Lisää kaupunkia Helsinkiin 7 vuotta

Hyvää syntymäpäivää Lisää kaupunkia Helsinkiin!

737157_10152052969828388_2766780247639786254_o-2

Lisää kaupunkia Helsinkiin vierailulla Koskelan halliin

Marraskuun 22. päivä 2009 istuin koneelle ja perustin Facebookiin uuden ryhmän: Lisää kaupunkia Helsinkiin. Mietin tuokion ja tuskastuneena Helsingin asuntopulaan ja asumisen kasvaviin hintoihin kirjoitin avausviestin:

Tervetuloa

 

Perustin tämän ryhmän siksi, että uskon Helsingin olevan parempi paikka, jos kaupunkia laajennetaan. En tarkoita maa-alan ryöväämistä 20-kilometrin päästä keskustasta, vaan keskusta-alueen laajentamista… [koko viesti on luettavissa Facebookissa]

Näinä seitsemänä vuonna ryhmä on ehtinyt tekemään ja vaikuttamaan moneen asiaan Helsingissä ja muualla Suomessa. Sisarryhmiä on ainakin Itä-Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Lisäksi on kansainvälinen ryhmä YIMBY International ja Helsingissä syntynyt kansainvälinen kaupunkiaktiivien tapahtuma YIMBYcon.

Tässä muutama Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän saavutus näiden vuosien varrella.

Uusimpana ja kenties suurimpana saavutuksena on Helsingin uusi yleiskaava, joka ei olisi nykyisessä muodossaan mennyt läpi ilman aktiivisten kaupunkilaisten osuutta. Ryhmästä on kehittynyt poliittisen liikkeen lisäksi keskustelufoorumi, jossa käsitellään lähes kaikkia Helsingin kaupunkikehitykseen liittyviä asioita. Jäsenmäärä on jo ylittänyt kymmenen tuhatta.

yleiskaavakartta-lopullinen

Helsingin uusi yleiskaava

Ensimmäinen vaikuttamiskohteemme kesällä 2010 oli Keski-Pasila, jossa toivoimme panostuksia kävely-ympäristön laatuun, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyn infrastruktuuriin. Esitimme muunmuassa kävely-yhteyttä keskustakorttelin läpi, yksisuuntaisia pyöräkaistoja ja raitiotien oikaisua Pasilankadulla. Ryhmän kiinnittämä huomio katuympäristön laatuun on myös vaikuttanut. Uudessa tornialueen kilpailuohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota katutason laatuun ja siihen, ettei alueelle tulisi pelkkiä yksinäisiä tornitaloja.

kalasatama-pasila

Esitin 2012, että Helsingin uusi keskusta muodostuu Teollisuuskadun varteen Pasilan ja Kalasataman väliin muodostuvalle akselille. Tämä ajatus on osa Helsingin uutta yleiskaavaa

Syksyllä 2010 perustin kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille oman IRC-kanavan #kaupunkisuunnittelu. Siitä muodostui omana aikanaan aktiivinen ja merkittäväkin paikka käydä kaupunkiaktivismiin liittyviä keskusteluja. Kanavalle voi yhä liittyä esimerkiksi Webchatissa.

Seuraavana kesänä ryhmä aloitti kuukausittaiset kaupunkisuunnittelupubit, joita on pidetty muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki nämä viisi vuotta. Nykyään tapaamiset pidetään yleensä jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina.

1305808043978

Helsingin Sanomat uutisoi kaupunkisuunnittelupubista avoimen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen jälkeen.

Yksi paljon työtä ja kiinnostusta herättänyt alue oli se, miten tiivistyvässä kaupungissa joukkoliikenne pitäisi ratkaista. Aikamme asiaa tutkittuamme tulimme siihen tulokseen, että metro- ja junaverkoston laajentaminen on liian kallista ja bussien kapasiteetti taas ei riitä tiiviimmän kaupungin liikkumistarpeiden ratkaisemiseen. Ensisijaiseksi työkaluksi  valikoitui siis ratikka.

