Lisää kaupunkia Kallioon: Helsinginkadun asema
Teimme Urban Helsingin Matti Tapanisen ja Riku Ojan kanssa kannanoton Kallion-seudun kehittämisestä.
Helsinginkadun asema ja urbaani täydennysrakentaminen
Visiossamme Kallion alueella panostetaan julkisen kaupunkitilan laatuun ja puistoihin. Samalla rakennetaan kokonaan uusi poikittainen raideliikenteen yhteys, Helsinginkadun lähijuna-asema, alikulku radan ali, täydennysrakentamista ja asuntoja runsaalle viidelle tuhannelle uudelle asukkaalle.
Syksyllä 2016 hyväksytyn yleiskaavan tavoitteena on rakentaa urbaanimpaa Helsinkiä. Ehdotamme, että yleiskaavan toteuttamisessa otetaan kantakaupungin tiivistäminen yhdeksi kantavaksi periaatteeksi.
Tässä kannanotossa esitämme tavan, jolla Kallion alueella voidaan tarjota mahdollisuuksia hyvään asumiseen ja elämään uusille ja alueella jo asuville asukkaille.
Suunnitteluperiaatteet:
- Panostetaan laadukkaaseen urbaaniin tilaan, kauniiseen arkkitehtuuriin, puistoihin, merelliseen ympäristöön ja monipuolisesti käytettävään julkiseen tilaan.
- Tarjotaan entistä useammalle mahdollisuus asua Kalliossa täydennysrakentamalla ja käyttötarkoitusten muutoksilla.
- Parannetaan joukkoliikenneyhteyksiä rakentamalla Helsinginkadun asema ja nopea raitiotieyhteys Hakaniemestä Helsinginkadulle ja Töölöön.
- Hyödynnetään monialaisia suunnittelukilpailuja, jotta saadaan useita vaihtoeh- toisia näkemyksiä alueen kehittämiseksi. Suunnittelukilpailusta tehdään Helsingille strateginen väline, jolla haetaan sekä ideoita että kehitetään helsinkiläistä urbaania suunnitteluperinnettä.
- Kaavoitetaan runsaasti liiketiloja tärkeimmille kaduille ja toreille. Tontteja luovutettaessa sovitaan, että kaupunkiin rakennetaan laadukasta julkista tilaa. Uusien rakennettavien talojen seinien tehtävä on luoda julkista laadukasta tilaa. Katujen ja puistojen tulee olla kiinnostavia kävelijän näkökulmasta eli kadun ja rakennusten tulee tarjota vaihtelua ja uutta katseltavaa kävelijän vauhtiin sovitettuna, noin 5 sekunnin välein Jan Gehlin periaatteita noudattaen.
KUVASSA HAHMOTELTU HELSINGINKADUN LÄHILIIKENNEASEMAN SIJAINTIA (KELTAISELLA) SEKÄ MAHDOLLISIA ASUMISEN JA TIIVISTÄVÄN RAKENTAMISEN PAIKKOJA JA SIJOITTUMISTA (ORANSSILLA). KUHUNKIN PAIKKAAN SOPIVINTA TIIVISTÄMISTAPAA VOIDAAN TUTKIA KORTTELEITTAIN JA TONTEITTAIN ERIKSEEN. SE VOI OLLA LAAJENNUS, KOROTUS, KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS TAI RAKENNUSALAN OSAN TAI SEN KOKO ALAN UUDELLEEN KÄYTTÖ.
Täydennysrakentamalla Helsinginkadun ja Sturenkadun risteys alue voi saada uusista rakennuksista ja kortteleista upean portin toivottamaan ihmiset kaupunkiin.
Lisäksi vahvistetaan asumisen yhteyksiä Töölönlahden puistoalueeseen. Esittämäs- sämme ratkaisussa Linjojen aluetta tiivistetään kohti uutta Helsinginkadun asemaa rakennettavan raitiotien ympärillä. Samalla rakennetaan uusi alikulku Ensimmäisen linjan päästä radan ali. Rakentaminen mahdollistaa urbaanin palveluita tuottavan alueen laajenemisen ja parantaa kantakaupungin saavutettavuutta koko junaverkon vaikutuspiirissä oleville.
Uusi lähiliikenneasema luo myös uuden houkuttelevan ja hyvin saavutettavan paikan uusille työpaikoille. Helsinginkadun aseman myötä Linnanmäki saa oman juna-asemansa.
Linnanmäen asema tuo juna-aseman lyhyen ratikkamatkan päähän Hakaniemestä, Kalliosta, Arabianrannasta, Töölöstä ja Ruoholahdesta. Tämä helpottaa sekä kan- takaupunkiin tulevien elämää että parantaa kantakaupungissa asuvien liikkumismahdol- lisuuksia.
Raitiotieyhteys Toiselta Linjalta Helsinginkadulle ottaa Toisen Linjan raitiotien uuteen käyttöön ja tuo kokonaan uuden yhteyden itäisen ja läntisen kantakaupungin välille, mikä nopeuttaa liikkumista kantakaupungissa merkittävästi (Katso taulukko).
Se tarjoaa junamatkustajille vaihtopaikan lähellä keskustaa silloin, kun Linnunlaulu on tukossa. Yhteys lisää Alppiharjun ja Kallion houkuttelevuutta ja vetovoimaa työpaikka- alueena.
|
Lähtöpaikka |
Määränpää |
Matka- aika nyt |
Matka- aika |
|
Rautatieasema |
Helsinginkadun asema |
16 min |
3 min |
|
Helsinginkadun asema |
Pasila |
18 min |
3 min |
|
Töölöntori |
Hakaniemen tori |
19 min |
10 min |
|
Töölöntori |
Käpylänasema |
27 min |
n. 17 min |
|
Töölöntori |
Malminkartano |
30 min |
n. 25 min |
|
Hakaniemen tori |
Pasila |
17 min |
14 min |
Taulukko: esitetyt matka-ajat on poimittu Reittioppaasta arvioiden siten, että Portha- ninkadulta Helsinginkadun asemalle uutta linjausta pitkin matkaan kuluu 3 minuuttia ja että Rautatieasema – Helsinginkatu – Pasila taittuisi 6 minuutissa nykyisen 5 minuutin sijaan. Raitiovaunun ja junan väliseen vaihtoon kuluvaksi ajaksi Helsinginkadun asemalla olemme arvioineet kuluvan 6 minuuttia, josta puolet kävelyyn ja puolet odotukseen.
Helsingissä 16.2.2017 Riku Oja, Mikko Särelä ja Matti Tapaninen
Kerrassaan mainio ajatus! Katselin aluetta kartasta ja huomasin, että tuo Helsinginkadun asema olisi lähes yhtä lähellä Olympiastadionia, kuin tuo aiemmin kaavailtu pisararadan asema Töölössä olisi ollut. Olympiastadionin tapahtumien kannalta Helsinginkadun/Linnanmäen juna-asema olisi kova juttu. Linnanmäki ja Olympiastadionin toimijat kannataisi ottaa mukaan hankketta lobbaamaan?
Loistava suunnitelma!
Juna-asema ja hyvät poikittaisratikkayhteydet kannattaisi laittaa toteutukseen vaikka heti – ei toki mitään pois täydennysrakentamissuunnitelmiltakaan. Asuin ko. kulmilla vielä reilu vuosi sitten, ja noita ryteiköitä (esim. Diakoniapuistoa) tuli usein katseltua ja ihmeteltyä hyvän kaupunkitilan täydellistä hyödyntämättömyyttä.
Katselin karttaa ja pohdin, minkälaisia poikittaisyhteyksiä tuon aseman ympärille voisi toteuttaa. Mieleeni nousi hypoteettinen ratikkayhteys, joka yhdistäisi esim Hakaniemen, Linnanmäen juna-aseman, Töölön ja Meilahden sairaalan. Reitti voisi olla seuraava:
Meilahden sairaala – Topeliuksenkatu – Eino Leinon katu – Toivonkatu – Mäntymäentie – Hesari – ko. ehdotuksen mukaan Toiselle linjalle – Hakaniemi (ja kenties jatkoa jopa Merihakaan, Sompasaareen, Korkteasaareen ja jopa Laajasaloon saakka). Tämä yhteys mahdollistaisi sujuvan liikkumisen useilla merkittävillä yhteysväleillä; esim. Hakaniemestä Töölöön ja junalta Meilahden sariaalaan. Laajasaloon jatkettuna pääsisivät vieläpä Korkeasaari ja Linnanmäki saman sporan varrelle – toimiva turistilinjakin vielä. Uutta kiskoa toki tarvittaisiin Kallioon sekä Töölöön, mutta ei mitenkään loputtoman paljoa.
Joka tapauksessa – kaikki kannatus tälle suunnitelmalle. Blogistilta on tullut todella hyviä avauksia viime aikoina, mikä tuskin on vaikuttamatta ainakaan tämän stadilaisen äänestyskäyttäytymiseen reilun kuukauden kuluttua! Tsemppiä jatkoon!
Kiitos. Kampanjaani voi tukea äänestämisen lisäksi myös rahalahjoituksella. http://lahjoita.vihreat.fi/mikko.sarela
Jos tulkitsin karttaa oikein Ensi Linjan ja Wallininkadun kallioiden päälle oli ehdotettu lisärakentamista. Kalliot ovat helsinkiittiä ja käsittääkseni suojelukohde.
Onko tuossa kuvassa merkitty rautatien aluetta lainkaan nykyistä leveämmäksi aseman kohdalla? Käytännössähän sinne pitäisi saada kaksi laituria lisää väliin, eli kallioita pitäisi louhia vähän lisää. Omasta puolestani kannatan kyllä aseman rakentamista tuohon ja alueen tiivistämistä, tosin Kaupunginteatterin seinässä kiinni olevat uudisrakennukset eivät vaikuta ihan realistisilta.
Ketähän varten tuollainen asema pitäisi pääradan tukkeeksi rakentaa, kun alueella ei asu juuri ketään? Vai onko seuraavassa vaiheessa ehkä tarkoitus urbanisoida myös Eläintarhan urheilupuisto, Töölönlahden rannat ja Alppipuiston ja Linnanmäen kalliot?
No, esimerkiksi töölöläisiä, alppiharjulaisia ja kalliolaisia. Ja kaikkia niitä varten, jotka haluavat tulla Linnnanmäelle tai Stadionille tapahtumiin tai aikaa viettämään. Ja onhan tuossa meidän ehdotuksessa iso joukko uusia asukkaita ihan aseman lähellä.
Ilmassa taitaa olla jo vaalikuumetta. Ennen edellisiä kuntavaaleja joku vihreiden ehdokas ehdotti, että Rautatieasemalta Linnanmäelle rakennettaisiin köysirata.
Linnanmäelle on jo nyt hyvät yhteydet, kun raitiovaunuilla pääsee suoraan sekä Alppilan että Helsinginkadun porteille ja Pasilan asemaltakin on sinne vain lyhyt kävelymatka. Sitäpaitsi Linnanmäellähän on jo oma juna-asemakin. Se sijaitsee Vesilinnan tiilirakennuksen eteläreunalla.
Vaalit ovat tosiaan edessä. Minäkin olen ehdolla.
Itse olen kuitenkin kannattanut Helsingin liikenneyhteyksien kehittämistä jo vuosia oli vaalit tai eivät – ja tehnyt aika paljon työtä niiden parantamiseksi. En ajatellut lopettaa vain siksi, että vaalit tulevat.
Neljäsosa asemanympäristöstä rakennettu… Eikö Helsingissä ole ihan tarpeeksi raskasraideasemia, joiden ympäristö kasvaa pajukkoa?
Voihan tuon luultavasti simuloida, että kannattaako käytännössä pelkkä vaihtoasema Hesarille. Epäilen ettei. Oletettavasti Kurviin ja Töölöntorille kuljetaan nykyisin muita reittejä kuin päärataa pitkin, joten vaikka taulukossanne saattaa näyttää sille, että matka-aika lyhenee Hesarin aseman myötä paljon, niin todellisuudessa näin ei käy, koska teidän vertailuluku on väärä. Kurviin/Töölöntorille menijä ei nykyisin vaihda ratikkaan Pasilassa tai Rautatieasemalla.
Lisäksi voisi miettiä hintaa ja vaihtoehtoisia hankkeita. Hesarin asema ei ole halpa, koska tila on vähissä. Vaihtoyhteyksiä olisi mahdollista parantaa Pasilassa ja Rautatieasemalla paljon. Jos aloitetaan vaikka puolen kilometrin kävelyn karsimisesta Rautatieaseman laitureilta Kaivokadun pysäkille. Miten vertautuu Hesarin asemaan h/k -suhteeltaan esim. siihe, että vedetään raitiotielinja Siltasaarenkadulta Kaisaniemen puiston läpi, vaihtolaituri ratapihan alle ja jatkaen Arkadiankadulle?
Neljänneksi voisi vielä todeta sen itsestään selvyyden, että turhaan mietitte, koska sekä punainen, sininen että svenskatalande pääoma haluaa Pisaran ja se päätös tehdään heti kun Keskusta ei ole pääministeripuolue.
Pelkästään Linjoilla on kymmenen tuhatta asukasta ja lähes kuusituhatta työpaikkaa. Se on aika paljon melkein mihinkä tahansa asemanseutuun verrattuna.
Kirjoituksessa oli hieman epäselvästi avattu, että tarkoitus olisi samalla vetää ratikkakiskot radan ali, jolloin Töölöntorilta pääsisi Hakaniemeen suoraan ratikalla. Matka-aikaesimerkkejä olisi helposti muitakin, johtuen nimenomaan siitä että tuohon olisi mahdollista tehdä hyvin sujuva vaihto sekä Hakaniemestä Töölöön menivään ratikkaan, kasiin ja ykköseen. Esimerkiksi luultavasti olisi jopa nopeampaa kuin vaihtaa Päärautatieasamalle metroon matkalla Ruoholahteen.
Tämä toki johtuu siitäkin, että rautatieasaman lähijunalaiturit on Kaisaniemen puiston kohdalla, kuten j-lu yllä toteaa. En sen sijaan ymmärrä mikä ihmeen _halvempi ja helpompi_ ratkaisu on olemassa jolla tuota matkaa voidaan lyhentää. Yksinkertaisin ratkaisu jonka keksin on jonkinlaiset sillat tai tunnelit joiden avulla kaupunkiraiteet ja kaukoraiteet vaihtavat paikkaa jossain Pasilan eteläpuolella, ja epäilen vahvasti että tuo olisi yhtään pienempi homma tai edullisempaa kuin loppujen lopuksi aika yksinkertainen pinta-asema.
Pasilan vaihtojärjestelyt paranevat uuden tuplapysäkin myötä roimasti, mutta edelleenkin laiturit ovat kaukana siitä. Ja vaihtajan kannalta ysi on edelleen hitaampi Helsinginkadun tasolle kuin juna.
On ylipäänsä hyvin kummallista, ettei tällaisessa paikassa keskeisen joukkoliikenneväylän risteyksessä ja tiiviin kaupunginosan vieressä ole asemaa. Tai että lähijunilla on nimenomaan keskellä kaupunkia poikkeuksellisen pitkä asemaväli.
Eihän hankkeiden hinnalla lopulta ole väliä, jos hyödyt ovat suuret 😉
Helsingissä on tehty vaikeaksi vaihtaminen ja epäilemättä joukkoliikenteen pienet-suuret kehittämishankkeet ovat juuri vaihdoissa.
Pasilan mokattiin, kun sinne ei saatu toisia liukuportaita, joita pääsisi suoraan Pasilansillan pysäkeille. YIT:n intresseissä tietysti on, että matkustajat kävelevät kauppakeskuksen läpi. Kaupunki ilmeisesti antoi YIT:lle periksi, en tiedä, mutta asema vaikutti idioottimaiselle suunnitelmien perusteella ja se tulee olemaan idioottimainen valmistuttuaan.
Vaihto lähijunista metroon ja päinvastoin on surkuhupaisa. Kyse on kuitenkin pk-seudun suurimmista joukkoliikenteen matkustajavirroista ja asia korostuu länsimetron myötä, kun syntyy tai syntyisi oikeasti päteviä raskasraiteella taitettavia matkaketjuja pääradan suunnasta Etelä-Espooseen.
Hesarin asema riippuu oikeastaan siitä, miten tämä jälkimmäinen hoidetaan. Jos tulee Pisara, Hesarin asemalle ei ole tarvetta. Särelä ja kumppanit äänestävät sitten keskustaa eduskuntavaaleissa, niin on lapsella toivoa.
Lisäksi, jos luen teelehtiä oikein, Pisara-rataa ei ole tulossa vielä 2020-luvulla, joten Hesarin aseman ehtii ihan hyvin rakentaa. Näyttää siltä, että ratainvestointien kohdalla tunnin juna Turkuun menee ohi Pisaran ja sen jälkeen ollaankin jo pian 30-luvulla.
Jos joku haluaa vielä joskus tulevaisuudessa ajaa miljardikaupalla rahaa Pisararataan, koko rata pitäisi linjata uudelleen. Sisäänajo Pisararadan tunneleihin pitäisi tapahtua jostain Pasilan pohjoispuolelta ja samalla voi ottaa käyttöön Alppilaan suunnitellun aseman.
Näin tällaisia tunnelijärjestelyjä ei tarvitse rakentaa keskelle kaupungin vanhoja puistoalueita. Nythän uudet ratapenkereet ja tunneliaukot on suunniteltu keskelle Alppipuistoa ja Eläintarhan urheilupuistoa.
Alppilan asemassa olisi myös se erinomainen puoli, että se mahdollistaisi Teollisuuskadun ympäristön kehittämisen Helsingin toisena keskusta-alueena aivan toisella tasolla kuin nykyinen Pisara-radan linjaus.
Teollisuuskadun varsi on muuten uudessa yleiskaavassa pikselöity keskustatoimintojen alueeksi. En oikein ole ymmärtänyt, että millä perustein. Keski-Pasilan myötä siitä on tulossa lähinnä Pasilanväylän osakorvike, joka yhdistää/jatkaa sisääntuloväyliä. Kaupunkimotari Itäväylältä Hakamäentielle. Koska menee 50K autoa per vrk rikki?
Mitäs tälle suunnitelmalle kuuluu? Kallion seisakkeelle voisi rakentaa laiturit ratojen ulkopuolelle eikä ratojen väliin. Seisakkeella voisi pysähtyä kehäradan junat jotka muutenkin kulkee reunimmaisia kiskoja pitkin. Onni että siinä sattuu olemaan Hesarin alikulku jo valmiiksi. Alikulun kohdille vielä ratikka pysäkit molempiin suuntiin.
Hyvä, että kysyit. Täytyykin keskustella virkamiesten kanssa siitä, missä määrin tällaisia mahdollisuuksia voisi saada suunnitteluputkeen.
Mielenkiintoinen ajatus. Jotenkin kyllä itse en ole tällaista tajunnut edes kaivata. Lintsille tulijat käyttävät Pasilaa.
Kallion alue on hyvin tiheästi asuttu alue. Oliko jopa Euroopankin mittakaavassa erittäin tiheästi asuttu? Tämä lisärakentaminen edellyttää myös palveluverkoston kehittämistä. Virkistysmahdollisuuksia ja puistoalueita pirstotaan tällä suunnitelmalla aika rajusti. Tarkoituksen mukaisempaa olisi keskittää lisärakentaminen olemassa oleviin kortteleihin ja pikemminkin pyrkiä lisäämään virkistysalueita kuin rakentamaan niitä asumiselle. Lisääntyvä asukasmäärä tarvitsee entistä enemmän palveluita virkistysalueilla. Jos puistoja pitää rakentaa pitäisi se tehdä niin, että viheralueet säilyvät yhtenäisiä, ja suosia suuria viherpinta-aloja. Tämä mahdollistaa myös paremmin luonnon monimuotoisuuden toteutumisen.
Viheralueiden jatkuva vähentäminen ja pakonomainen täydennysrakentaminen kaikkiin mahdollisiin koloihin on häpeällistä ja pilaa Helsingin ainutlaatuisen luonteen. Olen todella pettynyt vihreiden toimintaan. Odotin, että nimenomaan vihreät kehittäisivät asuinympäristöä viihtyisäksi ja ihmisläheiseksi, ihmisten eikä rakennusliikkeiden ehdoilla. Mutta jostain syystä erityisesti vihreiden nuoret miehet ovat kuitenkin profiloituneet urbaanin, kylmän kivikaupungin puolestapuhujina (urbaani näyttää tosiaan olevan synonyymi kivierämaalle koska kaikki pienetkin viheralueet on nyt innokkaasti korvamerkitty rakennettaviksi). Voin kyllä kuvitella että nuorten mielestä tuntuu siltä että olisi paljon coolimpaa asua Helsingissä joka olisi tiivis kuin esim. Tokio, mutta täällä asuu kuitenkin edelleen enemmistö meitä tavallisia aikuisia ja lapsiperheitä jotka viihdymme juuri tällaisessa vihreässä, avarassa Helsingissä jossa on tilaa hengittää. Ja mitä asuntojen lisäämiseen tulee, ei ole mikään itseisarvo että kaikkien täytyy saada asua keskustassa. Jos yritetään väittää, että Helsingillä on jotenkin velvollisuus järjestää asunto kaikille keskustaan haluaville, ei voi kuin tulla siihen johtopäätökseen että suunnitelmaa ajavilla on omat taloudelliset intressit järjestää keikkoja rakennusfirmoille.
Kannattaisi ehkä suhtautua elämään niin, että ihmisillä on mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka poikkeavat sinun ajatusmaailmastasi. Erilainen mielipide ei tarkoita sitä, että ihminen olisi esimerkiksi rakennusfirmojen leivissä, vaan sitä että katsoo asiaa erilaisesta vinkkelistä.
Mitä tulee tuohon ehdotelmaan, siinä on nimenomaan haettu aika laajasti potentiaalisia kehittämisen paikkoja ja korttelikohtaisesti pitää sitten tutkia onko parempi vaihtoehto rakentaa siihen asumista, työpaikkoja, palveluita vai esimerkiksi puisto.
Toivon menestystä tälle hankkeelle! Lukiessani tätä ihmettelen ettei tällaista ole jo nyt? Poikittaisliikenne paranisi joka suuntaan ja yhteydet mm. alueen tuntumassa oleville puistoalueille paranisivat huomattavasti.