Liikennesimuloinneista

Olin eilen HSL:ssä Vihreiden järjestämässä tilaisuudessa liikenne-ennusteista. Siellä käyty keskustelu sai minut pohtimaan liikennesimulaatioiden käyttöä Helsingin ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän ennustamisessa ja infrastruktuurihankkeissa.

Olen sivunnut aihetta tällä blogilla jo useampaan kertaan ja valitettavan usein hyvin voimakkaastikin virkamiestyötä kritisoiden (esimerkiksi metron automatisoinnin ja Sörnäisten tunnelihankkeen kohdalla). Isoissa hankkeissa tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että tehdyt simulaatiot eivät lainkaan vastaa niihin kysymyksiin, joihin niiden tulisi vastata. Sen sijaan ne antavat sen vastauksen, joka tarvitaan hankkeen eteenpäin viemiseen. En ole varma onko tässä kyse siitä, että poliitikkoja pyritään tarkoituksellisesti harhauttamaan, siitä ettei virastoissa ole riittävästi osaamista simulointijärjestelmien hyödyntämiseen, vai siitä ettei virastoilla ole aikaa ja resursseja tehdä niitä simulaatioita, jotka esitettyihin kysymyksiin vastaamiseksi tulisi tehdä. Lopputulos on joka tapauksessa huono.

Tässä välissä kerron lyhyesti sen verran itsestäni, että olen tehnyt tutkijantyössäni verkkosimulaatioiden kanssa runsaasti töitä viimeisen 10 vuoden aikana ja katson, että minulla on jotain kykyä arvioida sitä, minkälaisia simulaatioita on mahdollista tehdä ja mitä niillä voidaan saada selville.

HSL-vierailun aikana selvisi esimerkiksi se, että maankäytön osalta HSL ylläpitää vain yhtä tulevaisuuden skenaariota. Tämä skenaario on laadittu siten, että maakuntakaavan ja HLJ:n yhteydessä kunnat ovat kertoneet omat näkemyksensä oman alueensa väestönkasvusta ja koska yhteenlaskettu summa on merkittävästi suurempi kuin alueen väestönkasvun oletetaan olevan, on väestönkasvua vähennetty juustohöylällä vähän kaikkialta. Ilmeisesti tällä tavalla esimerkiksi Kalasataman väestönkasvuksi vuoden 2008-2035 välillä on saatu noin 11000 asukasta, kun Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Kalasatamaan on muuttamassa yli 20000 uutta asukasta. (11000 asukkaan lisäystä käytettiin Länsimetron kapasiteettitarkastelussa, jonka Länsimetro OY ilmoitti pohjautuvan HSL:n väestönkasvuskenaarioon).

Tässä menettelyssä on useampi ongelma. Ensimmäinen on se, että kun tarkastellaan kapasiteetin riittävyyttä, tulee tehdä stressitesti eli olettaa tulevaisuudenskenaario, jossa kapasiteetinkäyttö on noin suurin kuviteltavissa oleva; ei skenaariota, jossa kasvu on jopa odotusarvoa hitaampaa.

Toisekseen voidaan kysyä millä perusteella kaikki kuntien kuvittelema väestönkasvu tulee tapahtumaan yhtä suurella todennäköisyydellä? Onko tosiaan todennäköistä, että lähelle Helsingin keskustaa suunnitellut asuinalueet eivät toteudu suunnitelmien mukaisesti? Olisi luontevampaa, että seudun kasvusta tehtäisiin pari kolme skenaariota.

Yksi, jossa väestön hajautuminen jatkuu nykymuodossaan, toinen jossa väestönkasvu keskittyy Uudenmaan taajamiin esimerkiksi ratojen varsille ja kolmas jossa voimakkain kasvu keskittyy kehien sisäpuolelle. Tällöin liikenne-ennusteita voitaisiin tarkastella muutamalla yhteisesti sovitulla tulevaisuudenskenaariolla ja näiden pohjalta voidaan tehdä parempia poliittisia päätöksiä.

Sörnäisten tunnelin liikenne-ennusteet ovat toinen esimerkki simulaatioiden käyttämisestä. Kalasataman osayleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu aikana jolloin keskustatunneli oli virallisesti suunnitteilla oleva hanke. Osayleiskaava julkistettiin vuonna 2008 ja samana vuonna valtuusto päätti, että keskustatunnelin valmistelu tulee lopettaa (noin kaukaa historiasta ei ole helppoa löytää päätösasiakirjoja netistä, mutta esim. tässä dokumentissa mainitaan sen tapahtuneen valtuustossa 21.5.2008). 
On siis luonnollista, että alkuperäisissä liikenne-ennusteissa keskustatunneli on mukana. Ylläolevan selostukseni mukaisesti on myös luonnollista pitää keskustatunneli mukana liikennesimulaatioissa, mikäli halutaan stressitestata Sörnäisten tunnelin kapasiteetin riittävyyttä. Tähän mennessä kaikki on hyvin ja liikenne-ennusteita on käytetty kuten pitääkin. 
Valitettavasti näitä samoja simulaatioita on myös käytetty perustelemaan, ettei Hermannin rantatielle voi rakentaa asuntoja, mikäli autot kulkevat maan päällä. Tähän aiheeseen liittyy ELY-keskuksen järjetön tulkinta maankäyttö- ja rakennuslaista, minkä takia vilkkaan kadun varrelle ei saa rakentaa asuntoja. Tolkku on kirjoittanut pariinkin kertaan. Ei näin. Liikennesimulaatiota, johon on otettu merkittävästi autoilua lisäävä hanke, jonka valmistelun valtuusto on käskenyt lopettamaan, ei voida käyttää perustelemaan tunnelin tarvetta. Ei vaan voi. 
Lopuksi haluan esittää henkilökohtaisen anteeksipyynnön lukijoilleni. Edellisessä Sörnäisten tunnelia käsittelevässä kirjoituksessani ylitin tiukan mutta asiallisen käsittelyn rajat – ilman että tekstin tyylilaji kuitenkaan olisi ollut satiiria. Esitän syvimmät pahoitteluni tästä ja pyrin tulevaisuudessa olemaan tarkka siitä ettei tämä toistuisi. 
Puolustuksekseni totean, että olen tänä keväänä joutunut käyttämään runsaasti omaa aikaani liikennesimulaatioihin liittyviin sotkuihin; kalliihin sotkuihin, jotka voivat aiheuttaa huomattavan paljon ongelmia Helsingin liikennejärjestelmälle tulevaisuudessa johtuivat ne sitten osaamattomuudesta, piittaamattomuudesta, tarkoitushakuisesta vääristelystä, tai ajan puutteesta. Tämä duuni ei ole kivaa, mutta jonkun sekin pitää tehdä. Yksi tavoitteeni onkin se, että tulevaisuudessa liikennesimulaatiot tehdään entistä laadukkaammin. 
Stressin purkamiseksi olen ajatellut kohtapuoliin jäädä kesälomalle niin päivätyöstäni kuin politiikastani.  Onnellista ja tapahtumarikasta kesää itse kullekin. 

