KSLK lista 13.11.2012

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä. Ode menossa. Tässä omat kommenttini.

Yleiskaavan väestöennusteista kirjoitin jo erikseen. Muihin aineistoihin tarkempi tutustuminen on vielä kesken.

Kalasataman keskuksen pohjoispuolella olevat ns. Capellan puistotien korttelit ovat takaisin lautakunnassa. Tämä on vasta suunnitelma, jonka pohjalta tehdään lopulliset, joten nyt on hyvä hetki korjata ongelmia.

Korttelissa 10629 olevat Hermannin rantatien puolella olevat tontit ovat liian isoja ja ne pitäisi puolittaa. Nyt tehdyllä valinnalla ollaan tekemässä Hermannin rantatielle pitkää talomuuria, jossa talot ovat pitkiä, maisema kävelijälle monotoninen ja kivijaloissa ei ole liikkeitä. Hermannin rantatiellä on runsaasti henkilöautoliikennettä ja alueen joukkoliikenne. Juuri täällä pitäisi olla niitä liikkeitä, jos niihin halutaan muitakin asiakkaita kuin pelkät paikalliset.

Korttelissa 10628 tulee ilmeisesti korttelipihan alle autopaikkoja ensimmäiseen kerrokseen, kun piha on 3 metriä korkeammalla kuin katutaso. Ainakaan viihtyisää pihaa tällä ei saada aikaiseksi. Tällaisia ongelmia näistä autopaikkavaatimuksista tulee.

Kortteli 10627 Kalasataman tornien varjossa

Kortteli 10627 on tämä surullisen kuuluisa kortteli, josta kirjoitin jo viimeksi. Tulkitsin viimeksi asemakaavakarttaa väärin. Tuossa on siis kolmikerroksisella jalustalla (vaalean oranssi) kolme tornia. Korjattavia ongelmia

  • Työpajankadun puolella pitää olla vaihtuvuutta katuympäristössä. Nyt uhkana on se, että tuosta tulee yksi koko korttelin mittainen seinä joka tekee kävely-ympäristöstä sietämätöntä. Tämä kortteli on Kalasataman keskuksen portti ulospäin. Jos se tehdään väärin varmistetaan, etteivät ihmiset ja elämä siirry myöskään sen pohjoispuolelle.
  • Tästä syystä tuon kivijalkaan pitää kaavoittaa runsaasti liiketiloja. Omasta mielestäni lähtökohdan pitäisi olla se, että koko kivijalkaan vaaditaan liiketiloja. Jos ideakilpailussa tulee vastaan ideoita, joiden takia tästä halutaan joustaa, niin joustetaan sitten. Ei etukäteen. Merkitään siis korttelin eteläreuna merkinnällä li.

Kruunuvuorenranta, Haakoninlahden asemakaava

Täällä ollaan myös rakentamassa kovin suuria tontteja. Tästä tulee valitusta tontteja luovuttavalta kiinteistölautakunnalta jatkuvasti. Isot tontit tarkoittavat sitä, että katukuvasta tulee tylsä ja lähiömäinen. Ja sitä, että rakentamisesta voivat tarjota vain suuret yhtiöt, joilla on iso kasa massia takataskussa.

4-6 kerroksisten talojen kohdalla sopiva tonttikoko on noin 1500-2000 kerrosneliömetriä – siis yhden rappukäytävän verran. Jos on ihan pakko, niin jossain tapauksissa voi olla mahdollista tehdä kahden rappukäytävän taloyhtiöitä, mutta isompiin ei pitäisi missään tapauksessa ryhtyä.

Tässä asemakaavassa suurin osa tonteista pitäisi pilkkoa kahteen tai kolmeen osaan.

Liikennesuunnitelmassa on ongelmallisesti esitetty parkkipaikkoja ratikoiden viereen Haakoninlahdenkadulla (poikkileikkaus F-F). Järjestely voisi ehkä toimia, jos helsinkiläiset autoilijat osaisivat parkkeerata autonsa ja jos Helsingissä osattaisiin tehdä lumityöt kunnolla. Kumpaankaan ei voi luottaa, joten tuo pitää korjata. Myös korotettu pyörätie taitaa tuossa olla turha, joten ehkä tähän voisi vielä ratkaisun löytää.

Kyse on alustavasta liikennesuunnitelmasta, joten riittänee jos lautakunta ilmaisee, ettei ehdotettu ratkaisu ole riittävä ja pyytää virastoa etsimään paremman.

Tunteeko joku paremmin Pihlajamäkeä? Siellä esitetään suojeltavaksi liikennevihreää Pihlajamäentien ja Pihlajistontien risteyksessä. (Tummennettu laatikko Pihlajamäentien varressa tässä kartassa). Oma näkemykseni on se, että tuolla on hyvä idea kieltää puiden kaataminen, kun kortteleita rakennetaan, mutta en kyllä haluaisi tuota suojeltavaksi. Lautakunnassa pitäisi ainakin vähän kysellä perusteiden perään.

Kaavan tehokkuus on myös aika surkea, kun ottaa huomioon sen, että tätä lähempää keskustaa ei Helsingistä enää löydy kovinkaan paljoa kaavoitettavaa.

Mäkelänkadun ja Koskelantien risteykseen lisätään mm. bussikaistat Hakamäentien suunnasta. Jalkakäytävä ja pyörätie menettävät hiukan leveyttään tässä operaatiossa, mutta samalla pitäisi saada merkittävästi lisää nopeutta busseille. Kun risteyksessä tehdään muutoksia, pitäisi samalla tehdä pyöräilyn infrastruktuurin kanssa tarvittavat muutokset, jotta Mäkelänkadun ja Koskelantien pyöräilyn infra saadaan laitettua nopeasti kuntoon.

8 vastausta artikkeliin ”KSLK lista 13.11.2012

  1. Pihlajamäen kaavasta:

    Tämä Pihlajamäen äärimmäisen hidas täydennysrakentamis-/elävöittämisprosessi on kyllä tosi vaikeaa katsottavaa. Näin saman kaavakuvan jo 5 vuotta sitten TKK:n arkkitehtiosaston lähiöaiheisessa seminaarissa, ja silloin muun kritiikin ohella yleisön joukosta joku ammattilainen tokaisi, että ”Siinähän sitten voivat tornitalojen köyhät katsella alas rikkaiden pihoille”. Kommentti on toki äärimmäisen epäkunnioittava ja epäammattimainen, mutta se kuvastaa aika hyvin Meri-Rastilan esimerkin kaltaista täydennysrakentamisideologiaa, jossa lähiötä yritetään parantaa rakentamalla näitä kuuluisia hyvien veronmaksajien asuntoja vailla mitään kontekstia tai kaupunkirakenteellista ideaa.

    Suojelukysymys tuntuu melko hatusta vetäistyltä, mutta käytännössä halutaan varmaan turvata matalien talojen rauha ja yksityisyys, sillä viereinen tie on vilkkaasti liikennöity ja epäviihtyisä. En kannata suojelua, mutta ehkä tällä kaavalla vanhojen havupuiden suojelun kautta pystytään varmistamaan edes jonkinlainen viihtyvyys uusille taloille. Mikä lähtökohtaisesti tuntuu kummalliselta, eiköhän koko suunnitelman pitäisi tukea viihtyisää ympäristöä.

    Pitäisi itse ottaa selvää, milloin viimeksi Pihlajamäkeä on katsottu vähän isommassa skaalassa kokonaisuutena liittymäalueineen ja yhteyksineen. Toiveikkaasti uskon että näin on tehty, mutta tämänkaltainen pikkupläntin vaivalloinen kaavoittaminen pusikkoon huoltoasemaa vastapäätä on kyllä tosi harhaista.

  2. Enpä tiedä riittääkö, että määrätään kivijalkaliikkeet pakollisiksi. Eivät ne katua elävöitä, jos ikkunat teipataan kymmenien metrien matkalta umpeen lähikauppaketjun väreillä. Ikkunoiden teippaaminen pitäisi kieltää.

