Meri-Rastila vielä kerran
Minulta kysyttiin, mitä mieltä nyt siis tarkalleen ottaen olen Meri-Rastilasta.
Tässä on kolme erillistä asiaa. Ensimmäisenä on se, miten Vuotien etelä-puolella olevaa aluetta kehitetään. Tästä on kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa: kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaava Meri-Rastilan metsiin ja OurCityn suunnitelma. Kannatan Osmo Soininvaaran ehdotusta:
Olin jättänyt kokousjärjestelmään esityksen, jonka tarkoituksena oli palauttaa asia evästyksellä, että yleiskaavassa esitetty rakennusoikeus on löydyttävä, mutta se tai osa siitä etsittäisiin asukkaiden esittämistä tiivistämisvaihtoehdoista.
Alla vielä osayleiskaavaehdotuksen ja OurCityn tekemän täydennysrakentamisehdotuksen kuvat. Tästä tultaneen äänestämään 11.12. olevassa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa.
Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus
OurCityn tekemä vaihtoehtoinen täydennysrakentamissuunnitelma
Lisäksi Meri-Rastilassa on nostettu esille Vuotien ja metroradan pohjoispuolella oleva asuntovaunualue. Se on hyvin tehotonta käyttöä aivan metroaseman vieressä ja käytännön syistä se myös tuottaa liikkumisesteen Rastilan pientaloalueen ja metroaseman välille. Tätä aluetta tulee kehittää tiiviiksi kaupungiksi, kuten esimerkiksi KaupSu-yhdistys on esittänyt.
Lähtökohtaisesti metroasemien ympäristö pitäisi rakentaa tiiviisti noin 400m etäisyydellä asemasta.
Kolmannekseen haluaisin, että Vuosaaressa metrorata painettaisiin maan alle siten, että Vuotie voidaan rakentaa sen päälle normaalina katuna maan pinnan tasossa. Näin tekemällä voidaan saada Vuosaareen merkittävästi lisää rakennusoikeutta ilman, että menetetään mitään luontoarvoja. Samalla Vuosaari saa oman pääkadun, jonka varresta voi löytää kivijalkapalveluita.
Alla on muutama Neljäsataatuhatta-blogin kirjoittajan tekemä havainnekuva siitä, miltä Vuotien ympäristö näyttäisi uudessa asussaa. Kerrosneliöitä kadun varteen tulisi 376000, eli noin 7500 uutta asukasta.
Jos Vuotie olisi Vuosaaren pääkatu
Näkymä Vuosaaren sillalta
Kiitos kommentista. Aivan noin suhteellisuudentajuttomaksi en olisi sinuakaan kuvitellut, mutta pakko se kai se on uskoa. Pitää nyt laskea kymmeneen ennen varsinaista vastausta. Anna meidän kaikki kestää!
Lohdutuspalkkiona saat sen verran, että jos olen kokouksessa asiasta päättämässä, tulen esittämään tuon Oden ehdotuksen. Vuotien ympäristön kehittämiselle tämä kaupunki ei vielä ole kypsä. Ehkä sitten kymmenen vuoden päästä.
Minusta on monia eri tapoja tiivistää ja kehittää Rastilan metroaseman seutua järkevästi. KSV:n ehdotus ei näihin kuulu, koska siinä menetettäisiin se, mikä Meri-Rastilassa on erityistä.
Pidän erikoisena sitä kiirettä, millä Meri-Rastilan osayleiskaava tuotiin heti vaalien jälkeen ”vanhan” lautakunnan käsiteltäväksi. En näe sille mitään muuta perustetta kuin halu yrittää runnoa asiaa eteenpäin ennen kuin voimasuhteet mahdollisesti muuttuvat.
Tämäkin tapaus on taas tyypillinen esimerkki siitä, että jos ei mihinkään tiiviisti, niin sitten kaikkialle harvasti. Useimmat näyttävät ajattelevan vain nykyistä tilannetta ja eivät ota huomioon edes seuraavia 10-20 vuotta ja pääkaupunkiseudun väestönkasvua.
