Kuvitettu opas rakennustiheyden merkitykseen

Vihreällä palkilla on merkitty tarvittava pinta-ala 30 000 asukkaan alueelle, jos rakennetaan tiivistä kaupunkia. Punaisella palkilla on merkitty tarvittava pinta-ala, jos rakennetaan tyypillistä lähiötä.

Hups. Punainen palkki ei mahtunut kuvaan. Zoomataanpa vähän ulospäin.

Mutta miten tämä on mahdollista. Palkki ei vieläkään mahdu kuvaan. Yritetään vielä kerran.

Noin. Saatiinhan ne palkit mahtumaan samaan karttaan. Lähiörakentamisella tuollainen 700m leveä kaistale ulottuu Helsinki-Vantaan lentokentälle asti, jotta siihen saadaan mahtumaan 30000 asukasta. Sama asukasmäärä mahtuu tiiviisti rakennettuna monta kertaa Helsingin niemelle.

Laskuperuste: tiiviisti rakennetulla alueella (Punavuori, Harju, Kamppi) on rakennuskantaa noin 30000 asukasta per neliökilometri tiiviyteen (josta vaihteleva osa on käytetty työpaikoille). Lähiöissä rakennuskannan määrä on tyypillisesti noin 3000 asukasta per neliökilometri.

Edit: Minulta kyseltiin, mitkä alueet ovat tuon noin 3000 asukasta neliökilometriltä. Tässä lista:

Malminkartano, Länsi-Pakila, Paloheinä, Oulunkylä (Patola, Veräjämäki), Malmi (Ylä+Ala-Malmi), Tapaninvainio, Suutarila, Puistola, Tapulikaupunki, Heikinlaakso, Jakomäki, Tammisalo, Länsi-Herttoniemi, Yliskylä, Vartioharju, Puotinharju, Meri-Rastila, Kallahti.

Yli tuon rajan yltävät muun muassa >3000: Kannelmäki, Veräjälaakso (Oulunkylässä) 4000, Latokartano 4000, Pihlajamäki ~5000, Pihlajisto ~4000, Pukinmäki 4000, Ylä-Malmi 7000, Tapanila (4000), Herttoniemenranta (9000), Roihuvuori (5000), Puotila (5000), Itäkeskus (4000), Myllypuro (4500), Mellunkylä kokonaisuudessaan (3600), Aurinkolahti (5500), Rastila (4000)

Alle jäävät esimerkiksi: Konala, Tali, Maununneva, Hakuninmaa, Kuninkaantammi, Torpparinmäki, Itä-Pakila, Viikinmäki, Alamalmi, Kulosaari, Jollas, Hevossalmi, Marjaniemi

Ja täsmennetään vielä sen verran, että kaikkien ei tietenkään tarvitse asua tiiviissä kaupungissa. Moni haluaa asua lähiössä ja hyvä niin. Nyt on kyse siitä, että meillä on rakennettu pelkkiä lähiöitä viimeiset 50 vuotta ja meillä on ihan liian vähän tiivistä kaupunkia – verrattuna siihen kuinka moni sellaisessa haluaa asua.

Vai haluatteko te lukijat kieltää tiiviiseen kaupunkiin haluavilta sen mahdollisuuden?

28 vastausta artikkeliin ”Kuvitettu opas rakennustiheyden merkitykseen

    • Eivät suinkaan kaikki. Monet kuitenkin haluavat, mutta eivät nykyhinnoilla voi.

      Tiivistä kaupunkia on nykyisin tarjolla niin vähän, ettei monilla ole siihen varaa. Kaupunkiasumista haluavinen pakottaminen lähiöihin ei ole kenenkään kannalta järkevää.

    • Kukin tavallaan. Itse en missään tapauksessa haluaisi omakotilähiöön, monestakin eri syystä. Valitettavasti viime vuosikymmenien kaupunkisuunnittelu on palvellut lähinnä tuota lähiöpuolta, mikä kai oli kirjoituksen pointtikin. Tähänkin kaivataan tasapainoa.

  1. Vinkki vastaisuuteen: punavihersokeita ajatellen jokin muu visualisointiväriyhdistelmä olisi paikallaan. Tällä kertaa toki teksti paljastaa kumpi palkki on kumpi.

  2. Mikä on ”tyypillinen lähiö”? Olettaisin esim Vuosaaren ja Jakomäen eroavan olennaisesti asukastiheydeltään Nöykkiöstä tai Viherlaaksosta.

    • Vertailun vuoksi Viherlaaksossa ja Nöykkiössä on noin 2000 asukasta neliökilometrillä. Jakomäessä noin 3000. Vuosaaren rakennetuissa kaupunginosissa tiheys vaihtelee 2000-5000 välillä.

      • Ei niin että epäilisin lukujasi, mutta ihmettelen vain, missä ne kaikki ihmiset täällä viherissä piilee, kun kuitenkin reilusti yli puolet pinta-alasta on omakoti- ja rivitaloja ja loput tosi matalia kerrostaloja.

  3. Mitkä kaupunginosat Helsingissä vastavat asukastiheydeltään tyypillistä lähiötä, jossa on noin 3000 asukasta per neliökilometri?

  4. Lähiöitä on kovin monenlaisia, ja niissä hyvinkin vaihteleva asukastiheys. Voisitko Mikko valaista muutamalla esimerkillä, mitkä lähiöt edustavat tuota 3000 asukasta / km2. Se antaisi kirjoitukselle lisää objektiivisuuden tuntua, kun kerran kantakaupungistakin on annettu esimerkkialueet.

  5. Nerollista. Muistelisin nähneeni samantyyppisen vertailun koko maan väestöstä. Tyyliin että jos kaikki suomalaiset asutettaisiin kantakaupungin tiheydellä, mahtuisimme Kehä III:n sisään. Jos Nurmijärven tiheydellä pitäisi joka ainoa neliömetri Jyvääskylän korkeudelle saakka käyttää omakotitalotontteihin…

  6. Rupesinpas tutkimaan noita väestötiheyksiä itsekin aina niin luotettavasta Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Helsinki#Asuminen).

    Sekä kerrostalo- että omakotitalovaltaiset lähiöalueet Helsingissä menevät yllättävän laajalti välille 2000-4500 as/km2. Selvästi pienempiä lukuja toki löytyy mm. pelloilta, teollisuusalueilta sekä mökki- ja varuskuntasaarilta.

    Ongelmakohta onkin kantakaupungin luvussa 30000 as/km2. Mikään Helsingin kaupunginosista tai kaupunginosan osista ei yllä tuohon lukuun. Rakennustiheys tietyillä alueilla varmaan riittäisikin, mutta jonnekin ne työpaikat, puistot, liikennejärjestelyt yms. on myös sijoitettava.

    Laskin Helsinginniemelle suuntaa-antavan asukastiheyden laskemalla mukaan koko eteläisen suurpiirin lukuunottamatta satama-alueita (Länsisatama), suuria puistoja (Kaivopuisto, Kluuvi) ja saaria (Lauttasaari, Suomenlinna). Tällä tiiviisti asutulla alueella asukastiheys on vain noin 10000 as/km2. Vaikka rajattaisiin pois myös Eteläsataman seudulta kaartinkaupunki ja Katajanokka, matalammin rakennettu Eira sekä molemmat Töölöt, ei silti päästä kuin noin 13000 as/km2.

    Kun siis huomioidaan työpaikat, pienemmät puistot, julkiset tilat ja liikenneinfrastruktuuri (huomoitu muös lähiöiden luvuissa), on tiiviin kaupunkialueen vihreä palkki helposti tuplakokoinen kuvaan verrattuna. Se ei kuitenkaan muuta miksikään sitä tosiasiaa, että lähiörakentaminen vaatii vielä paljon enemmän tilaa sekä väljän rakentamisen että suuremman liikennetarpeen vuoksi.

    • Kannattaa käyttää tilastolähteenä Helsingin kaupungin tuottamaa ”Helsinki Alueittain 2011″ dokumenttia. Sieltä löytyy pienaluekohtaisesti pinta-ala, asukasmäärä ja työpaikkamäärä.

      Totta kai tiiviisti rakennetullakin alueella pitää olla puistoja ja julkisia tiloja. Mutta jos esimerkiksi puhutaan motareiden varsien rakentamisesta, niin ne puistot voivat olla sen tiiviin alueen reunalla – siellä missä ne ovat jo nykyään. Tällöin se pääkadun varsi voi olla rakenteeltaan todella tiivistä. On perusteltua olettaa, että tuollaisilla alueilla asuntojen ja työpaikkojen suhde on paljon enemmän kallellaan asuntojen suuntaan sillä asunnoista on kova pula ja toimistoja liikaa.

      Sinänsä kuvan voisi yhtä hyvin piirtää oletuksella 25000 asukasta / km2, eikä kuva olennaisesti muuttuisi. Se tiiviin alueen palkki pitenisi suurin piirtein Musiikkitalolle asti pohjoiseen.

      • Jos tiheän rakennuskannan alueesta lähdetään poistamaan puistoja sillä perusteella, että ne ovat alueen reunoilla tai alueiden välissä, pitää vastaava oletus tehdä lähiöille, jotta luvut ovat vertailukelpoisia. Ainakin osassa lähiöitä on myös ”Helsinki alueittain 2011″ raportissa suuria rakentamattomia puisto- ja metsäalueita mukana.

        Siitä olemme joka tapauksessa yhtä mieltä, että tiiviisti rakentamalla saadaa asutettua huomattavasti enemmän ihmisiä samalle alueelle, mikä vähentää liikenneinfrastruktuurin tarvetta sekä matkojen lyhenemisen että tehokkaamman joukkoliikenteen mahdollistamisen kautta.

  7. Pitää muistaa, että ihmiset eivät halua asua Kampissa jne. siksi, että siellä on korkea asukastiheys, vaan siksi, että siellä on baareja, kivijalkaputiikkeja, kaunista arkkitehtuuria jne. Tiivis rakentaminen tietysti luo mahdollisuudet hyville palveluille ja joukkoliikenneyhteyksille sekä muulle urbaanikivalle, mutta ei takaa niitä.

  8. Muistan lukeneeni, että Suomen tihein asutus ion Kurvin kohdalla, 11000 asukasta neliökilometrillä. Kaunis ja viihtyisä paikka? No maun mukaan, varmasti moni tykkää. Mutta tiivistä uutta kantakaupunkia kyllä rakennetaan tällä hetkellä lisää, kannattaa vilkaista vaikkapa Kalasataman aluetta (20 000 hengelle) tai suunnitelmia Pasilan osalta. Eli eiköhän maun mukaan asuinpaikkoja ole – mutta eivät ne halpoja ole tietenkään missään pääkaupunkiseudulla.

  9. Jääpihän tuosta neliökm ja 30000 ihmistä kaikki 33 neliötä ihmisen käyttöön. Jos aikoo kansoittaa keittiön ja vessan, ei arvaa kovin leveää asfalttibaanaa per nokka rakentaa. Toki tiheä rakentaminen tarkoittaa tilan kasaamista ylöspäin, jollin esim 10-kerroksiset talot lisäisivät sen tilan per nokka 330 neliöön. Miettikääs nyt paljonko normikämpän lisäksi tuosta riittää tilaa rappukäytäviin, kulkureitteihin, kauppoihin, sairaaloihin ja vapaa-ajan keskuksiin. Ei järjen häivää.

    Mut minun puolesta rakentakaa vaikka maan alle luolanne. Itse olen hommannut 15 vuoden kerrostalokärsimyksen jälkeen maalta paikan, jossa on lebenschraumia kymmenelle kymmenkerroksisen kaupungin olmille – toki rakennettua pinta-alaa murto-osa tästä – ja yöllä näkyy tähtiäkin. Jee.

  10. Päivitysilmoitus: Helsingissä asumisen kalleudesta – The straight line

  11. Päivitysilmoitus: Malmin lentokenttä ja Helsingin kasvu | Mikko Särelä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>