4 vastausta artikkeliin ”Liikennesimuloinneista

  1. Hienoa, että tuot toisenlaista äänenpainoa liikennekeskusteluun. Olen ihmetellyt pitkän i:n tai spagetin muotoisen metropolin suunnittelua, jossa uusia metroasemia ja kaupunginosia ollaan lisäämässä milloin itään, milloin länteen.

    Jokainen metroa ruuhka-aikoina käyttävä tietää, ettei kaupunkia kannata suunnitella sen varaan, sillä se kulkee jo kapasiteettinsa rajoilla. Mahdollisen automatisoinnin jälkeenkin vuoroväliä voi tihentää rajallisesti, sillä turvallisuussyistä kullakin tunneliosuudella saa kerrallaan olla vain yksi samaan suuntaan kulkeva juna.

    On mahdollista, että metroon kohdistuvat katteettomat odotukset johtuvat kuvaamastasi juustohöyläperiaatteesta. Itse olen epäillyt myös käyttäjätilastoja. Moni metrolla kulkeva ostaa aikaa matkakortilleen eikä näytä korttia lukulaitteelle. Kolmas vaihtoehto on suunnittelijoiden ja päättäjien välinpitämättömyys tai henkinen laiskuus.

  2. Millaisena liikenne tulevaisuudessa toteutuu? Tämä poikii monen erilaisen muuttujan yhteisvaikutuksesta. Liikenteen kantokyky puolestaan heijastuu muihin asioihin yhteiskunnassa eri tavoin. Siksi simulointi on erityisen tärkeä asia. Riittävä varovaisuuskin on otettava laskelmissa huomioon.

    Esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyvät haasteet vaativat suunnittelulta uudenlaisia ratkaisuja. Kun autoilu sitoo tällä hetkellä jo neljänneksen Helsingin pinta-alasta, on suunta käännettävä. Esimerkiksi tästä syystä raideliikenteen kapasiteetti on arvioitava huolella. Asumista on saatava sopivasti – mutta ei liikaa – radan varsille. Toisaalta tiiviin asumisen lomaan tarvitaan viheralueita tukemaan asukkaiden hyvinvointia ja torjumaan ilmastonmuutoksen haittoja (kuten tulvavahinkoja).

    T: Olli

  3. ”HSL-vierailun aikana selvisi esimerkiksi se, että maankäytön osalta HSL ylläpitää vain yhtä tulevaisuuden skenaariota. Tämä skenaario on laadittu siten, että maakuntakaavan ja HLJ:n yhteydessä kunnat ovat kertoneet omat näkemyksensä oman alueensa väestönkasvusta ja koska yhteenlaskettu summa on merkittävästi suurempi kuin alueen väestönkasvun oletetaan olevan, on väestönkasvua vähennetty juustohöylällä vähän kaikkialta.”

    Entä jos näissä asukasmääräarvioissa on virhe kahdella eri tasolla? Kuntien yhteenlaskettu arvio ylittää laajemman arvion, mutta en ole koskaan nähnyt kenenkään missään kyseenalaistavan koko alueen arviota. Minusta 430 000 uutta asukasta kuulosta liioitellulta – varsinkin kun muutto Uudellemaalle ei vastaa ihmisten toiveita. Muistaakseni viime vuonna tutkittiin, mille paikakunnille mieluiten muutettaisiin ja ensimmäiseksi tuli Tampere ja sen jälkeen Turku.

    Olisikin mielenkiintoista saada selvitys, mistä luku 430 000 on peräisin. Oma luottamukseni virkamiesten analyyttisyyteen, laskutaitoihin ja kykyyn ennustaa tulevaisuutta on melko vähäinen.

  4. ”Muistaakseni viime vuonna tutkittiin, mille paikakunnille mieluiten muutettaisiin ja ensimmäiseksi tuli Tampere ja sen jälkeen Turku.”

    Kyselytutkimus ei vaikuta tässä kohtaa kovin relevantilta. Jos Turkuun ei tule lisää työpaikkoja, niin vaikea sinne on kovin monen uuden asukkaan muuttaa vaikka kuinka olisi klikkailtu tykkäysnappia. Turku ei juurikaan kasvanut Nokia-buumin aikana, toisin kuin Helsinki, Tampere ja Oulu (Nokia tässä yksinkertaistuksena, tiedän toki, että elinkeinoelämässä tapahtui muutakin).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *