Lisää kaupunkia Hakaniemeen
Hakaniemenrannan ja Sörnäisten rantatien varteen tulee asuntoja noin 3400 uudelle asukkaalle.
Tämä on mahtava uutinen ja yksi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ensimmäisistä isoista saavutuksista. Alueen kehittäminen lähti liikkeelle yhdessä Kallio -liikkeen kanssa järjestetystä Sykkivä Hakaniemi -kilpailusta.
Hakaniemenranta on osa Helsingin keskeistä huonosti hyödynnettyä Siltasaarensalmea. Nyt seuraavaksi tulee käynnistää suunnittelukilpailu salmen ja sen ympäristön kehittämisestä, johon kannattaa ottaa mukaan Hakaniemenrannan korttelit. Tässä kilpailussa on syytä hakea toteuttamiskelpoisia ideoita niin alueen käytön kuin rakentamisenkin suhteen. Vaihtoehtoja tällaisen alueen kehittämiseen on runsaasti.
Oslossa ranta-aluetta kehitettiin siten, että monille rakennuttajille annettiin pieniä tontteja ja näin saatiin monipuolista kaupunkiympäristöä.
Valitettavasti ensimmäinen virhe on jo ehditty tekemään. Hakaniemenrantaan suunnitellun hotellin kilpailu ehdittiin pitämään ennen kuin Siltasaarensalmen merkitystä alettiin rakentamaan ja näin kilpailutyöt mukailivat enemmän Hakaniementorin ympäristöä kuin Siltasaarensalmen.
Nyt hotellikilpailun lopputulos näyttää tältä:
Se olisi voinut olla myös yhteensopiva tämän kanssa:
Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä työsti tämän alueen kehittämistä työpajoissa. Tässä vielä kuvana meidän kehittämisehdotuksemme.
Tämä on yksi upeimmista kehittämiskohteista koko Helsingissä. Tehdään siitä hieno ja erityinen paikka Helsingissä.
Kommentti Oslon ranta-alueesta on minusta tärkeimpiä, tässä yhteydessä. Kaupunki-ilmeen monipuolistaminen on tietysti makukysymys ja tästä pitäisi väitellä arkkitehtien joukossa (toivottavasti ne väittelevätkin vähintään keskenään tästä), koska ongelma on niin laaja ja ilmeisesti vaikea ratkaista. Omasta mielestä kaupunki on kauneimmillaan, toteutettuna niin kuin esimerkiksi kampin vanhemmissa kortteleissa, niin että samassa korttelissa on jopa parhaassa tapauksessa lähempänä kahdeksan eri arkkitehtoonista ratkaisua, niin värissä kuin ryhmityksessä, ikkunoiden mallissa jne.
Käsitykseni mukaan Vuosaaren rannalla eri arkkitehtitoimistot ratkaisivat lähellä olevia tontteja, ilman selvää eroa toteutuksessa. Tämän olen nähnyt johtuvan tiukasta asemakaavoituksesta. Rakennuttajan alueen pienentäminen on tietystikin toinen keino monipuolistaa ratkaisua, kun tämä todennäköisesti monipuolistaa yksityiskohtia, kuten ikkunoita tms. mutta tämä ei tietenkään ole mikään tae. Kalasatamassa, missä tähän saakka on edelleen rakennettu liian isoja yksiköitä, on pintamateriaalien vaihtelut kuitenkin tuonut hiukan eloa kaupunginosaan. Mutta tämä ollessa niin isossa merkityksessä, kun muuten tapahtuu niin vähän julkisivuissa, itäisin korttelin pintavärin muutos aiemmin suunnitellusta tummanharmaasta tavalliseksi punatiileksi on minun silmin tuhonnut koko alueen visuaalisen estetiikan, kun kaikesta on tullut samaa monotonista punaista pimeyttä (sen ilmeisin virheen lisäksi, että kokonainen kortteli on saman toteuttajan, samalla ilmeellä rakennettu). Kalasatamassa on tietysti valtavan pienet korttelit, mikä rajaa rakennuttajien määrää yhdessä korttelissä, mutta pelkästään esteettisestä näkökulmasta katsoen näkisin mielummin, että korttelin kokoa määriteltäisiin sen perustein kuinka monta rakennuttajia on saatava mahtumaan sen sisälle, kuin päinvastoin.
Hakaniemen rantaa kehitettäisiin parhaiten, muuta kaupunkia myötäillen ja tiiviisti osaksi jotain mitä oikeasti pidettäisiin kantakaupunkina, umpinaisin tai puolumpinaisin keskisuurin(johtuen rannan luovasta läpikulkutarpeesta) korttelein, missä rakennuttajia vähintään neljä per kortteli. Eikä tietenkään liian tiukalla asemakaavalla. Näin sen saa toimimaan ja lukittumaan Hakaniemen ja Siltavuoren ympäristön pysyväksi osaksi. Sen lisäksi sopivin arkkitehtooninen ilme on vielä suuri kysymys, mutta tämä olisi minusta suotuisa alku.
Kaava itsessään ei näytä ihan toivottomalta, mutta hieman pettyneenä tulin taas lukeneeni asemakaavaluonnoksen karttaa ja selostusta, missä määrätään Hakaniemenrannan rakennusten päälle viherkattoja tai asukkaille terasseja. Tämä siis tarkoittaa luonnollisesti tasakattoisten laatikkojen sarjaa, kun kerroslukemakin on kaikissa määrätty samaksi. Siltaa vierustavat rakennukset olisivat saaneet olla hieman korkeampia, esimerkiksi 10-12 kerrosta tuodakseen hieman vähemmän tasapaksua otetta.
Vaikka hotellikilpailu oli aivan liian hätäisesti järjestetty, niin hotelli mielestäni nyt saakin olla erilainen, moderni rakennus, mutta olisin todella toivonut Hakaniemenrannan olevan sellainen kohta, missä kunnioitettaisiin enemmän vanhaa rakennuskantaa ja luotaisiin sointuvampi vastapari Siltavuorenrannan rakennusten luomalle arvokkaalle maisemalle.
Hyvä esikuva voisi olla esimerkiksi Tukholman Sankt Eriksområdet:
https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/82/Sankt_Eriksomr%C3%A5det_2014.JPG
(Rakennettu 90-luvulla, siinä missä samoihin aikoihin Ruoholahdessa rakennettiin vessakaakeleilla.)
Tietenkään mitään yks yhteen samanlaista en ole vaatimassa, mutta harja- tai aumakatot olisivat tässä mielestäni paikallaan, sillä Hakaniemenranta on erittäin näkyvällä paikalla. Sörnäistenrantaan tulkoot sitten tasakattoja ihan vapaasti. Näin Hakaniemenranta ja Sörnäistenranta näyttäytyisivät tulevaisuudessa vähemmän samasta puusta leivotuilta saman aikakauden tuotoksilta.
Kaupungin ohjauksella näihin asioihin voi kaavoissa vaikuttaa, esimerkiksi Koskelan sairaalan alueen täydennysrakennuskaavassa määrätään osaan rakennuksista harja- tai aumakattoja. Miksei siis Hakaniemenrannassakin?