan itseä haittaa.

      Tietty viherpinnan päällystäminen on kategorisesti paha asia. Tässä voisikin olla paikka jollekin pilottihankkeelle, jossa parkkipaikalla olisi asvaltin/kivetyksen sijasta jotain kestävää kenttäkerroskasvia. Sopivia lajeja on pakko olla.

    • Teemu, joo, voihan asiaa noinkin ajatella. Jos tavoite ei ole suojella pientä plänttiä nurmea vaan saada ennakkotapaus rationaalisesta politiikasta, niin silloin kannattaa tapella.

      Mikon ajatus rakentaa Mäkelänkadun varteen tuottaisi lisää kaupunkia ja saattaisi samalla sitoa Itä-Pasilaa vähän kantakaupunkiin kiinni. Kannatan.

      (Allekirjoittanut on asunut useamman vuoden Pasilassa.)

    • Eli nurmi kasvaa kaikessa rauhassa ton ristikon lomassa? Nice!

      Tästä mä tykkään insinööreissä: kun mä sanon, mikä on ongelma, niin ne keksii siihen ratkaisun.

  8. Kiitos Mikolle tuesta OURCity-suunnitelmalle.

    KSV:n Meri-Rastilaan tekemää virallista suunnitelmaa on ajettu ikävillä perusteilla. Segregaatioargumenttia en enää viitsi muuten käsitellä kuin toteamalla, että se on loukannut asukkaita.

    Eräs usein toistuva argumentti on ollut, että Meri-Rastilassa on kaavoitettava länsirannan metsään, jotta kohde olisi houkutteleva rakennuttajille. Tässä on unohtunut, ettei virkamiesten ja päättäjien tehtävänä ole kysellä, mihin rakennusliikkeet kaikkein mieluiten haluaisivat rakentaa, vaan toimia niin, että lopputuloksena olisi mahdollisimman hyvä kaupunki.

    Samaan aikaan puhutaan, että tarvittaisiin kohtuuhintaisia asuntoja. Jos kuunnellaan ensisijaisesti rakennusliikkeitä, ei kohtuuhintaisia asuntoja ole luvassa. Jos muutetaan lähtökohtaa ja täydennysrakentamista suunnitellaan luontoa ja asukkaita kunnioittaen, voi seurauksena olla jotain uutta ja toimivaa. Kun rakennusliikkeiden paapominen saadaan loppumaan, ne kyllä suostuvat rakentamaan sinne, minne tontteja kaavoitetaan.

    MRL:n 39 §:n yleiskaavalle asettamissa sisältövaatimuksissa ei ole mainintaa rakennuttajien miellyttämisestä. OURCity-suunnitelma vastaa hyvin lain vaatimuksiin, jotka löytyvät täältä:

    http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=1116&lan=fi

  9. Tuon lähiöiden mainstreet-ajatuksen kun yhdistäisi automarkettien torppaamiseen, niin meillä olisi aivan erilainen kaupunki. Toivottavasti tämä ameriikanmeininki loppuu pian ja tuhotut ympäristöt pystytään muuttamaan viihtyisiksi.

  10. Ajatus tiiviistä kaupungista ja suurista viherlueista asutuksen lähellä on hyvä.

    Kun Meri-Rastilan ulkoilupuistoon liittyviä ratkaisuja tehdään, on asiaan liittyvä kokonaisuus arvioitava yleiskaavan sisältövaatimusten näkökulmasta. Sisältövaatimukset määrittää maankäyttö- ja rakennuslain 39 §. Arvioinnin pohjaksi tarvitaan riittävät selvitykset ratkaisulle olennaisista asioista. Hyvä päätös pohjautuu ajantasaisimpaan tietoon keskeisistä kysymyksistä.

    Meri-Rastilan länsirannan tulevaisuutta arvioitaessa, tarvitaan riittävä selvitys
    esimerkiksi seuraavista seikoista:

    1) Uusin tieto ulkoilupuiston luontoarvoista.