Raitioteiden suurin haaste oli mielikuvat. Miten osoittaa, että ratikka voi olla jotain muuta kuin meidän kantakaupungin hidas, epäluotettava ja suhteellisen pienikapasiteettinen ratikka. Työstimme ja selvitimme aihetta monessa eri vaiheessa, keskustelimme ryhmässä ja kirjoitimme useita blogitekstejä siitä, miten ratikoita voidaan nopeuttaa. Näistä kannattaa lukea ainakin Otso Kivekkään Helsingin ratikoiden nopeuttamisesta ja Vain muutaman sekunnin tähden. Keväällä 2011 Otso Kivekäs, minä ja Sirpa Kauppinen esitimme raitiotieverkkoon pohjautuvan ratkaisun Östersundomin joukkoliikenneratkaisuna.

ostersundomin-ratikkaverkosto

Östersundomin ratikkaverkosto

Tämä työ on tuottanut hedelmää. Tänä vuonna kaupunginvaltuusto päätti rakentaa raidejokerin ja Laajasalon raitiotiet, hyväksyi pikaratikkaverkostoon pohjautuvan yleiskaavan ja päätti muuttaa Hämeentien joukkoliikennekaduksi ja näin nopeuttaa raideliikennettä itäisessä kantakaupungissa.

screen-shot-2016-11-21-at-3-29-20-pm

Helsingin yleiskaavan raideliikenneverkosto. Jo päätetyt raidejokeri ja Laajasalon raitiotie on merkitty karttaan punaisella.

Kaupunkibulevardit nousivat ryhmän näköpiiriin keväällä 2011 Carlos Lamuelan diplomityön From Länsiväylä to Länsibulevardi julkaisemisen jälkeen. Syksyllä 2011 järjestettiin kriittinen pyöräretki Länsiväylällä ja Ville Ylikahri teki valtuustoaloitteen länsiväylän muuttamisesta kaduksi. 

lansibulevardi

Länsibulevardi, Carlos Lamuela

Eduskuntavaalien jälkeen minä liityin monien muiden tapaan Vihreisiin ja vuoden 2012 alusta minut valittiin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaan Osmo Soininvaaran varajäseneksi. Elämäni ensimmäisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa päätettiin käynnistää Helsingin uuden yleiskaavan tekeminen. Samalla lautakunta päätti äänin 5-4, että on lautakunta on viraston asiakas eikä ylin päättävä elin.

Syksyllä 2012 kaupunkibulevardit olivat merkittävä Vihreä vaaliteema. Minä, Otso Kivekäs, Osmo Soininvaara ja Mari Holopainen julkaisimme vaalipamfletin Seuraavat 400000 helsinkiläistä, jossa vaadimme moottoriteitä bulevardeiksi, pikaraitioteihin pohjautuvaa liikennejärjestelmää ja viheralueisiin panostamista. Ryhmämme sai vuoden 2012 vaaleissa suuren vaalivoiton, mikä mahdollisti kaupunkipolitiikkaan panostamisen uudessa valtuustossa.

seuraavat-400000

Seuraavat 400.000 helsinkiläistä

Esitimme vaaleissa myös Mannerheimintien itäpuolta keskustassa kävelyalueeksi. Se olisi yhdistänyt olemassaolevat kävelykeskustat toisiinsa. Hannu Oskala teki aiheesta valtuustoaloitteen, joka ei valitettavasti tuonut muutosta. Kävelykeskustan kehittämistyö kuitenkin jatkuu ja Mannerheimintiehenkin varmasti vielä palataan.

heikinesplanadi_small

Esitimme Mannerheimintien muuttamista kävelyalueeksi Sokoksen, Vanhan Ylioppilastalon ja Stockmannin puolella.

Vuonna 2013 ryhmän jäsenmäärä alkoi kasvamaan voimakkaasti. Kun syyskuussa 2012 jäseniä oli 200, oli vuotta myöhemmin jäseniä jo 1500. Jäsenmäärän kasvu toi mukaan tarpeen moderoida keskustelua. Lisää kaupunkia Helsinkiin sai moderaattoriryhmän ja keskustelusäännöt. Ryhmän rakentava keskustelukulttuuri innoitti Kaupunkitoimittajat nimeämään ryhmän perustajan Mikko Särelän vuoden kaupunkilaiseksi 2014.

paivakodin-saannot

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän keskustelusäännöt pähkinänkuoressa

Keväällä 2013 järjestimme Sykkivä Hakaniemi -kilpailun yhdessä Kallio -liikkeen kanssa. Kilpailun voittajatyöt olivat Christoffer Weckströmin Kungsan ja Sonia Lemarchandin Tango.   Kungsanissa alueelle rakennettiin asuntoja tuhansille uusille asukkaille ja Tangossa Hakaniemessä tanssittaisiin kuin Pariisissa. Rakentamisajatus jäi elämään ja myöhemmin syksyllä kaupunginhallitus päätti, että alueelle tehdään tiivistävä kaava.