    Siitä korotetusta pihasta jonka alla parkkihalli. Varmaankaan se ei olisi yhtä viihtyisä kuin avara piha puineen. Käytännössä vaihtoehtona on ollut asvaltoitu parkkipiha. Mieluummin otan katetun parkkihallin ja sen päälle pensas/leikkipaikkapihan – on paljon viihtyisämpi.

    • Kyllä, korotettu piha ja alla parkkihalli on parempi kuin parkkipiha. Sen ei pidä silti estää sen esiintuomista, että korotettu piha tuo ongelmia (koska näitä haittoja ei mietitä lainkaan esimerkiksi silloin, kun autopaikkamääräyksiä pohditaan).

      Mitä tulee kadunvarteen, niin tuohon paikkaan ei kyllä varmasti tule lähikauppaa. Vieressä on Kalasataman ostari, jossa on isot citymarketit ja prismat.

      Sen sijaan siinä voi pärjätä esimerkiksi kahvilat, ravintolat, kampaamot, tai muut erikoisliikkeet. Leppävaarankadulla taitaa olla pari kolme ravintolaa, kampaamo, panttitoimisto ja jotain muuta jota en enää muista – noin vertailukohtana.

  3. Mietin tuon Haakoninlahdenkadun suhteen sellaista, että mitäs jos tuo korttelinväli, josta tuo poikkileikkaus F-F on, olisikin ehdotettujen jalkakäytävien ja pyöräteiden osalta shared-spacea ja ehdotetun ajoradan osalta nurmetettu ja pensasaidalla rajattu raitiotie, kuten esim. Saksassa Freiburg am Breisgaussa Wannerstrassella päärautatieasemalta hieman länteen. Näkyy tässä Bingin viistoilmakuvassa: http://binged.it/STgAfF

    • No tuossa olisi ainakin selvät prioriteetit jos tehtäisiin raitiovaunuille ihan oma tienosa, ja muut liikennemuodot sitten kielletään tai pannaan keskenään sekaisin. Mutta minun mielestäni olisi ikävää tuolla tavoin heikentää pyöräliikenteen edellytyksiä, ja liikennesuunnitelma menisi kovasti uusiksi jos autoliikenne Haakoninlahdenkadulla kiellettäisiin.

      • Mutta jos nyt kuitenkin halutaan tehdä ihan vaan nurmitettu ratikkakatu, niin Carrer de Wellingtonin malli viehättäisi kovasti allekirjoittaneen estetiikatajua. En toisaalta tiedä miten hyvin se Kruunuvuorenrannan kokonaisuuteen sopisi.

      • Olli Pottoselle: Heikentäisikö tuo ehdottamani muutos nyt sitten kuitenkaan pyöräilyn olosuhteita tuolla? Ainakaan ratkaisevasti? Pyöräilijöillä olisi kuitenkin suorat väylät pyöräteiden jatkeena tuon korttelin läpi ja risteämiset pitäisi tietysti toteuttaa tarpeellisilta osin ilman reunakiviä.

        Ilmaisin ehkä itseäni vähän epäselvästi, ajatukseni nimenomaan ei ollut kieltää autoliikennettä tuolla osalla Haakoninlahdenkatua, vaan tehdä noista 5,5 m leveistä jalkakäytävän+pyörätien+valaisinpylväiden alueista yhteinen alue jalankulkijoille, pyöräilijöille ja autoille, jolla olisi sopivia kavennusratkaisuja ja joilla liikuttaisiin jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden ehdoilla. Vastaisi siis lähinnä pihakatua suomalaisessa tieliikennelainsäädännössä.

        Suurin vaikutus tuolla järjestelyllä olisi luultavasti se, että tuon korttelin läpi Koirasaariin menevä autoliikenne suuntauisi luultavasti Saaristolaivastonkadulle ja Stansvikin rantakadulle.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *