Lisää pientaloja Helsinkiin

Helsingissä on kaupungin tilastojen mukaan 44 055 pientaloa. Helsingissä tyypillisen pientalon tonttitehokkuus on noin 0,15-0,3. Tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi 500m2 tontilla on 75-150m2 asuntoja (käytännössä yksi tai kaksi asuntoa siis).

Muualla Euroopassa rakennetaan pientaloja, joiden tonttitehokkuus voi olla jopa 2. Tällaisessa pientalossa on pieni oma piha ja kahdesta kolmeen kerrosta. Alla esimerkki siitä, miten tällaista tiivistä pientaloasutusta voisi rakentaa Helsingissä. Paino tässä on sanalla esimerkki. Haluan antaa valinnanvapauden siitä rakennetaanko ja miten rakennetaan tontin omistajalle.

Kaupungin tarvitsee vain sallia rakentaminen ja luoda periaatteet siitä miten hoidetaan alueen yhteiset asiat, mm. paloturvallisuus, miten saa rakentaa naapuritontin reunaan ja niin edelleen. Jotta tiedetään mitä kaikkea pitää huomioida, tällaisesta uudisrakentamisesta ja tiivistämisestä pitää hankkia kokemuksia.

Screen Shot 2014-05-30 at 10.27.41

Helsingissä voitaisiin tehdä periaatepäätös siitä, että tontin omistaja saa rakennusluvan lisärakentamiseen aina tonttitehokkuuteen 1,2 asti. Nyt tällainen käytäntö on olemassa tonttitehokkuuteen 0,3 asti. Näin nykyinen asunnon omistaja voisi päättää haluaako pitää suuren pihansa, vai kenties rakennuttaa tontille yhden tai useampia uusia pientaloja.

Kaupungin tutkimusten mukaan pientalotonttien rakennusoikeus rakentuu keskimäärin 1% vuosivauhdilla. Käytännössä lisärakentamista tehdään siis silloin, kun perikunta miettii mitä tehdä tontille.

Jos arvioidaan, että tahti pysyisi suurin piirtein samana tai hieman nykyistä nopeampana, niin 40-50 vuodessa pientalojen määrä voisi kasvaa 50-100% nykyisestä. Helsinki voisi siis saada pientaloalueiden orgaanisella kasvulla uusia pientaloja jopa runsaalle sadalle tuhannelle asukkaalle.

Samalla vastattaisiin luontevalla tavalla siihen mm. lapsiperheiden tarpeeseen saada asuntoja, jossa on luontevasti oma piha.

8 vastausta artikkeliin ”Lisää pientaloja Helsinkiin

  1. Onneksi maaseudulla on vielä tilaa. Omasta mielestäni omakotitalo ilman mukavan väljää tonttia on turha ja tyhmä. Miksi asua omakotitalossa jonka pihalla ei mahdu edes autoa pesemään. Tai jos istuskelee keittiössä kahvillan ja voi morjestaa naapurille, joka istuskelee omassa keittiössään.

    • Jokaiselle jotakin. Jotkut meistä haluavat esimerkiksi käydä töissä Helsingissä. Työn lisäksi koulut, opiskelupaikat, palvelut yms. ovat joillekin plussaa.

      Itse asun rivitalossa, josta pääsee julkisilla keskustaan parissakymmenessä minuutissa. Peruspalvelut on kävelymatkan päässä. Silti on oma sauna ja oma piha, jolla on aika kivaa syödä aamupalaa aurinkoisina aamuina ja istuskella saunan jälkeen, grillatessa yms. Auto pitää toki pestä sitten parkkipaikalla, tai jos ei kehtaa, niin läheisessä autopesulassa.

      Uskoisin tällaisen asumisen olevan monelle ihan mieluisaa oikeasti. Tämä kirjoitushan ehdottaa lähinnä, että pientiivistä voisi tehdä lisää jos haluaa.

    • Rakennetaanko talot jos joku ne haluaa rakentaa, vai estetäänkö rakentaminen jos jonkun mielestä talot ovat turhia?

      Jälkimmäisen periaatteen tasavertainen noudattaminen tarkoittaisi sitä, että minnekkään ei rakenneta yhtään mitään. Mutta nykyisin sitä noudatetaan yksipuolisesti vain kaupungeissa, joten kaupunkeja ei rakenneta.

