Miksi äänestää Mikkoa?

Tässä vielä näin ennen vaaliviikonloppua kertaus niistä asioista, joita ajan.

Laajennetaan kantakaupunkia ja ratkaistaan asuntopula. Kantakaupunkia ei ole laajennettu käytännössä toisen maailmansodan jälkeen nyt käynnissä olevaa satamien rakentamista lukuunottamatta. Sen jälkeen seudun asukasluku on nelinkertaistunut. Helsinki ansaitsee isomman tiiviin keskustan. Helsinki tarvitsee useamman aidon keskustan. Uudet keskustat kannattaa rakentaa Herttoniemi – Itäkeskus -akselille ja Malmille.

Uusien alueiden rakentamisessa kiinnitetään entistä enemmän huomiota jalankulkijan näkökulmaan. Kaavoituksessa tontit ositetaan muutaman kymmenen metrin mittaisiksi paloiksi, jotta saadaan vaihtelevaa katukuvaa – kuten ennen toista maailmansotaa oli tapana. Pienemmät rakennusprojektit voivat myös houkutella uusia rakennusyhtiöitä Helsingin huonosti toimiville rakennusmarkkinoille ja näin parantaa asuntojen tarjontaa.

Myös ryhmärakennuttaminen on helpompaa, kun kerrostalossa on 15-25 asuntoa 50-60 asunnon sijasta. HITASia kehitetään nimenomaan ryhmärakennuttamisen suuntaan siten, että pääsääntöisesti asukkailla on mahdollisuus yhdessä suunnitella omat asuntonsa ja yhteistilat – ammattilaisten avustuksella.

Kaavoitus- ja asuntotuotantotavoitteita pitää nostaa merkittävästi nykyisestä, jotta asuntotuotannon määrä saadaan vastaamaan kysyntää. Taloudellisesti tämä on kaupungille merkittävä haaste jonka hoitamiseen tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät taloutta ja sitä, mihin kaupungin kannattaa rahansa investoida.

Turvataan esikaupunkien ja lähiöiden palvelut täydennysrakentamisella aidossa yhteistyössä asukkaiden kanssa. Niin kaupalliset kuin julkisetkin lähipalvelut ovat uhattuina siksi, että alueen väki vähenee ja näin saman palvelutason järjestäminen tulee asukasta kohden kaupungille kalliimmaksi.

Muuttotappioalueella on ikävää asua. Palvelut vähenevät.

Parempaa, nopeampaa ja kustannustehokkaampaa joukkoliikennettä. Rakennetaan Kruunuvuorenselän ratikkasilta ja yhdistetään Laajasalo kantakaupunkiin. Kruununhaka muuttuu hiukan sivussa olevasta pussinperästä Helsingin vanhaksi kaupungiksi, jossa käydään syömässä ja viihtymässä upeassa empire-keskustassa. Alueen kivijalkaliikkeetkin kukoistavat, kun ratikka tuo paljon lisää maksavia asiakkaita.

Kruunuvuorenselän ratikkasilta kulkee Kruununhaasta Kalasatamaan ja Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan

Raidejokeri rakennetaan ja ratikkaverkkoa laajennetaan muun muassa Munkkivuoreen,  Pitäjänmäelle, Maunulaan, Käpylän ja Oulunkylän asemille ja Viikkiin.

Panostuksia pyöräilyyn jatketaan nykyistä kovemmalla vauhdilla. Pyöräilyn tavoiteverkko tulee rakentaa valmiiksi tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Hämeentiestä tehdään joukkoliikennekatu.

Helsinkiläinen ansaitsee asunnon, hyvän asuinalueen ja toimivan joukkoliikenteen tulevaisuudessakin. Siksi Mikko. Käytä ääntäsi sunnuntaina.

6 vastausta artikkeliin ”Miksi äänestää Mikkoa?

  1. Mitens olisi adaptiivinen tieverkko ruuhkien hallintaan? Kun kerran on vaikea saada ulkomaisia autoja osallistumaan muihin kuin kolikkoporttityyppisiin tietullijärjestelmiin, niin olisiko toiseksi paras vaihtoehto seurata reaaliaikaisesti ja ennustavasti koko liikennejärjestelmän ruuhkautumista, portittaa sisääntuloväylät jossain kehien paikkeilla, ja kuristaa liikennettä tuolla juuri sopivasti portteja sulkemalla siten, että liikenne sujuu siellä Töölöntullissakin ja vastaavissa ruuhkapaikoissa. Joukkoliikenteelle omat kaistat (joita toki hälytysajoneuvotkin käyttäisivät), joilla portti aukeaisi vaikka etäluennalla automaattisesti vain sallituille ajoneuvoille.

    Tämä kiertäisi autoilijoiden kiukun uusista maksuista. Vaikka autoilijat eivät varmaan maksakaan omaa osuuttaan liikennejärjestelmän kuluista, on verojärjestelmä onnettoman huono ihmisten vapaan kansainvälisen liikkuvuuden kannalta täysin sopimattomine auton hankintaveroineen. Tämä saattaa selittää Viron rekistereissä olevien autojen suuren määrän Pääkaupunkiseudulla (en usko, että kaikkien haltija on suinkaan Virosta kotoisin). Kun liikenteen kuristus koskisi ihan samalla tavalla ulkomaisiin kuin kotimaisiin autoihin ja maksuhaluttomiin, ei tässä syötettäisi liikennepersuja (joita omastanikin puolueestani Kokoomuksesta löytyy valitettavan paljon).

    Tällä järjestelmällä Helsingin sisäisillä kaduilla liikenne vetäisi aina. Jos tehtäisiin muutoksia vetävyyteen, esimerkiksi muuttamalla Esplanadit (kumpikin) puistoiksi, tarvitsisi vain säätää hieman portteja, eivätkä ruuhkat pahentuisi.

    Porttien sijaintia optimoimalla liityntäpysäköinnistä voisi tulla hyvin suosittua, vaikka sille laitettaisiinkin normaali pysäköinnin hinta.

  2. Kun tonttiasioissa on hieman asioinut kaupungin kanssa huomaa, miten pirstaloitunut palvelu on kyseessä. On tonttiosasto, on arkkitehti joka kaavoittaa jne. Enemmän kuin usein eri yksiköillä, jotka asukkaan näkökulmasta ovat mukana tarjoamassa yhtä palvelukokonaisuutta, tuntuu olevan keskenään ristiriitaisia tavoitteita. Kaavoituspuoli voi suunnitella uutta kerrostaloa vuokratontille, jonka vuokrasopimus tonttiosasto on jo uusinut tontilla olevan toisen taloyhtiön kanssa. Ja niin kauan kun tonttien myynti ja vuokraaminen on ensisijaisesti taloudellista toimintaa eikä työkalu kustannustehokkaalle kaavoitukselle, hintojen nousu jatkuu.

    Hitaksesta pitää luopua ja se muuttuisikin turhaksi kunhan tonttitarjonta kasvaa reippaasti. Kaikenlainen keinotekoinen hinnoittelu asuntomarkkinoilla aiheuttaa väistämättä ongelmia.

    Jos kaupunki myy tontin rakennusliikkeelle, siihen pitäisi liittyä rakennusvelvoite X vuoden sisällä, muuten tontti palautuu kaupungille. Rakennusliike ei saisi pantata tontteja odottaen parempia aikoja. Tämä tarkoittaisi sitä, että ne maksaisivat vähemmän tonteista. Tämä heijastuisi suoraan asuntojen hintoihin. Kaupunki ei myöskään saisi pantata tonttien myyntiä taloudellisesti huonoina aikoina kun silloin ei saa vastaavia hintoja kuin korkeasuhdanteen aikana – aivan käsittämätön tapa toimia.

    As.Oy-muotoiset ryhmärakennushankkeet ovat lainsäädännöllisesti todella haastavia. Nykyinen lainsäädäntö on luotu tilanteeseen, jossa grynderi rakentaa talon ja kuluttaja ostaa siitä asunnon. Ryhmähanke ei sovi tähän malliin mm. kuluttajansuojanäkökulmasta. Rakennusliikkeille voisi edelleen antaa isoja hankkeita, mutta pitäisi keksiä pienemmille hankkeille (pienkerrostalot) uusi rakentamisen malli, joka on grynderirakentamisen ja itselleenrakentamisen välimuoto.

    Pienimuotoinen täydennysrakentaminen voisi myös käsitellä toisella tavalla kaavoitusprosessina kuin nykyiset laajemmat muutokset, ”pikakaavoituksena”. Ryhmäporukka ei voi odottaa 5-10 vuotta jotta saa luvan pystyttää keksimälleen paikalle 10 huoneiston kerrostalon. Piloottihankkeita voisi helposta testata rakennusprojektikonsultin kanssa esim Vallillassa ja Pasilassa, tiedän muutaman hyvän tontin. Jos teollisuudessa voidaan lyhentää tuotteen kokoaminen alusta loppuun kahdesta viikosta muutamaan tuntiin, kaavoitusprosessiakin voi nopeuttaa.

    Että näin alkuun. 🙂

  3. Kun katsoo tuota karttaa, niin miksi ei rakenneta linjaa Kulosaaren kautta? Voisin kuvitella sen olevan paljon halvempaa eikä se pilaisi niin paljon tuota kaunista selkää ja Korkeasaarta.

    Näin silmämääräisesti samassa ajassa kun ollaan Kruununhaassa, niin ollan Sörkassa.

    Muuten, jos tuo potentiaalinen raidevaraus toteutuu, niin miten tuolta pussista pääsee jäänmurtjalla tai purheveneellä pois?

    • On todella iso ero, onko matkustaja samassa ajassa Sörnäisissä vai Kruununhaassa. Tuollainen ero näkyy hyvin selvästi alueen hinnoissa, mikä taas näkyy myös kaupungin kukkarossa, kun tontteja luovutetaan. Silmämääräisyys on myös tässä huono mittari, koska sama matka asuinalueella taittuu merkittävästi hitaammin kuin sillalla. Sillalla ei nimittäin ole tarvetta pysäkille, joten ratikka voi huristaa melkein koko matkan kahdeksaakymppiä.

      Se silta on niin kallis osittain siksi, että siitä tehdään korkea (muistaakseni 18m). Alta mahtuu siis vallan hyvin purjeveneellä.

  4. Tsemppiä Mikko. Vaikka et tänä vuonna pääsisi sisään (mitä toki suuresti toivon), älä anna sen masentaa, vaan jatka samaan malliin. Näin kova aktiivisuus ja asioihin perehtyminen saa varmasti palkkansa ennemmin tai myöhemmin!

    Teemasi ovat minusta nappiin; jopa niin hyvät, että vaikea uskoa, että monikaan asioihin kunnolla perehtyvä voisi olla eri mieltä. Minä innostuin erityisesti Mannerheimintien alkupään uudelleensuunnittelusta, koska se oli rohkeaa, toimivaa ja uutta, mutta silti konkreettista ja oikein pelattuna jopa realistista.

  5. (360 / 283 607) / (158 / 507 189) = 4,07

    Onnittelut suhteellisen äänimäärän nelinkertaistamisesta ek-vaaleihin nähden! Toivottavasti sulla riittää aikaa aktiiseen kirjoitteluun myös jatkossa.

Vastaa käyttäjälle Sebastian Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *