Merihaka muutosten keskellä
Teksti on alunperin julkaistu Helsingin Vihreiden blogissa.
Merihaka on isojen muutosten edessä. Hakaniemensilta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatielle suunnitellaan täydennysrakentamista, Hanasaaren voimala suljetaan ja Laajasalon ja Kalasataman raitiotien suunnitellaan kulkevan Merihaan kautta.
Alue on erinomainen kohde täydennysrakentamiselle sillä Helsingissä kaikista suurin pula on urbaanista asuinympäristöstä. Siitä kielii kantakaupungin taivaisiin kohonnut hintataso ja lapsiperheiden määrän kasvu ja asumispreferenssejä mitannut professori Tyrväisen tekemä tutkimus, jossa 35% helsinkiläisistä halusi asua urbaanisti.
Juuri nyt Merihaka jää eräänlaiseksi saarekkeeksi, jonka Sörnäisten rantatie erottaa muusta Hakaniemestä ja Sörnäisistä. Tämä näkyy hyvin alla olevasta karttakuvasta, johon on piirretty pelkät rakennukset. Merihaan ja Hakaniemen väliin on piirretty leveä valkoinen juopa.
Hakaniemen sillan uusiminen tarjoaa mahdollisuuksia täydennysrakentamisen avulla yhdistää Merihaka, Hakaniemi ja Sörnäinen toisiinsa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on arvioitu, että Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatien varteen voitaisiin rakentaa asuntoja 2500 uudelle asukkaalle.
Merihaan itäpuolella on Hanasaaren voimala, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto päätti purkaa. Hanasaareen tulee kaupunkisuunnitteluviraston arvion mukaan noin 6000-8000 asukasta ja samanlainen määrä työpaikkoja. Itäinen kantakaupunki tiivistyy ja muuttaa muotoaan. Hanasaaresta Merihakaan kannattaa rakentaa kävelysilta parantamaan liikkumisyhteyksiä naapurikaupunginosien välillä.
Laajasalon raitiotien suunnittelu on loppusuoralla ja keskustaan suuntautuvista vaihtoehdoista yleiskaavan ratikkakarttaankin piirretty Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkeva vaihtoehto näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä. Sillat tuovat niin Korkeasaaren kuin Mustikkamaankin ihan lähelle Merihakaa ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia merelliseen virkistymiseen.

Laajasalon ja Kalasataman raitiotien keskustalinjauksen vaihtoehdoista Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkeva vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä.
Merihaka sijoittuu keskelle isoa muutosta Helsingin rakenteessa. Aiemmin lähellä mutta vähän kaikesta sivussa olleesta Merihaasta tulee keskeinen osa laajenevaa keskustaa. Tällaisten keskellä asukkaiden kannattaa aktiivisesti kehittää omia ajatuksiaan siitä, miten kaupunginosaa voisi parantaa. Yhdessä asukkaiden kanssa kehittämällä voidaan tehdä parempaa ja viihtyisämpää kaupunkia.
Lopuksi esitän lukijoille kysymyksen: uusien kaupunginosien myötä itäinen kantakaupunki kasvaa ja tiivistyy; asukkaita on kohta satatuhatta. Missä on itäisen kantakaupungin uimaranta? Mihin sinä sen haluaisit?
Hanasaarenkadun ja Parrukadun kulmassa oleva voimalan jäähdytysveden ottoaukko kaiketi poistuu käytöstä yhtä aikaa voimalan kanssa. Siinä on yksi hyvä paikka.
Toinen on Pannukakunpuiston vieressä oleva mattolaituri. Sen vieressä olisi hyvin tilaa.
Tyhmä kysymys, miksi vain uudistuksia lahden pohjoispuolelle? Silta ja tie vievät paljon hyvää rakennusmaata myös Krunan puolelta. Voisiko sielläkin puolella vähän tarkistaa tie-linjausta ja ramppien rakennetta ja vapauttaa hienoa rantaa parempaan käyttöön?
Sillan toisella puolella olisi todellakin kehitettävää. Siltavuorenranta on sekava parkkipaikoista, koirankakasta ja tyhjistä laitureista koostuva sillisalaatti. Laiturien tilalle voisi hyvin rakentaa pienen mittakaavan kelluvia taloja tai asuntolaivoja. Merihaan suunnitelmat vaikuttavat loistavilta.
Helsinki on jo nyt täynnä uimarantoja, joista jokainen varmaan löytää itselleen sopivan. Jopa Kauppatorille ollaan suunnittelemassa sellaista. Muutaman kesäkuukauden käyttöä varten ei kannata ruveta uusia uimarantoja kaupunkiin suunnittelemaan.