  2. Kun on tutkittu, minkä kokoinen pientalon tontin tulee olla, on tulokseksi saatu, että ihan minkä kokoinen tahansa. Jollekin riittää 300 m2, joku toinen tarvitsee 5000 m2. Tarjonnan tulisi kattaa kaikki vaihtoehdot, jotta asunnon ostaja saa itse valita.
    Eniten tilaa menee hukkaan, jos pientalon tulee olla ”ympärijuostava” tontin alueella – kuten suurin osa asemakaavoituksessa tuotetuista tonteista on. Kaavassa tulee sallia rakentaminen tontin reunoille asti, ja yhdistämisen esim. autokatoksella naapuritaloon tulisi olla sallittua.

  3. Erikokoisten omakotitonttien tarjonta on hyvä ajatus. Sehän voidaan toteuttaa vaikka niin, että kaavoitetaan suuri määrä pieniä tontteja ja niitä saa sitten ostaa niin paljon kuin haluaa. 🙂

  4. Päivitysilmoitus: Tutkimustulos: tarvitaan lisää kaupunkia Helsinkiin | Mikko Särelä

  5. Mikko, mitä tälle ehdotukselle nostaa Helsingin olemassa olevien pientalotonttien tehokkuutta 1-1,2:teen kuuluu nyt? Onko tätä ehdotettu ja miten kävi? Jotta tämä oikeasti toteutuu tulisi samalla mm:

    1. Muuttaa rakennusalue tontin rajalle asti meneväksi (eikä tontin keskellä oleva läntti). Tontin rajalle saa rakentaa palomuurin ilman rasitetta naapurille. Naapuri halutessaan itse myös rakentaa lähelle rajaa, noudattaa omalta osaltaan tonttinsa 8m etäisyydellä rajasta kiristyneitä palomääräyksiä. Uusien rakennusten palo-ominaisuudet paranevat varrattuna vahoihin.
    2. Naapurin kuuleminen riittää, ei vaadittaisi suostumusta.
    3. Asuntojen määrä tontilla sallittava vapaaksi.
    4. Autopaikkavaateet kevennettävä (Helsingin kaupunginhallituksen autopaikkavaateet eivät ole tonttityypille neutraaleja. Autopaikkavaade on noin +66% kireämpi pientalotontilla, kuin vastaavan tehokkuuden esim. keskmääräisen 55 m2 asuntojen kerrostalotontilla, lisäksi vanhoissa ok-kaavoissa on usein ap ylimitoitus).
    5. Tontin invaluiskat ohjeistetaan rakennusvalvonnan lupakäsittelijän tulkita lain suopean tulkinnan mukaan (pientalotontilla ei luiskia vaadita jos korkeuserot tekevät toteutuksesta vaikean).
    6. Valokulmasäädös ohjeistetaan rakennusvalvonnan lupakäsittelijän tulkita lain tulkinnan mukaan asemakaavasta johtuen vapaaksi (pientalotontilla etäisyyttä pääikkunan edessä 8m tai 45 asteen valokulmaa ei vaadita, jos asemakaavasta muuta johtuu).
    7. Suojeltujen ja osasuojelulla varustettujen omakotitaloalueiden lisärakennustavat selkeytettävä sallivaksi suojelun reunaehdoin, muuten tulkitaan näillä alueilla suojelu usein lisärakentamiskieltona.
    8. Lupakäsittelijöille ja muille virkamiehille vaaditaan tämän tyyppiseen ok-lisärakentamiseen koulutus ja mahdollisesti laaditaan valmiita lisärakenustapa-tyyppiratkaisuja rekennusvalvontavirastolle joita he voivat hyödyntää.