screen-shot-2016-11-22-at-8-14-25-am

Hakaniemenrannan asemakaavaluonnoksen havainnekuva

Vuosi 2013 toi muassaan myös uusia aktiivisia tekijöitä. Koskelan sairaala-alueen suunnitelmat herättivät keskustelua, josta syntyi ryhmän ensimmäinen varjosuunnitelma. Tämä varjosuunnitelma herätti monet ymmärtämään sen, että rakentamalla tiiviisti katujen varsiin, voidaan saada runsaasti asuntoja ja säästää viheralueita.

koskela-valmis-2d

Lisää kaupunkia Koskelaan oli idea, joka suurelta osin toteutuu virallisessa asemakaavassa

Marraskuussa 2013 pidettiin ryhmän pikkujoulut ja syntymäpäivät Heräämössä Suvilahdessa. Jaoimme silloin pingviinejä hyvän kaupungin eteen töitä tehneille ja ensimmäiset pingviinit annettiin Helsingin kaupungin yleiskaavaosastolle ja Lisää kaupunkia Koskelaan -projektin vetäjille Jaakko Särelälle ja Juhana Rantavuorelle.

Samoissa pikkujouluissa sattui seitsemän kaveria istumaan samaan pöytään ja miettimään, että jotain tarttis tehdä. Urban Helsinki -kollektiivi syntyi tuomaan kaupunkisuunnittelun vaihtoehtoja näkyville ja edesauttaa Helsinkiä ja muita suomalaisia kaupunkeja kasvamaan urbaaneimmiksi paikoiksi.

Urban Helsinki

Urban Helsinki: Christoffer Weckström, Timo Hämäläinen, Miika Norppa, Matti Tapaninen, Niilo Tenkanen, Juhana Rantavuori ja Antti Auvinen

Urban Helsinki on tehnyt suunnitelmia mm. Pikku-Huopalahteen, Huopalahden asemalle, Rautatieasemalle, Hernesaareen ja pro Helsinki 2.0 yleiskaavan.

prohelsinki20

Pro Helsinki 2.0 yleiskaava tarjosi vaihtoehtoisen tiiviimmän ja urbaanimman näkemyksen Helsingin kehittämisestä

Käveltävyys on myös saanut huomiota ryhmässä. Kesällä 2015 järjestimme teemakeskusteluita ja työpajan käveltävän keskustan kehittämisestä. Yksi työpajan merkittävistä tuloksista oli Siltasaarensalmen merkityksen oivaltaminen. Salmi on keskeisellä paikalla ja vielä toistaiseksi valtava hukattu mahdollisuus. Ryhmä toivoi alueelle parempia liikenneyhteyksiä, ajanviettomahdollisuuksia ja urbaania rantaa.

siltasaarensalmi-001

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ajatuksia Siltasaarensalmen kehittämiseksi

Työpajojen seurauksena Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä sai uuden sisarryhmän: Käveltävä Helsinki, jonka tavoitteena on aktiivisesti vaikuttaa kävelyn parantamiseen Helsingissä. Ryhmä on aktivoitunut mm. Hernesaaren kävely-yhteyksien ja Rautatieaseman ympäristön kehittämisessä, josta on nytkin käynnissä kuntalaisaloite. Sen voi käydä allekirjoittamassa täällä.

kavelukeskustaperspektiivi

Urban Helsingin ehdotus kävelykeskustan laajentamiseksi.

Lisää kaupunkia Helsinkiin on tehnyt ja saanut aikaan paljon kuluneen seitsemän vuoden aikana. Tässä pieni pintaraapaisu siihen, mihin ryhmä on olemassaolonsa aikana ehtinyt vaikuttamaan. Työ on silti vasta alussa. Ryhmän tavoitteena on se, että 2100-luvulla kehutaan sitä, että 20-luvulla tehtiin hyvää kaupunkia. Suunta on oikea, mutta siihen on vielä matkaa.

Yksi vastaus artikkeliin ”Lisää kaupunkia Helsinkiin 7 vuotta

  1. Päivitysilmoitus: ”Jälkistalistinen hirviö” vai suunnittelukeskustelun uudistaja? Laiturilla ruodittiin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää | Kaupunkiaktivismi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>