Sen sijaan Vartiosaaren ja Rastilan rakentamattomat merenrannat ja viheralueet pitäisi säilyttää ympärivuotisessa virkistyskäytössä koko kaupungin asukkaille. Vartiosaari on ainutlaatuinen luonnontilainen alue aivan kasvavan kaupungin lähituntumassa. Ja ehkä sieltä löytyisi jokin luonnonmukainen poukama pieneksi uimarannaksikin.
TEAKista suoraan rantaan päin on jo mattolaituri, josta pääsee uimaan. Aurinko nousee kesällä vanhan voimalan piippujen välistä, bilehiki huuhtoutuu ja maailma on kaunis. Onko tämä se aiemmassa viestissä mainittu Pannukakunpuiston mattolaituri? Älkää tehkö mitään, asia on kunnossa.
Morjens! Askarruttaa tässä, miksei tehdä tunnelia suoraan Pohjoisrannasta Sörnäisten rantatielle ja jätetä silta rakentamatta. Maksaisi varmaan enemmän, mutta toisaalta tästä vapautuisi arvokasta tonttimaata, ja Merihaka saataisiin sidottua kantakaupunkiin paremmin. Samassa yhteydessä tunnelia voisi jatkaa Pohjoisrannasta keskustan parkkihalleihin (jonka voisivat maksaa parkkihallien käyttäjät).
Siihen on muutamia syitä. Ensimmäinen on hinta. Sörnäisten tunnelin hinta alustavassa suunnitteluvaiheessa on noin 150 miljoonaa ja se kulkee hyvän kallioperän läpi eikä meren alla. Tuollainen tunneli maksaisi todennäköisesti paljon enemmän. Rahaa tällaiseen investointiin ei ole ja jos kaupungilla olisikin rahaa laittaa esimerkiksi 300 miljoonaa liikenteen parantamiseen, siitä saadaan paljon enemmän muissa käyttökohteissa.
Toinen syy on se, että tunneli tarvitsee suuaukon kohdalle 250-300 metriä pitkän ramppialueen, jossa ei katua saa päästää ylittämään. Tunneli aiheuttaa siis ison esteen sekä Merihaan puolella että Kruununhaan puolella rannan ja rakennetun ympäristön välille. Käytännössä tunnelin suuaukko ei siis voisi olla ennen Tervasaarta, vaan sen pitäisi olla Tervasaaren eteläpuolella – matkaa Siltavuorenrannasta Liisankadulle on liian vähän.
Turvallisuusnormit vaativat, että kaikki tunneliin päästettävät autot pitää pystyä ajamaan aina pois tunnelista ilman mitään esteitä. (Näiden normien järkevyyden voi kyseenalaistaa, mutta niiden kanssa joudutaan elämään.)
Kolmas reaalipoliittinen syy on se, että Sörnäisten rantatiellä on jo varattu tila keskustatunnelia varten, eikä sinne mahdu kahta erillistä tunnelia. Keskustatunneli on sitovasti merkitty maanalaiseen yleiskaavaan, joten sen varauksen poistaminen vaatisi maanalaisen yleiskaavan muuttamista.
Neljäs syy on se, että uudessa yleiskaavassa on linjattu se, että keskusta rauhoitetaan kävelylle eikä läpiajoa ole tarkoitus tulevaisuudessa sallia. Kävelykeskustan laajenemissuunnitelmassa Esplanadit joko suljetaan kokonaan henkilöautoliikenteeltä tai sinne jätetään 1+1 kaistaa. Miksi rakentaa tunnelia autoille, joita ei ole?
Tunnelin sijasta kannattaa siis pyrkiä vaikuttamaan siihen, että Sörnäisten rantatiestä tulee katu, joka on luonteva osa kaupunkia ja joka jalankulkijan on helppoa ylittää siellä missä sattuu liikkumaan. Lisää suojateitä ja vähemmän kaistoja.
Terve! Ihan kohtuullisen hyviä vastauksia. Ajattelin asiaa lähinnä keskustatunnelin vaihtoehtona, koska en ole vakuuttunut sen hyödyistä, varsinkaan suhteessa hintaan. (Toisaalta, jos keskustatunneli rakennettaisiin, uutta siltaa ei välttämättä tarvittaisi.)
Kaikki edellä mainittu pitänee paikkansa, jos tunneli louhittaisiin kallioperään, mutta luulisi että cut-and-cover olisi ainakin halvempaa. Vettähän tuossa kohdin ei ole kuin nelisen metriä. Samalla tunnelin suuaukon voisi kai myös työntää suoraan Merihaan sisään Haapaniemenkadulle, jolloin nuo mainitsemasi turvarajat tuskin olisivat noin pitkiä.
Ymmärrän tietysti poliittisen kantasi, jonka lähtökohta on, ettei autoiluun investoida. Keskustassa itse asuvana lähden paremminkin kohtuullisesta intressiarbitraasista, jossa jotkut kävelevät, jotkut pyöräilevät, jotkut käyttävät julkisia ja jotkut yksityisautoa, ja pitäisin ikävänä, jos jatkossa esikaupungissa asuvat ihmiset suuntaavat kauppakeskukseen ydinkeskustan sijaan jälkimmäisen kehnomman saavutettavuuden vuoksi. Jos silta rakennetaan, läpiajo epäilemättä jatkuu, mikä tekee sekä asumisesta että rannan virkistyskäytöstä haastavampaa.
Läpiajo jatkuu niin pitkään kuin keskustassa varataan iso määrä kaistoja läpiajolle. Silta tai tunneli ei tätä muuta mihinkään.
Lisäksi – kannatan lämpimästi fiksuja investointeja autoiluun. Ne ovat sellaisia, jotka eivät maksa tuhottomasti ja jotka eivät lisää autoilusta koituvia haittoja. Tällaisten tunnelihankkeiden kohdalla tulee helposti sokeus hinnan kanssa. Tuo mainitsemani hinta on samaa luokkaa kuin Laajasalon raitiotie, joka tarjoaa joukkoliikenneyhteydet Kalasatamaan, Korkeasaareen ja 40000 asukkaan Laajasaloon. Koko kaupungin pyöräliikenteen laatuverkoston rakentaminen on projektina halvempi kuin tuo yksi ehdottamasi tunneli.
Sen hyödyt ovat oikeasti surkean pieniä verrattuna siitä koituviin kustannuksiin. Tunnelin hinta syö monen vuoden liikenneinvestointibudjetin kokonaan. Tämä on siis se budjetti, jolla sekä korjataan vanhoja katuja, rakennetaan uusien alueiden katuverkko, tehdään investoinnit kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämiseen.
Jos hinta olisi 10 miljoonaa tai vaikka 30 miljoonaa, projektissa olisi kustannuksiltaan jotain järkeä. Mutta se ei ole. Se on järjettömän kallis. Ymmärrän silti, että Merihaasta tai Hakaniemestä katsottuna projekti tuntuu mielekkäältä. Koko kaupungin kannalta siinä ei vaan ole mitään järkeä.
No, kaikki on suhteellista. Tampereen rantatunneli (2,3 km) maksoi 140 miljoonaa euroa, Herttoniemen liikenneympyrän ehdotettu uudistus sata miljoonaa ja raitiotiesilta Laajasaloon 260 miljoonaa. On vaikea uskoa että tunneli maksaisi juuri 50 miljoonaa euroa enempää, mitä lisäksi tulisi verrata siihen, että nyt rakennetaan uusi silta (30 miljoonaa?) samaan paikkaan kuin vanha, joka puretaan. Uusi silta voi olla ehkä nykyistä paremman näköinen, mutta lopputulos on sama: se varaa rannoista merkittävän osan liikenteelle ja lisäksi eristää Merihaan muusta kaupunkirakenteesta.
Merihaassa on kehityskohteena muita mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Merihaan kivijalkahan on nyt parkkihallina, mutta siihen voisi rakentaa muita palveluja, kun raitiotie saapuu ja ympäristöä aletaan rakentaa.
Laajasalossa raitiotiesilta ei maksa 260 miljoonaa. Se maksaa noin 80 miljoonaa. Laajasalon raitiotie, joka sisältää kolme siltaa (Hakaniemi-Kalasatama-Korkeasaari-Kruunuvuori) ja kymmenisen kilometriä ratikkarataa maksaa 260 miljoonaa.
Tuo Merihaan pysäköintihallin kivijalkapuolen käyttäminen muihin palveluihin on erinomainen idea. Sille voisi tosiaan olla käyttöä, kun naapuriin tulee ratikkapysäkki. Toivottavasti paikallisten omistama pysäköintiyhtiökin huomaa mahdollisuudet. Olisi nimittäin mahtava asia saada sinnekin eloa.