Hesarissakin kuvaillaan kuinka ihanan onnellista on asua harvasti omakotitalossa kaupungin ulkopuolella, mutta unohtavat kertoa, että kohta naapuriin jo rakennetaan seuraavan tulijan taloa ja sitten jo kerrostalolähiötä. Kohta jo tehdäänkin uusia kaistoja pääväylille. Ei olekaan enää rauhaa lampien ja metsien muodossa. Eivät edes ymmärrä miksi työttömyysalueilta muutetaan kaupunkiin, ja tätä lajia kirjoitetaan Hesarin taloussivuilla. Puhuvat vain jonkun halusta pakkosiirtää ihmisiä.
Helsingin virastojen touhu ei kovinkaan kummoista arvosanaa ansaitse ja ei ole mitenkään ihme, että mikään ei etene, tai jos etenee, niin sitten väärään suuntaan. Itse kävin kesällä tutustumassa tuohon metsään ja todella sääli jos tuollainen menee, vaikka viereen voisi rakentaa ja ympärillä muutenkin tuhlattu tilaa rakentamalla tehottomasti.
Tulevaisuuden haasteet ovat sellaisia, että tuntuisi perustellulta yhdistää tiivis rakentaminen ja viherverkostot. Myös liikkumisen tapoja on syytä kehittää. Tarvetta liikkua kauemmas kotoa olisi perusteltua vähentää.
Meri-Rastilan ulkoilupuisto on alueen erityisin paikka. Siinä yhdistyvät monimuotoinen luonto ja pitkä muinaisranta. Yhtälö on harvinainen. Metsä on myös keskeinen hyvinvoinnin lähde asukkaille.
Keskeistä suunnittelussa on tunnistaa myös se, ettei luonto kestä metsäisenä, jos metsä pienenee liikaa. Tästä syystä metsää ei pitäisi nakertaa ja rakentaminen olisi perusteltua suunnata toisin.
Tärkeätä on myös muistaa, että noin 400 metriä pitkästä muinaisrannasta osa jäisi rakentamisen jalkoihin, jos KSV:n ehdotus toteutetaan. Muinaisranta on aikakautensa pisin Helsingissä. Olisi arvokasta säilyttää se kokonaan.
No mikähän se Soininvaaran ehdotus tarkkaanottaen on? ”..rakennusoikeus tai osa siitä etsittäisiin asukkaiden esittämistä tiivistämisvaihtoehdoista”. Monikko? Kombinaatio+
Vuotien dellustraatiosta tässä sen enempää. Tuosta lapsityövoimalla laaditusta, paikallisten asukkaiden ”merirastilan muurahaispoluiksi” ristimästä ehdotuksesta lausuisin seuraavaa.
Ehdotuksessa on tarkasteltu suunnittelualuetta yksisilmäisesti vain Vuotien eteläpuolelta. Sitä voi pitää fundamentaalisena virheenä (johon tosin myös KSV on sortunut). Kuitenkin sokea kreettakin näkee, jos ottaa toisen silmälapun pois, että jalankulkuetäisyys ulottuu metroasemalta joka suuntaan (tosin Rastilan tapauksessa vain 240 astetta jos Vartiokylänlahden suunta luetaan pois).
Radan viereen lähimmäksi metroasemaa – paalupaikalle – on sijoitettu 6-kerroksinen lennokas, (AD-lehdestä kopioitu) pysäköintilaitos. Tekijät haluavat ilmeisesti peittää olemassa olevan parkkitalon, jota voikin pitää ympäristöä dominoivana. Virhettä ei tule kuitenkaan peittää uudella virheellä, ehdotettu rakennus ei myöskään sovi historialliseen kartanomiljööseen.
Pysäköintilaitoksen paikalle sopisi paremmin vertikaali komponentti – vaikkapa asuintorni – Rastilan maamerkiksi ja Vuosaaren ”kaupungin” portiksi.
Ostoskeskuksen täydennysrakentamisessa on unohdettu sellainenkin käsite kuin kaupunkitila, paikkaan ehdotetaan epämääräistä massaa.
Muitakaan kaupunkirakennustaiteellisia aiheita, kuten dominantteja tai näkymäakseleita suunnitelmasta ei löydy.
Haruspuiston ympäristöä, samoin kuin Meri-Rastilantien aukkoja on perusteltua täydentää maltillisesti. Ei kuitenkaan liikaa, kuten tekijät esittävät. Alueen miljöö, väljyys ja vehreys on kärsinyt, ”lapsi on mennyt pesuveden mukana”. Käyrät korttelit ovat lystikkäitä, pihatiloista voisi tulla jännittäviä. Se miten ne sitten aikanaan toteutuisivat, on asia erikseen. Joka tapauksessa kuperia sivuja ei pidä sijoittaa vastakkain, ettei synny tuulitunneleita. ”Kill your darlings!”
Havainnekuvien perusteella käyrät korttelit ovat liian massiivisia, ne pomppaavat muun kaupunkirakenteen ulko- ja yläpuolelle. Näköharha saattaa tosin johtua puutteellisesta 3D-piirrostekniikasta, joka ei ole eduksi ehdotukselle. Talojen referenssejä on etsitty selaamalla ahkerasti ulkomaisia arkkitehtilehtiä. Taloarkkitehtuuri ei kuitenkaan osayleiskaavatasolla ole relevanttia, ellei sitten tekijöiden tarkoitus ole manipuloida asukkaita.
Asuinkortteleiden pysäköinti on järjestetty yleensä korttelikohtaisesti maanalaisena. Ratkaisua voi pitää oikeana. Yhdessä Haruspuiston korttelissa piha on nostettu toisen kerroksen korkeudelle, pysäköintipaikat on sijoitettu kannen alle. Kuitenkin arkkitehtuurimotiivi, joka sopii Säynätsalon kunnantaloon, ei välttämättä sovi proosalliseen asuinkortteliin. Tekijöiltä on jäänyt huomaamatta Fokka-aukion pysäköintikenttä, jonka paikalle sopii 4-6-kerroksinen pysäköintitalo.
Tekijöiltä on tyystin unohtunut asukasmäärän kasvun vaikutus koulu- ja muihin lähipalveluihin. Meri-Rastilan koululle tai päiväkodeille ei ole huomattu esittää laajennusmahdollisuutta.
Tekijät ehdottavat rakentamista myös Vuotien/metroradan kanjonin päälle. Rakentamista ei voi pitää realistisena tämän sukupolven aikana. Kannen päälle rakentaminen on kymmeniä prosentteja kalliimpaa kuin normaali rakentaminen. Kellaripysäköintiä ei voi järjestää, autot pitää sijoittaa parkkitaloihin, se taas vähentää rakentamismahdollisuuksia. Kannen päällä ei kasva täysikokoisia puita etc.. Alueesta tulisi betonislummi, vrt. Itä-Pasila. Rastilan nykyimagolla ei saa kaupaksi ylihintaisia asuntoja ilman merinäköalaa. Kontulassa tilanne on sikäli edullisempi, että kansi ulottuisi vain kapea metrokuilun päälle, sielläkin toteutumista pidetään epärealistisena.
Kuitenkin –jos joskus seuraava sukupolvi- kanjonin päälle haluaa rakentaa, pitää ottaa huomioon, ettei korkeita kortteleita voi sijoittaa liian lähelle Rastilankalliota. Rastilankallion parvekesivut avautuvat etelään, korkeampi rakentaminen veisi asunnoilta auringon ja näköalat. ”Avaran” talo on tästä tyly esimerkki. Itse asiassa Retkeilijänkadun varrelle sijoitetut tontitkin pitäisi poistaa kaavasta.