    2) Miten mahdollinen rakentaminen vaikuttaisi arvokkaaseen luontoon varsinaisen
    rakennusalueen ulkopuolella?

    3) Miten suuri metsäisen alueen on oltava, jotta luonto säilyy metsäisenä?

    4) Miten laaja ulkoilupuistossa sijaitseva muinaisranta kokonaisuudessaan on?
    Kohdistuisiko rakentaminen joiltain osin muinaisrannan alueelle?

    5) Miten edustava Meri-Rastilan laaja muinaisranta on verrattuna Suomessa yhä jäljellä oleviin muinaisrantoihin?

    6) Mitkä ovat metsäisen lähiluonnon vaikutukset asukkaiden terveydelle ja hyvinvoinnille Meri-Rastilan alueella?

    7)Miten paljon terveyden ja hyvinvoinnin edellytyksistä menetettäisiin mahdollisen
    rakentamisen myötä?

    8) Millainen ratkaisu turvaisi eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön?

    Keskeistä on kehittää jo rakennettua aluetta ja turvata monella tavalla tärkeä lähiluonto.

    T: Olli

  11. Kiitos, Mikko, rakentavista ajatuksistasi Meri-Rastilan kehittämiseksi! Näin lähiseudun asukkaana kannatan itsekin OurCity-kaavaa. Mainstreet-konseptia en ollut tullut edes ajatelleeksi, mutta sehän on ajatuksena aivan loistava. Otetaan mallia vaikka Taka-Töölön, Laakson ja Meilahden rakentamisesta: kaikki ovat tiiviitä, laadukaasti rakennettuja ja haluttuja asuinalueita – ja luontoa löytyy yllättävänkin läheltä.

  12. Päivän Hesarista luin, että Kokoomus ja SDP kallistunevat viraston esityksen kannalle. Kokoomuksella perusteena on, että tarvitaan kovan rahan asuntoja, jotta alue saadaan “vetovoimaiseksi” ja demareilla halu laajentaa asukaspohjaa.

    Puolueet toki tekevät valintansa omista lähtökohdistaan, mutta rehellisyyden nimissä toivoisi, ettei ikäviä päätöksiä yritettäisi naamioida hyväntekeväisyydeksi. Eriytymistä ei pitäisi lähteä torjumaan eriarvoistumista lisäävällä suunnitelmalla.

    Niiden, jotka rakentamista kannattavat, pitäisi avoimesti kertoa, kuinka hyvin tuntevat alueen. Ovatko he esimerkiksi poikenneet kävelytieltä suunnittelualueella sijaitsevalle kalliolle, jossa on valtava siirtolohkare ja jossa Helsingin todennäköisesti laajin Litorina-meren aikainen muinaisranta jatkuu sammaleen peittämänä huomattavasti paljasta kiviröykkiötä pitemmälle? Vai onko päättäjien tietämys Meri-Rastilasta lähes yhtä vähäinen kuin apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljasen, joka pari päivää sitten Hesarissa luuli, että tänne oli jo rakennettu merinäköalakerrostalot ja rantabulevardit?

    • Mikon näkemykset herättivät toivoa hyvästä kaupunkirakentamisesta, mutta Hanna-Leenan esiin tuomat uutiset masensivat. Mutta, Mikko, sinun ajatuksesi jaan täysin.

  13. Yksi poliittisten järjestelmien suurista haasteista on äänestäjien vieraantuminen päätöksenteosta. Päättäjät ja äänestäjät kasvavat erilleen. Heidän maailmankuvansa poikkeavat toisistaan paljon.

    Ongelma on kansainvälinen. Eri asetelmissa on omia vivahteitaan. Kotipuolessa esimerkiksi käy vaikkapa kaavoitus.

    Jos kaavoitushankkeelle osalliset asukkaat vastustavat suunnitelmaa, heidät sivuutetaan helposti siksi, että koetaan vastustamisen olevan tavanomainen reaktio kyseisissä tilanteissa. Kun vastustajat niputetaan, saattaa kuitenkin olennaista hiljaista tietoa alueen asioista jäädä huomaamatta.

    Pulma käy haastavammaksi, jos asukkaat sivuutetaan silloinkin, kun he haluavat kehittää kotiseutuaan yhdessä kaupungin kanssa. Tällöin jäljelle jää kysymys, millaisissa tilanteissa asukkaat ylipäätään voisivat päästä kaavasuunnittelussa aidosti osallisiksi?

    T: Olli

  14. (EDIT: Korjasin hivenen muotoiluja)

    Viisi vuotta Allianssin rakennusta vastapäätä asuneena minulla on varsin poikkeava näkemys alueesta.

    Ensinnäkin, nuo parkkipaikat olisivat ihan mahtava juttu. Tuossa vieressä on K-kauppa, joka toimii samalla postina. Jos on jokin isompi paketti reissussa, niin olisihan se auto kiva saada siihen viereen. Nyt siinä on ehkä neljä paikkaa, jotka ovat usein täynnä.

    Samaten vieraspaikkoja ei ole yhtään liikaa. Kivahan siinä on kutsua kavereita kylään, jos vastaus auton parkkeeraamisesta on ”eiköhän sitä kilometrin säteellä joku paikka löydy.”

    Toisekseen, yhdyn Edun mielipiteeseen siitä, että se Allianssin viereinen puistoalue on vähäisessä käytössä. Sensijaan sen metsäryteikön vieressä oleva iso nurmikenttä on Itä-Pasilan paras puoli. Siellä kelpasi piknikoida, heitellä frisbeetä, grillata itseään.

    Senpä takia en myöskään kannata ajatusta talorivin rakentamisesta Mäkelänkadun varteen. Siinä on jo korkeahko rinne ja kymmenmetriset puut, jotka toimivat luontaisena meluvallina. Koskaan ei tullut mieleen että ”Onpa kiva puisto, jos vain Mäkelänkadun möykkää ei kuuluisi”.

    Paras puoli siinä puistossa oli juuri se, että siinä ei ollut naapureita ihan vieressä. Ei siellä kehtaisi enää frisbeetä paiskoa olan takaa, jos olisi riski että sen saa hakea naapurin ikkunasta. Tai ottaa aurinkoa uikkareisillaan.

    • Täydennysrakentamisesta tulee aina valitusta. Jos ei täydennysrakenneta, uudet asunnot sijoittuvat kehyskuntiin, mikä ei ole kenenkään etu. Sen puiston luonne muuttuu, jos Mäkelänkadun varteen rakennetaan, se on totta – joiltain osin se paranee ja joiltain osin heikkenee. Parempaa täydennysrakentamiskohdetta saa hakea kaukaa.

    • Rakennetaan sitten Alppilanpuistoon kanssa. Siellähän on junaradan melu, jota voidaan kätevästi vähentää radan viereen rakennettavalla talomuurilla.

    • ”Autopaikat osoitetaan tontin 17023/4 käyttöön.” Ei ole yhtään lisäpaikkaa luvassa Pasaatin asiakkaille eikä Lassen vieraille.

  15. Meri-Rastilan ulkoilupuiston muinaisrannan on arvioitu sijoittuvan 400 metrin pituiselle alueelle. Laaja kokonaisuus ei mahdu suunniteltuun puistoon.

    Meri-Rastilan muinaisranta lienee Helsingin laajin. Hienon kokonaisuuden voi menettää vain kerran. Komea luontainen muistomerkki jääkauden tapahtumista kannattaa säilyttää.

    T: Olli

  16. Jos arvioi Meri-Rastilan luontoselvitystä ja siinä olevia varaumia yhdessä vallitsevan rakennustavan kanssa, vaikuttaa selvältä, ettei arvokas lähiluonto kestäisi rakentamista. Esimerkiksi tästä syystä Meri-Rastilan ulkoilupuisto pitäisi säästää rakentamiselta.

    T: Olli

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *