KSLK lista 11.9.2012
Tällä kertaa Ode ei pääse lautakuntaan. Minä menen, mikäli en ole iloisen perhetapahtuman vuoksi sairaalassa. Lautakunnan lista löytyy täältä.
Kuninkaantammen asemakaava
 |
| Kuninkaantammen asemakaava |
Kuninkaantammi on Helsingin ja Vantaan rajalla, Hämeenlinnanväylän vieressä oleva alue, johon nyt suunnitellaan asuntorakentamista. Alueen eteläreunaa pitkin tulee kulkemaan jokeri 2, joka kulkee alkuvaiheessa Vuosaaresta Malmin kautta Myyrmäkeen. Alueen koko on 33 hehtaaria ja rakentamista tulee noin 150 000 kerrosneliömetriä; noin 5000 asukkaalle siis. Aluetehokkuus on 0,45. Voisi olla korkeampikin, mutta ihan kohtuullinen helsinkiläisittäin.
Nyt jokeri tulee ajamaan alueen eteläpuolta sen ohi. Olisin toivonut, että Kuninkaantammeen olisi jätetty kaakkois-luoteissuuntainen suora pyöräilyn ja jalankulun reitti, johon olisi jätetty raidevaraus. Näin ainakin raideversio jokeri 2:sta olisi saatu tarjoamaan merkittävästi parempi palvelu Kuninkaantammen alueelle.
Kuninkaantammi on noin 500 metrin päässä Hämeenlinnanväylästä, johon rakennetaan uusi ylikulkusilta ja liittymä autoliikennettä varten. Käytän tätä esimerkkinä siitä, kuinka moottoritiet vaikeuttavat joukkoliikenteen järjestämistä ja heikentävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Lukija huomioikoon samalla sen, että Kuninkaantammi on niin kaukana Helsingin keskustasta, että mielestäni moottoritie tällä kohdalla on hyvin perusteltu. Silti on tärkeää ymmärtää sen haittavaikutukset.
 |
| Kuninkaantammen ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymä |
Olen merkinnyt ylläolevaan kuvaan uudet bussipysäkit punaisella ympyrällä. Linnuntietä matka Kuninkaantammen keskusympyrästä Hämeenlinnantien itäpuoliselle bussipysäkille on noin 700 metriä. Katua pitkin matkaa kertyy noin 800 metriä. Etelään johtavalle pysäkille matka olisi noin 50 metriä pidempi, jos Hämeenlinnanväylän voisi ylittää tasossa. Kun sama matka pitää tehdä sillan kautta sikaaneja kiertäen, kertyy ylimääräistä matkaa lähes 200 metriä, eli noin 3 minuuttia.
150-200 metriä on joukkoliikenteen palvelutarjonnan kannalta hyvin suuri ero. Asiaa ei kuitenkaan ole helppoa ratkaista. Alikulun rakentaminen on kallista, eikä siinäkään päästä eroon ylimääräisestä matkasta. Myös pyöräilyn huomioonottaminen on vaikeaa, koska pyöräparkkiin bussilla jatkava joutuu kävelemään jompaan kumpaan suuntaan vähintään 250 metriä bussilta pyöränsä luo.
Tulen ehdottamaan lautakunnassa, että jatkosuunnittelussa liittymän alueelle suunnitellaan pyöräparkit parantamaan pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteispeliä. Minulle kannattaa tehdä ehdotuksia siitä, missä voisi olla hyviä kohtia pyöräparkille ja vien ne sitten eteenpäin virastoon.
Lausumme baanan puista. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että rautatiekatujen ratakuilussa kasvaneista puista on poistettu sellaiset, jotka olisivat vaaraksi liikenteelle.
Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Helsingin rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry esittävät 8.5.2012 kirjatussa aloitteessaan, että nykyisen Kluuvikadun nimi muutettaisiin Suomen Itsenäisyydenkaduksi, Finlands Självständighetsgata, tasavallan 100- vuotisjuhliin mennessä.
Lausumme, että Kluuvikatu on yksi Helsingin vanhimmista kadunnimistä ja siksi kulttuurihistoriallisesti arvokas, jota ihmiset ovat tottuneet käyttämään. Nimi on vahvistettu vuonna 1836 ja samalla paikalla on ollut Glogatan niminen katu jo 1700-luvulla.
Pyöräteillä ja -kaistoilla ollaan hitaasti siirtymässä aikakauteen, jossa pyörätiellä ei käytetä viistottuja kadunkivetyksiä risteyksissä. Tämä parantaa risteyksien turvallisuutta, kun pyöräilijän huomio ei keskity pyörän hallinnassa pitämiseen ja esteetöntä kulkuympäristöä tarvitsevia ei ohjata pyöräteille.
ELY-keskuksen suunnitelma tienpidosta 2013-2016 on lausuntokierroksella. Tämä pitää kahlata läpi ajatuksella ennenkuin sanon asiasta mitään tarkempaa. Otan sen sisällöstä erittäin mielelläni kommentteja vastaan vielä ennen lautakuntaa.
”Näin ainakin raideversio jokeri 2:sta olisi saatu tarjoamaan merkittävästi parempi palvelu Kuninkaantammen alueelle.”
Onkopa tuossa nyt mitään järkeä suhtautua raide-Jokeri 2:teen eri tavalla kuin bussiin? Jokeri 2:n on tarkoitus olla tiuhaan liikennöitävä runkolinja, ja se hyötyy bussina kunnollisesta ”rata”geometriasta siinä kuin ratikkanakin. Tuntuu aivan älyvapaalta tehdä uutta asuinaluetta metsään ja sijoittaa rata huonosti, kun pitäisi olla kaikki mahdollisuudet tehdä kunnolla. Nyt on piirretty taas lentokoneesta käsin kivan näköisiä ympyröitä, joita joukkoliikenne saa kierrellä ja kääntyillä yli 90 asteen käännöksiä risteyksissä.
Kyllähän sekin kannattaisi joukkoliikenteen palvelun kannalta vetää keskeltä kylää. Mutta ymmärrän tässä sen, että alueen suunnittelija on halunnut suunnitella alueen keskusosasta autottoman. Sen läpi halkova asfaltoitu tie ei oikein sopisi kauhean hyvin yksiin tämän tavoitteen kanssa. Sen sijaan suora pyörätie, jossa on tilaa rakentaa vaikka nurmirataa ei rikkoisi tuota konseptia.
”nykyisen Kluuvikadun nimi muutettaisiin Suomen Itsenäisyydenkaduksi, Finlands Självständighetsgata”
VMP.
”Kuninkaantammi on niin kaukana Helsingistä, että mielestäni moottoritie tällä kohdalla on hyvin perusteltu.”
Ymmärtääkseni Kuninkaantammi sijaitsee Helsingissä, joten se ei voi olla kaukana Helsingistä. Meille kulkee Herttoniemeen moni töihin Porvoosta, Hyvinkäältä etc. Ne ovat kaukana Helsingistä. Ainakin päivittäistä työmatkaa ajatellen.
Korjasin. Helsingistä muuttui muotoon Helsingin keskustasta. Tämä liittyy siihen, että noin kaukana maan arvo ei ole enää niin korkea, että vaihtoehtoinen käyttö moottoritielle asuntorakentamisessa olisi kannattavampaa. Sitä asuntorakentamiselle kelvollista maata löytyy ihan riittävästi paljon lähempää keskustaa, jos moottoriteiden viemää aluetta saa käyttää.
Miksi pysäkit eivät ole uuden sillan alla?
Jaa että varauduttu raitiotiehen? Millähän tavalla?
Tuohon leikkaukseen, jossa on 4+4 m autokaistat, saa toki 6,2 m tilaa ratikalle, kun autokaistat ovat 3,5+3,5 m. Mutta se 6,2 m ei riitä, varsinkaan, jos kyseessä on jokeritasoinen ratikka.
Toinen leikkaus on puhdas vitsi. 2,5 m leveä varaus raitiovaunukaistalle? Miten tuohon leikkaukseen mahtuvat puita poistamatta ratikka, ratikkapysäkit ja autokaistat?
Ja Kuninkaantammenkierron pohjoisosan ahtaan kadun leikkausta ei ole ollenkaan piirretty. Miten tuonne mahtuu ratikka?
Kun nyt istutettavat puut siihen tulevat, niin niitä ei siitä enää pois saa. Arkkitehdit pitävät kynsin hampain kiinni jokaisesta puusta, ne ovat pyhiä.
Voisitko vähän kysellä tästä? Epämääräinen lupaus ”on varauduttu” ei valitettavasti ole oikein minkään arvoinen. Sen on lähihistoria osoittanut. Pitäisi vaatia piirrettäväksi ja teille näytettäväksi alustava luonnos ratikkavaiheen Kuninkaantammenkierrosta. Minä lähettäisin uudelleen valmisteltavaksi tällaisin ohjein. Joko ratikka otetaan tosissaan tai sitten ei.
Daniel
Pysäkit sillan alle ja sillalta portaat pysäkeille. Pyöräparkki Helsingin suunnan portaiden yläpäähän. Rampit voi jättää suunnitelman mukaan, palvelevat pohjoisen suuntaa sekä tarjoavat esteettömän pääsyn pysäkeille.
Pari ajatusta ELYn Tienpidon ja liikenteen suunnitelmasta pyöräilijän näkökulmasta.
Kävelyn ja pyöräilyn linjausten taustalla oleva Liikenneviraston Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallinen toimenpidesuunnitelma on oikein hyvä. ELYn linjaukset ovat ihan hyviä, mutta turhan abstrakteja. Saa nähdä miten ne ELYn omassa toimenpidesuunnitelmassa konkretisoituvat.
Tässä suunnitelmassa olevan konkreettiset suunnitelmat pyöräinfran suhteen eivät ole erityisen rohkaisevia. Pieniä hankkeita on ripoteltu ympäri Uusimaata. Yksikään ei osu pääkaupunkiseudulle, vaikka tarvetta olisi. Pääkaupunkiseudun maantiet ovat suurilta osin—ehkä kokonaan—moottoriteitä ja -katuja eivätkä ne palvele pyöräilijöitä. Rinnakkaiset pyörätiet ovat umpisurkeita tai puuttuvat kokonaan. Ajankohtaisena esimerkkinä mainittakoon vaikka Hakamäentie, jonka pyörätiet eivät täytä edes lainsäädännön vaatimuksia.
En muuten ihan tajua millä perustein KSV pitää Hakamäentien jatkeita kestävän yhdyskuntarakenteen kehittämisen kannalta keskeisinä.
^ Kun lataa koko dokumentin niin sivulla 61 on kyllä laskettu raitiotielle tilaa 6,7 metriä. Pohjoispäässä läntinen kaista näköjään suljettaisiin kokonaan muulta liikenteeltä, joten puutkin saavat olla rauhassa.
Ai että rakennetaan kyllä uusi moottoritieliittymä, mutta alikulku olisi kovin kallis? WTF? Tollaselle motaribussipysäkille ei kovin moni lähde, jos puolelta toiselle pitää kiertää minuutteja, eikä pyörällä tuleminenkaan auta, kun silti pitää kiertää kävellen? Vähintä, mktä tuommoiseen diiliin pitäisi kiristää, olisi alikulku tismalleen pysäkkien kohdalle siten, että pysäkiltä voi laskeutua portaita pitkin suoraan alikulkuun ja pyöräparkki sitten sinne motarin alle eli parhaimpaan paikkaan kumpaakin pysäkkiä ajatellen. Alikulusta voisi vielä tehdä sen verran leveän, että sinne tulee valoa kunnolla eikä olisi sellainen ahdistava betonitunneli. Nykyisellään: autottomuus my dirty ass…
Yritin jo kerran kommentoida tuota ELYn tienpidon suunnitelmasta pyöräilijän näkökulmasta, mutta kommenttini hukkui bittiavaruuteen. Tai ehkä odottaa moderaatiota. Tässä joka tapauksessa uusi yritys.
Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen perustuu Liikenneviraston toimenpidesuunnitelmaan, ja siinä onkin oikein hyvä perusta. ELYn suunnitelma on periaattessa ihan hyvä, mutta siinä on aika vähän mitään konkreettista. Saa nähdä miten tavoitteet konkretisoituvat ELYn omassa toimenpideohjelmassa.
Se konkretia mikä suunnitelmassa on, on hyvin piilossa. Suunnitelmassa ei eksplisiittisesti mainita yhtään pääkaupukiseudulla sijoittuvaa pyöräilyhanketta, mutta niitä löytyy koodin Metropolialueen liikenneinfrastruktuurin
pienet kustannustehokkaat hankkeet alta. Siellä on muutama ihan hyvä hanke. Mutta yksi paha ongelma jää ratkaisematta. Pääkaupunkiseudulla valtion tiet ovat vilkkaita moottoriteitä ja -katuja, joille ei polkupyörällä ole asiaa. Ja polkupyörällä ajettavat rinnakkaisyhteydet ovat heikkolaatuisia tai puuttuvat kokonaan.
Esimerkkinä mainittokoon vaikka ajankohtainen Hakamäentie, jonka pyörätie ei edes täytä lainsäädännön minimivaatimuksia, suunnitteluohjeen suosituksista puhumattakaan. Tienpidon suunnitelman mukaiselle väyläverkon laatutason nostolle olisi kova tarve.
Helsingissä pyöräteillä riittäisi käyttäjiä. KSV:n laskentojen mukaan Hakamäentietä pyöräilee 1135 pyöräilijää vuorokaudessa, Auroransillan suuntaan 2091, Kulosaaren siltaa 3149, ja tuoreemman tiedon mukaan Lauttasaaren siltaa 5540. Ja näihin vielä mopoilijat ja jalankulkijat päälle. Parin vuoden takaisen ELY-keskuksen kevyen liikenteen tarveselvityksen hankekorista löytyy teitä, joiden käyttäjämäärä on enimmillään 360 per päivä.
ELYn suunnitelmaan pyöräilyn edistämiseen kuuluu Helsingin seudun kuntien yhteistyön laatima pyöräilyn laatukäytävien verkko. Mutta ELYn johdolla suunnitellaan laatukäytävien risteykseen kaistapäistä monitasoliikenneympyrää, jonka estevaikutus varmistaisi käytävien laaduttomuuden.
Ja vielä yksityiskohtana, ELY ei tunnu ihan selvästi tietävän, mitä liikennemuotoja se haluaa edistää. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäksi mopoilu joko kuuluu edistettäviin liikennemuotoihin tai sitten ei.
Seuraavat kaavamääräykset kannattaisi lukea jos haluaisi edistää kohtuuhintaista vuokra-asumista. Kaavaprosesseissa on kuitenkin kivempi näprätä kuulemisten kommenttejen ja aiheeseen muutoin liittyvien yksityiskohtien kanssa, tällä alueella taidettiin keskittyä harjoitusjäähallin paikoitukseen ja liikenteeseen…..
” Pysäköinti sijoittuu pääosin rakennusten kellareihin ja pihakansien alle, osittain viherkattoisiin autokatoksiin.”
”Autopaikkoja vaaditaan rakennettavaksi kerrostalotonteilla 1 ap/120 k-m2 tai 0,6
autopaikkaa/asunto, pientalotonteilla 1 ap/100 k-m2 tai 1 ap/asunto.”
Erityisasumisessa (opiskelijat, seniorit, kehitysvammaiset ….) 0,6 autopaikkaa / pieni asunto on usein turhaa. Muutamassa rivitaloyhtiössa asuneena 1 Ap / asunto tuntuu alimitoitetulta. Ja kaiken kukkuraksi vieraspaikoista ei ole mitää kirjausta.
”Rakennukset ovat kadun puolelle rapattuja, pihajulkisivussa tulee käyttää puuta.
Alueen maamerkki on pyöreä kortteli Taidemaalarinpuiston reunassa,
jossa tulee käyttää kasvillisuutta julkisivuaiheena. Taidemaalarinkadun
varressa pistetalot on tarkoitus suunnitella arkkitehtonisesti
ympäristöstään erottuviksi. Puolet asuntokerrosalasta tulee toteuttaa
asuntoina joissa on vähintään kaksi makuuhuonetta, näiden asuntojen
keskipinta-ala tulee olla vähintään 80 h-m2.”
Elinkaarikustannukset muuten tulevat vuokriin ja omat kokemukseni korkeiden kerrostalojen puujulkisisuista eivät ole pelkästään myönteisä. Pitää Springlata julkkarit ja huoltomaalaukset etenkin eteläjulkisivuilla ovat raskaita kustannuksiltaan.
Tuo puolet 80 m2: keskipinta-alalla krunaa nuorison- ja muiden erityisryhmien asuntotarpeet.
Human Transit -blogissa on juttu kaupunkisuunnittelijoista ja joukkoliikenteen suunnittelijoista ja siitä, miten he kommunikoivat toistensa ohi. Kuninkaantammi näyttäis olevan tyyppiesimerkki tästä.
http://www.humantransit.org/2012/09/transit-planners-are-from-mars-urban-designers-are-from-venus.html
Perheenlisäys on erinomainen syy pitää muutama päivä taukoa blogin päivittämisestä. Onnittelut!
Yleisesti ottaen kuitenkin mielestäni arvostetuimmat poliittiset blogit ovat niitä, joiden pitäjät jaksavat tehdä päivityksen vielä samana iltana, kun päätökset on tehty. Tällaista nöyrästi toivon, ymmärtäen kuitenkin myös sen, että suurin osa demokraattisesti valituista edustajista ei jaksa kirjoittaa sanaakaan internetiin edes viipeellä (mitä pidän pöyristyttävänä nykypäivänä ainakin alle 50-vuotiailta – aivan liian helpolla päästävät äänestäjät esim. kansanedustajansa, kaupunginvaltuuston jäsenistä nyt puhumattakaan).
Itsekin pyrin yleensä tekemään juuri noin. Tällä kertaa ei sitä paria minuuttia löytynyt ennen tätä iltaa. Kolmelapsisessa perheessä riittää tekemistä aamusta iltaan.