Kannen päälle rakentaminen on esitetty epämääräisinä ylisuurina kortteleina. Rakennusten kerroskorkeuksia tai käyttötarkoitusta ei ole esitetty. Massoittelu ei käy ilmi myöskään havainnekuvista.
Metroaseman viereen poikittain sijoitettu pitkänomainen massa on raskas. Sillalta tulijalle se näyttäytyy ahdistavana, jopa pelottavana. Talo ei toivota Vuosaareen tulijaa tervetulleeksi, pikemmin päinvastoin.
Kanjonista voisi ajatella myös niin päin, että se tuo avaruutta kaupunkimaisemaan. Vuotien voi nähdä kaupungin läpi virtaavana jokena, johon nimikin viittaa (vrt. Thames, Seine tai Tonava). ”Joen” ylitse on siltojakin sopivin välein sekä auto- että kevyelle liikenteelle. Rastilankallion korttelin ”waterfrontkin” on ehyt ja miehekäs, lähes kuin Pariisissa. Vuosaaren ”joella” tosin lipuu laivojen sijaan autoja ja metrojunia, sillalta katsottuna ihan mielenkiintoisia nekin.
Kannen päälle rakentaminen on johtanut siihen, että tekijät ovat joutuneet siirtämään Vuotien itäiset rampit Retkeilijänsillan tasalle. Ne tulevat liian lähelle Kalvikintien ramppeja, väliin jäisi vain pari sataa metriä. Autojen pellit kolisisivat Vuotiellä ellei nopeusrajoitusta alennettaisi huomattavasti. Ratkaisua voi pitää suunnitteluvirheenä.
Ehdotuksessa ei ole ratkaistu Vuosaaren muuten erinomaisen kokoojakatuverkon viimeistä ongelmaa, Rastilantieltä puuttuu yhteys Meri-Rastilantielle. Ratkaisu edellyttäisikin leirintäalueen aidan poistamista, johon tekijöiden rohkeus ei ole riittänyt.
Päinvastoin ehdotuksen liikenneratkaisu on johtanut siihen, että nykyinenkin ainoa jalankulkuyhteys Rastilankallion ja Meri-Rastilan välillä on jouduttu uhraamaan ajoneuvoliikenteelle.
Tällä hetkellä Rastilan suunnalta ei ole mitään järkevää yhteyttä metroasemalle tai ostoskeskukseen. Se taas osaltaan näivettää Meri-Rastilan ostoskeskusta, kun Rastilan asukkaat menevät päivittäisostoksillekin Columbukseen. Leirintäalueen aita on itse asiassa suurin Rastilan segrekaatiota selittävä tekijä. Poistamalla leirintäalueen aita olisi mahdollista järjestää liityntäliikenne Rastilan metroasemalle myös radan pohjoispuolelta, nythän bussi kulkee vain Meri-Rastilantietä pitkin. Itse asiassa Rastilan puoli on joukkoliikennemotissa. Ehdotuksessa ei kuitenkaan ole kehitetty liityntälinjastoa.
Suunnittelualuetta ei ylipäänsä ole tarkasteltu laajemmassa kontekstissa, suhteessa yleiskaavaan tai Vuosaaren pää- ja kokoojakatuverkkoon. Tosin Vuosaaren yleiskaavaa ei ole olemassakaan, koko Helsingin yleiskaava taas vastaa tarkkuudeltaan lähinnä seutukaavaa. Jonkinlainen visio tulisi kuitenkin esittää. Ehdotuksesta ei käy ilmi, onko tekijöillä sellaista.
Asukasmääristä ei ole esitetty korttelikohtaisia laskelmia. Silmämääräisesti arvioiden 500:n metrin säteelle, jalankulkuetäisyydelle metroasemalta tuskin mahtuu enempää kuin 800 asukasta, ellei huomioon oteta kanjonin päälle suunniteltuja tulevaisuuden haavekortteleita. Asukasmäärä on alle puolet KSV:n ja KSL:n tavoitteesta. Näin ehdotusta on perusteltua pitää täydentävänä suunnitelmana, ei vaihtoehtona.
Suuri osa rakentamisesta on sinänsä relevanttia Keski-Vuosaaren ”renessanssiin” verrattavaa täydennysrakentamista. Meri-Rastilantien eteläpuolelle sijoittuva kovan rahan rakentaminen synnyttää kuitenkin lisää henkilöautoliikennettä, kahden auton taloudet eivät jää Rastilan ostarille vaan menevät citymaasturillaan stockan herkkuun.
Ylisummaan ehdotuksessa tietyt asiat, kuten muurahaisten polut ja taj-shipuisto, on esitetty kaavataso huomioon ottaen turhan tarkasti, osa taas, kuten kortteleide massoiittelu, kaupunkitilat, kerroskorkeudetl ja liikenneverkko, puutteellisesti. Myöskään asuntojen hallintamuodon määrittely ei kuulu yleiskaavatasolle.
Ehdotus on keskinkertaista perheenemäntätasoa, jossa suunnitteluvälineenä on käytetty keittiön pöytää. Klubiaski olisi riittänyt.
Yleisvaikutelma on juostenkustut polut ja haulikolla ammutut korttelit. Ei tarvitse tussata.
En ole perehtynyt siihen, mikä on tämä KaupSu yhdistys, jota kirjoittaja näyttää edustavan, mutta hyvää kuvaa siitä ei anna se halveksunta, joka tekstistä huokuu ei vain yhden tahon ehdotusta vastaan, vaan myös sen tekijöitä kohtaan.
Minä ainakin olisin jaksanut lukea kirjoituksen huolellisemmin, jos siinä olisi vain pyritty mahdollisimman hyvin argumentoimaan asioiden puolesta tai vastaan ilman valtavaa tunnelatausta.
Sepolal kyllä minust hyviä pointteja. Etenkin tuo ostarin rakennusmassa on aika söhlä, toimisi paljon paremmin ihan korttelina. Ja kyllä mä mieluummin otan ne maamerkkitornit kuin pysäköintitalon. Pitää vaan tehdä sitten kaposet. Ise asiassa sen metriksen/ostarin kohdalla Clepen suunnitelma näyttää minusta paremmalta.
Itse kuitenkin luen tota OurCityä lähinnä sopivan rakennustilan osoituksena, en mitenkään valmiina suunnitelmana. Tarkoitus lieni ennen kaikkea herätellä, että voi sitä tehdä muutakin kuin sitä ainaista metsiin leviämistä.
Vuotien bulevardisointi näyttää minusta hyvältä. Maantäyttöjä vaan, kansiviritelmät lienee turhaa kikkailua. Toki se ei ole mikään kevyt operaatio eikä mitään lähivuosien projekteja, mutta hyvähän se on olla suunnitelmia varastossa.
Luet OURCityä aivan oikein eli suunnitelman tarkoitus ei ollut lyödä lukkoon, miten Meri-Rastilaa rakennettaisiin, vaan osoittaa, että kaupungin asettamaan asukastavoitteeseen on mahdollista päästä ilman, että metsä uhrattaisiin.
Olennaista olisi, että rakentaminen niin Meri-Rastilassa kuin muuallakin keskitettäisiin nyt luontoalueiden nakertamisen sijaan jo rakennetuille alueille. Näin vältettäisiin sellaiset korjamattomat virheet, joita muutaman vuoden päästä tuskin enää lähdettäisiin tekemään.
Tällä hetkellä ollaan monella tavalla vedenjakajalla. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ei vielä riittävästi tiedetä eikä kaupunkiluonnon merkitystä siksi osata ymmärtää. Myös ”maan tavasta” kuntatasolla on vasta alettu keskustella kriittisin äänenpainoin. Nyt näyttää siltä, että päätös Meri-Rastilasta yritetään saada kiireesti läpi ennen kuin keskustelu etenee pitemmälle.
Olisi kaikkien kannalta parempi, jos päätöstä saataisiin edes lykättyä.
Lähiluonto on Vuosaaren vahvuus. Jo on hillittävä rakentamisvimmaa Vuosaareen. Vuosaaressa on tällä hetkellä jo noin 38000 asukasta. Osayleiskaavaehdotus on ihan järjetön. Meri-Rastilan metsä on ainutlaatuinen koko Helsingissä. Korkeintaan jotain vähäistä täydennysrakentamista Meri-Rastilaan vaikka minulle nykyisellään sopii vallan mainiosti. Hei haloo! Olen pettynyt, nimittäin Vuotiestä visioimanne suunnitelma on ihan kamala. Yhtä tuskaa katsoa sitä. Toivottavasti sitä ei ikinä toteuteta kuten ei myöskään osayleiskaavaehdotusta.
Suunnitelmasta saa toki olla mitä mieltä tahansa, mutta jos sitä haukkuu kamalaksi, niin olisi ihan hyvän tavan mukaista muutamin sanoin perustella miksi sen katsominenkin tuottaa tuskaa? Onko Vuotien moottorikatukin jotenkin siihen rantapuistoon verrainnollinen pyhä asia?
Vai onko huhut totta, että tämä Ourcity suunnitelma onkin vain silmänlumetta ja oikeasti vastustetaan kaikkea täydennysrakentamista?
Noista sun suunnitelmista tulee mieleen lähinnä lastentarha.
Anna niille tulitikut (archicad), niin palaa koko Meri-Rastilan rantametsä.
Pienenä vihjeenä: aikoinaan jo arkkikoulun ala-asteella kiellettiin maalamasta kortteleiden kattoja mustaksi, ihan vaan valööri ja kulöörisyistä.
Niin ja volyymi.
Nina: tuo ei ole suunnitelma. Se on havainnekuva, jonka tarkoitus on osoittaa, että tiiviisti rakennettuna Vuotien varteen voi rakentaa asuntoja noin 7500 asukkaalle (noin 375000 kerrosneliömetriä).
Kun arvioi sitä kannattaisiko Vuotien varteen rakentaa, kannattaa pitää mielessä kaksi asiaa. 1. Tuo rakentaminen osuu kaikista vähiten kenenkään virkistysalueille. 2. Jos emme rakenna tiiviisti pääkatujen varrelle, vastaava määrä virkistysalueita jää rakentamisen alle muualla Helsingissä. Rakentamismäärältään tuo kadunpätkä vastaa noin neljää Meri-Rastilan osayleiskaavaa.
Neljää Meri-Rastilan osayleiskaavan kaltaista virkistysaluetta.
Miettikääpä sitä hetki.
Clepe: ”Vai onko huhut totta, että tämä Ourcity suunnitelma onkin vain silmänlumetta ja oikeasti vastustetaan kaikkea täydennysrakentamista?”
Mistä olet tällaisia huhuja kuullut? Minun korviini niitä ei ole kantautunut. Veikkaanpa, että niitä on heitetty KSV:n suunnasta. Sieltä on tullut monta muutakin kummallista heittoa.
Kaupungin virkamiehet ylipäätään pelaavat kovaa mielikuvapeliä Meri-Rastilan osayleiskaavasuunnitelmalla. Jokin aika sitten oli Helsingin Uutisissa juttu, jossa liikuntaviraston osastopäällikkö totesi, että muutama Meri-Rastilan asukas on ehdottanut leirintäalueen siirtoa, jottei taloja tulisi oman ikkunan alle. Ensinnäkin ehdotus leirintäalueen siirrosta on tullut Aurinkolahdesta (vaikka on sillä kannattajia Meri-Rastilassakin) ja toiseksi, vain pieni vähemmistö metsän puolustajista asuu KSV:n suunnittelualueen tuntumassa.
Oma vastustukseni kohdistuu vain luontoalueille rakentamiseen. Jo rakennetun alueen tiivistäminen on mielestäni järkevää. Pidän hyvänä ajatusta väylien muuttamisesta kaupunkibulevardeiksi riippumatta siitä, millä etäisyydellä kodistani ne sijaitsevat.
Mikä on tämä Kaupsu-yhdistys ja onko sillä muitakin puuhamiehiä kuin Honkanen vai onko kyse yhden miehen ”yhdistyksestä”?
Minun on vaikea ottaa vakavasti tällaista yhdistystä, kun Honkanen esittää sen nimissä niin ihmeellisiä juttuja ja kirjoittaa asiattomalla tyylillään.
Sinänsä olisi mainiota, että meillä olisi kaupunkisuunnittelua kokonaisuutena katsovia kansalaisliikkeitä, ei vain kaupunginosien Nimby-seuroja tai tiettyyn liikennemuotoon keskittyneitä liikkeitä.
Muistetaan kuitenkin yhdistyksen tahon esittämä, hypermoderniin suomeen sopivampi kirjoitusasu ”KaupSu yhdistys”.
KaupSu-klubi (ei siis tämä surullisenkuuluisa kaupsupubi) on avoin yhdistys, jonka tarkoitus on edistää parempaa yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelua erityisesti pääkaupunkiseudulla.
Yhdistys toimii verkostona ja muodostaa työryhmiä tarpeen mukaan.
Jäsenet ovat enimmäkseen jo aktiivisen ammattiuran taakseen jättäneitä viriileitä varttuneempia insinöörejä, arkkitehteja ym. suunnittelun ammattilaisia. Yksi tyttökin on joukossa, kahvinkeittäjänä.
Esikuvamme on aikoinaan Baijerin olutkellareissa toiminut kaupunkisuunnittelupubi, jonka saavutuksista tuli sittemmin maankuuluja. Iskulauseet, kuten ”natsitkin ovat vain ihmisiä”, kaikuivat kaikille korville kautta Euroopan.
Seuran muinoinen motto on meidänkin johtotähtemme: ”Jos pääsemme valtaan, pääkaupunki ei ole enää entisensä” .
Valitettavasti Baijerin klubin puheenjohtaja menehtyi äkillisesti työnsä ääreen kesällä -44. Hänen työtään on kuitenkin ilo jatkaa . Klubi ehti kehittää käänteentekevän saneerauspurkamismenetelmän, jota sovellettiin sittemmin menestyksellä mm. Japanissa ja Hanoissa.
Klubin puhemies on Seppo Honkanen, jonkunhan tätä mutapainia pitää käydä. Muita toimihenkilöitä ovat mm. Jaakko Heikkinen, Visa Hietalahti ja allekirjoittanut, klubin tiedotusvastaava.
KaupSun Rastila-työryhmään on kuulunut vaihteleva määrä nykyisiä ja entisiä vuosaarelaisia.
Rastilan Ratkaisu-ehdotusta, joka siis perustuu leirintäalueen siirtämiseen, ovat tähän mennessä ilmoittaneet kannattavansa seuraavat Kaupsuklubin jäsenet (jotkut eivät erinäisten ammatillisten sidonnaisuuksien vuoksi halua tässä vaiheessa nimeään julkisuuteen):
Juhani Harju, arkkitehti, Vuosaari
Kaj T. Harden, FL, suunnittelumaantieteilijä
Visa Hietalahti, lentokapteeni, arkkit.yo
Seppo Honkanen, arkkitehti, Vuosaari
Arto Pesonen, FL, luonnontieteen lehtori
Juhani Salonen, lentokapteeni
Liisa Tukkimäki, FM, etnologi, yhdistyksen tiedottaja, Vuosaari
Esa Enqvist, DI, liikennesuunnittelija
Harri Hakkarainen, DI, logistikko
Jaakko Heikkinen, yleiskaava-arkkitehti
Jorma Kohvakka, merikapteeni
Jouko Koskinen, liikenneinsinööri
Hannu Mikkola, arkkitehti
Seppo Mäkelä, DI, seutukaavainsinööri
Esa Perälä, ekonomi, laskentapäällikkö
Jussi Seppälä, DI, rakennesuunnittelija
Juhani Väisänen, VL, sosiologi
Liisa Tukkimäki
liisa.tukkimaki@hotmail.com
Oletan, että Kaupsun tekemä vaihtoehtokaava on kärsinyt samasta ongelmasta kuin OURCity-suunnitelmakin – Helsingin Sanomat ei ole halunnut esitellä niitä.
Omalta osaltani haluan kertoa, että en kuulu mihinkään asukasyhdistykseen. Toimin siis Meri-Rastilan asiassa omana itsenäni.
Jossain määrin olen mukana Pro Meri-Rastilan toiminnassa, mutta se ei ole yhdistys, vaan verkosto.
Vielä niihin huhuihin, että Meri-Rastilan asukkaat hylkäisivät tiivistämisrakentamisen, jos KSV:n osayleiskaavaehdotus hylättäisiin. Jos näin toimisimme, ottaisimme erittäin suuren riskin, sillä mikään ei estäisi virkamiehiä ottamaan metsään rakentamista heti uudelleen esille.
Pro Meri-Rastila on tosissaan esittämässä tiivistämisrakentamista, mikä näkyy siinäkin, että kesällä aloimme valmistella demokratiapilottihakemusta työryhmällä, jolla oli monenlaista osaamista. Tekstiä laatimassa oli mm. arkkitehti ja juristi. Hakemuksemme on luettavissa täältä:
http://pilotti.forumvirium.fi/2012/09/28/osallistavan-kaupunkisuunnittelun-pilottihanke/
Ehdotamme siis, että OURCity-tyyppinen prosessi työpajoineen pyöräytettäisiin uudelleen, mutta tällä kertaa tiiviissä yhteistyössä KSV:n kanssa. Näin Meri-Rastilan osayleiskaavoitukseen saataisiin aitoa vuorovaikutteisuutta.
Jos nykyinen ehdotus runnotaan läpi, tulee olematon vuorovaikutus ja vuorovaikutusraportin tarkoitushakuiset vastineet olemaan yksi valitusperusteista. KSV näyttää lähteneen siitä, etteivät päättäjät ehdi perehtyä asiaan eivätkä näin ollen huomaa vastineissa olevia virheellisiä tietoja (joista yhtenä esimerkkinä OURCityn parkkipaikkoihin liittyvä väite).
Keskustelussa kaivattiin kansanliikkeitä, jotka katsovat kaupunkisuunnittelua kokonaisuutena. Osallistavan kaupunkisuunnittelun pilottihanke, joka rakentuu OURCity -vaihtoehtokaavasta saaduille kokemuksille, tähtää uudenlaisen työkalun kehittämiseen Helsingin kaupunkisuunnittelun avuksi.
[…] In http://www.sarela.fi/meri-rastila-viela-kerran/ you can follow one of the most recent discussions (29th of November 2012). It must be clear that online public discussions taking place around the activities of OURcity project, are not guided by the members of OURcity group. Nevertheless, we are pleased that OURcity brings attention to the case of Meri-Rastila, the provision of services to immigrants, intercultural communication, and to the need for more inclusive and participatory planning processes. Jaa:ShareEmailPrintLike this:LikeBe the first to like this. This entry was posted in Alternative Master Plan. Bookmark the permalink. ← How Was it for you? – A survey […]