    Miksi: Tiivis rakentaminen on vaativaa suunnitelijalle ja myös lupakäsittelijälle (+kaavoitusta ja tontiluovutusta valmisteleville), laki ja tavat miten ratkaisut voi toteuttaa on tunnettava. Jos käsittelijälle toteutustapa on uusi, tai hän ei asiaa tunne entuudestaan, hän asettuu helposti varmuuden vuoksi kielteiseksi tai luvassa ylimitoittaa suunnittelun joka nostaa kustannuksia. Vastustaminen on turvallisempaa kuin salliminen, josta voi tulla sanomista. Maallikkorakentaja (tontin omistaja) harvoin virkavallan mieleipidettä uskaltaa vastustaa, niin että lähtisi siitä piittaamatta etenemään lupakäsittelyyn asti, jos ennakkokysely virastossa on kielteinen. Maallikkorakennuttajalle tämä olisi ihan liian kallis lupariski kantaa. Iso rakennusliike voi tätä vielä harrastaa, ovat myös vaikutusvaltaisempia. Maallikkorakentaja ei voi.

    Lisäksi: Kaupungin uusien omakotitalotonttien luovutuksessa varmistettava että myös sopivan kokoisia pienempiä asuntoja saa, ja on mahdollista tontille rakentaa (mm pitkät invaluiskat, tontin ulkoista invatulkintaa on tänä vuonna kiristetty, viraston käsittelijältä tuli vaatimus: pitkää luiskaa vähemmän tilaa tontilla vaativa tasonostinvaraus ei enää tänä vuonna käy).

    Myös, jos luovutettavalle tontille sallitaan vain, kuten Helsingin vuoden 2018 pientalotonttiluoutuksessa, vain reippaasti yli sadan neliön ja usein lähemmäksi kahden sadan neliön rakentaminen, tontteja jää varaamatta, kuten nyt 2018 kävi.
    Syy: vain 10% Helsingin asuntokunnista ovat ydinperheitä; kaksi aikuista ja vähintään 2 lasta. 80% Helsingin asuntokunnista ovat 1-2 hlö perheitä, jolle tämänlainen suuri talo on toiminnallisesti, taloudellisesti, energiankulutusnäkökannalta ja käyttökustannuksiltaan ihan liian iso. On toiveajattelua, että näin tontinluovutusta ohjaamalla sadaan ”paluu ydinperheeseen”, ja myös kovin epäoikeudenmukaista mahdollistaa Helsingin uudet pientalotontit vain tälle n. 10%:lle asuntokunnista. Pieniä tontteja pitäisi olla myös pienemmille 30-50 m2 omakotitaloille satavilla (voi olla n. 150 m2 tontti), suhteessa kysyntään.
    + Tuossa on mielenkiintoinen ehdotus yllä, että pieni tontti olisi lähtökohta, ja tontteja ja rakennusoikeutta saisi hankkia tarvitsemansa määrä.

    Rakennussäädöksiä paloturva ym noudatetaan tietenkin tässäkin rakentamisessa ihan samalla tavalla kuten laki vaatii.

    Pk-seudulla on jo ilman lisärakennusoikeuttakin n. 3 miljoonaa valmiiksi kaavoitettua rakennusoikeutta, jota mm. yllä mainitut asiat nyt estävät hyödyntämästä. Tämä olisi noin 60.000 kpl asuntoa (30-50 m2), lähes 100.000 asukasta, olemassa olevan infran piirissä. Tuo infra on sen verran kallista rakentaa, että olisi hyvä antaa ihmisille oma valinnanvarainen mahdollisuus lisärakentaa, ja samalla tehostaa sen käyttöä.

    Esim. Kalasataman ja Jätkäsaaren yhteenlaskettuun vuoteen 2040 toteuttevaan 46.000 asukkaaseen verrattuna, tuo jo olemassa oleva käyttämätön potentiaali on tupasti enemmän. Vielä ehdotettu rakennusoikeuden nosto toisi määrällisesti suuria mahdollisuuksia Helsingin pienen, ihmisen mittakaavan alueiden tiivistyskehitykselle.

    Olisi haluttu muutos tämä ehdottamasi lisärakennustapa.

    • Siinä kävi niin, että yleiskaavatyössä ei valitettavasti löytynyt tälle ajatukselle vielä tukea. Nyt pientaloalueiden tiiviyden maksimi on tavallisesti 0,4 mikä on selvästi tiiviimpi kuin nykyisin (tyypilliset tehot ovat 0,15-0,2 tienoilla ja poikkeusluvilla sallitaan 0,3), muttei ihan yhtä korkea kuin itse olisin halunnut.

      Seuraava askel on saada asemakaavoitus myöntämään tiivistyslupia aina 0,4 tonttitehokkuuteen asti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *