Minä – korruptoitunut poliitikko

HOK:n edustajiston vaalit ovat taas edessä – sopivasti muutamaa kuukautta ennen kunnallisvaaleja. Vaaleihin osallistuminen antaa ehdokkaalle mahdollisuuden näkyä julkisuudessa juuri ennen kunnallisvaaleja. Ei liene mitenkään huono asia kunnallisvaalien äänisaaliin kannalta. Viimeinen päivä ilmoittautua vaaleihin ehdokkaaksi on tänään.

HOK:n vaaleihin osallistumisessa olisi se mukava piirre, että voisin pyrkiä edistämään tuoreen lähiruoan saamista kauppoihin. Nykyjärjestelmässä esimerkiksi tomaatti poimitaan raakana ja kiertää tämän jälkeen
keskustukun kautta kauppaan kypsyen matkalla. Lopputuloksena on tomaatti, joka on maultaan kirpeä eikä lainkaan sellainen hedelmäisen mehukas kuin kypsänä poimittu tomaatti parhaimmillaan on. Kahviakin on turha kuvitella lähikaupasta saavansa alle 2-3 viikkoa sitten paahdettuna ja tähän mennessä siitä on ehtinyt haihtua kaikki tärkeimmät aromit. Tekemistä siis riittäisi, jos päättäisin panostaa aikaani HOK:n toimintaan.

Asiassa on kuitenkin yksi ikävä piirre. Suomalainen vähittäiskauppa on äärimmäisen voimakkaasti keskittynyt kahdelle toimijalle: Keskolle ja S-ketjulle, joista jälkimmäisen edustajistovaaleista puhutaan. Järjestelmään liittyy voimakkaasti nk. maan tapa, eli koto-suomalainen korruptio. Tässä korruptiossa päätökset eivät vääristä kilpailua niinkään siksi, että kaupan ryhmä lahjoisi rahalla suomalaisia virkamiehiä tai poliitikkoja (en kiellä, etteikö sitäkin saattaisi tapahtua). Suurempi merkitys on sillä, että poliitikot, jotka ovat päättämässä S-ryhmän asioita, ovat luonnostaan tietoisempia kyseisen kauppaketjun hyvistä puolista ja sen tarpeista – ja poliittisessa roolissaan tietävät siitä, mitä tulee tapahtumaan aiemmin kuin rivikansalaiset. Näillä tavoin ryhmä saa poliittisen kilpailuedun kilpailijoihinsa nähden vaikkei virallisesti ottaen mitään suoraa rahallista korruptiota olisikaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä olisin suoraan päättämässä esim. kaavoista, jotka vaikuttavat HOK:n toimintaan. Ensimmäisessä lautakunnan kokouksessani päätettiin Lauttasaaren metroaseman kauppakeskuksen asemakaavasta. Kauppoja tulee kahteen kerrokseen, alempaan kerrokseen kaksi päivittäistavarakauppaa. Vasta kokouksen jälkeen jäin miettimään. ”Kaksi päivittäistavarakauppaa” – miksi? Miksi ei yksi? Tai kolme?

Olin huomaamattani osallistunut siihen rakenteellisen korruption prosessiin, jossa lähikauppoja kaavoitetaan, erityisesti parhaisiin paikkoihin, vain S-ryhmälle ja K-ryhmälle. Seuraavalla kerralla, kun lautakunnassa tulee vastaan samanlainen kaava, lupaan vähintäänkin kysellä miksi paikkaan on päätetty kaavoittaa juuri valittu määrä lähikauppoja. Samalla pitää pohtia, mitä kaavoituksessa voitaisiin tehdä sen edistämiseksi, että muillakin ruokakaupoilla olisi mahdollisuudet saada liiketiloja.

En lähde ehdolle HOK:n edustajistovaaleihin. Lähiruokaa saa edistää tällä kertaa joku muu.

Edit: Taloussanomien päivän jutussa on muiden poliitikkojen perusteluja vaaleihin lähtemiseen tai lähtemättömyyteen.

24 vastausta artikkeliin ”Minä – korruptoitunut poliitikko

  1. Mitä mieltä olet kehäteiden varsille sijoitetuista automarketeista? Esim. uudesta Kannelmäen Prisma-kompleksista?

  2. Monijakoinen suhtautuminen.

    Ensinnäkin automarketit ovat ihan aito ratkaisu jolla palvelut tuodaan nykyisessä hajalleen levinneessä yhdyskuntarakenteessa edes jotenkin lähelle.

    Toisekseen, niiden sijoitus ja maankäyttö lisää tuota hajanaisuusongelmaa.

    Eli jos jatketaan nykyisen yhdyskuntarakenteen levittämistä, niin automarketit lienee parasta mitä voidaan saada.

    Siksi pitää tiivistää ja lopettaa ylenmääräinen automarketien rakentaminen.

  3. Hyvä päätös olla lähtemättä noihin vaaleihin. S-ryhmän edustajiston pitäisi jääviytyä kaikista maankäyttöön liittyvistä asioista mutta kun kyseessä on maan tapa eikä siitä ilmeisesti ole juridista eturistiriita niin sama peli jatkuu. Ilmeisesti K-ryhmälläkin on melko vahva vaikutus poliitikkoihin tai sitten halutaan säilyttää kauhun tasapaino niin ettei kilpailuviranomaiset älähdä.

    Joka tapauksessa tässä tehdään karhunpalvelusta äänestäjille. Kilpailu ja vaihtoehdot on tapettu. Mutta tämä kaksoskauppa-ajattelu on aivan naurettava kaupunkirakenteen kannalta. Se että kaupat sijaitsevat vierekkäin käytännössä harventaa kauppaverkostoa, joka johtaa pitkiin kauppareissuihin. Eli kaupalta viedään se ainut oikea kilpailuvaltti nykytilanteessa, eli sijainti.

    Kauppakeskuksista nykymuodossaan tulisi pyrkiä pois. Uusien kaupunginosien kaupalliset palvelut tulisi levittää luonnollisella tavalla osaksi kaupunkirakennetta. Konseptina kauppakeskukset eivät ole huonoja, nehän ovat sitä mitä ihmiset haluavat: katettu kävelykatu. Mutta katetun kävelykadun voi luoda myös sulavasti kaupunkirakenteeseen. Kauppakeskukset ovat irronnaisia, ne voisivat sijaita missä tahansa, mutta kaupunkirakenteessa ne luovat epämiellyttävän alueen jota leimaa suuret steriilit julkisivut ja pikkuautoliikenne.

  4. En ihan ymmärrä tuota kommenttia, että tuodaan hajanaisessa yhdyskuntarakenteessa palvelut lähelle. Pohjois-Haagassa oli aikaisemmin apteekki Thalian aukiolla ja posti kävelymatkan päässä Lassilan puolella. Nyt tuo uusi megakeskus on imenyt ne kauemmaksi asukkaista. Aika näyttää miten lähikaupoille käy. Espoo on Leppävaaran kanssa onnistunut luomaan kunnon keskuksen, missä myös asunnot yhtyvät jotenkin sujuvasti ja raideliikenne myös.

    Kumpi on viisaampaa? Se kun yksi kuorma-auto tuo lähikauppaan ruoat parille tuhannelle ihmiselle, vai se että KSV antaa rakentaa automarketin, minne nuo pari tuhatta suuntaavat henkilöautoilla? Miksi näiden ydinkeskustojen ulkopuolelle syntyvien keskuksien pitäisi rakenteeltaan erota ydinkeskustasta? Voiko Helsingin keskusta edes huonon maantieteellisen sijaintinsa puolesta toimia Suur-Helsingin keskustana?

  5. Marko: Et ehkä ihan ymmärtänyt, mitä sanoin.
    Tässä on taustalla pari sellaista muutosta, jotka minä otan nyt annettuna – ts. sellaisina, joihin ei pahemmin voi vaikuttaa.

    Radan varren lähiöiden asukasmäärä on laskussa, mikä vaikuttaa lähipalveluiden kannattavuuteen – ihan ilman mitään automarketteja tai kauppakeskuksia. Palvelut siis heikkenisivät nykyisellään joka tapauksessa

    Ihmiset ovat nykyään vauraampia kuin ennen. Tämä näkyy mm. siinä, että ihmiset haluavat enemmän ruokakaupalta kuin ennen. Jotkut haluavat valmisruokia ja vaihtelua siihen, minkälaisia. Toiset haluavat kaupan, josta saa esim. lihan sellaiseksi leikattuna kuin itse haluaa ja kolmannet eksoottisia ruoka-aineksia.

    Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että vetääkseen asiakkaita ruokakaupan pitää tarjota laajempi valikoima tuotteita. Ja jotta voisi tarjota laajemman valikoiman, tarvitsee suuremman asiakasmäärän.

    Vähän karrikoiden aiemmin tällaisten ihmisten ainoa vaihtoehto oli matkata Helsingin keskustaan Stockmannille tai kauppahalliin (joissakin asioissa Tapiolan Stockmann oli riittävä). Toisaalta myös suuri osa tällaisia palveluita kaipaavista ihmisistä asui keskustan lähellä.

    Nykyään väestörakenne on hajautuneempi kuin koskaan. Kehä III:n ulkopuolella asuu useampi sata tuhatta asukasta ja kehä I ulkopuolella lähes miljoona. Näiden kaikkien ihmisten erikoisempia tarpeita ei voida palvella Helsingin keskustan avulla.

    Se suuri ongelma meillä on siinä, että yhdyskuntarakenne on niin pahasti hajallaan. Jos tiivistä asutusta olisi riittävästi, suurimmalla osalla olisi oikeaa kaupunkia lähellään, josta hakea erikoisemmatkin palvelut. Läheltä.

    Mutta meillä ei ole tällaista kaupunkia. Siksi kauppakeskuksia nousee kuin sieniä sateella. Tämä pitää korjata siten, että rakennamme kaupunkia, jossa asukkailla on lyhyt matka laajaan määrään palveluita ja kauppoja.

    Paluu menneisyyteen ei ole vaihtoehto.

  6. Palaan vielä tuohon Kannelmäen Prismaan. Se on ehdottomasti haitallinen Kannelmäen kehittymisen ja kehittämisen kannalta. Ihan väärässä paikassa ja vaikeuttaa Kannelmäen elinvoimaisuuden säilymistä.

  7. Palaan vielä tuohon Kannelmäen Prismaan. Se on ehdottomasti haitallinen Kannelmäen kehittymisen ja kehittämisen kannalta. Ihan väärässä paikassa ja vaikeuttaa Kannelmäen elinvoimaisuuden säilymistä.

  8. ”Tässä on taustalla pari sellaista muutosta, jotka minä otan nyt annettuna – ts. sellaisina, joihin ei pahemmin voi vaikuttaa. ”

    Niin Titanic aluksellakin olisi ollut hyvä havaita se jäävuori riittävän ajoissa. Isolla aluksella kun ei kovin nopeita korjausliikkeitä pysty tekemään. Missä vaiheessa pitää alkaa taistelemaan paikasta pelastusveneessä?

  9. Marko: siinä yksi syy siihen, että haluan tiivistää yhdyskuntarakennetta merkittävästi. Seuraavat 300 000 asukasta kehä I:n sisäpuolelle, niin alkavat lähipalvelut pelaamaan ihan toisella tavalla.

    Tähän mennessä kun olen kysellyt ihmisiltä, miten he ratkaisisivat tämän ongelman olen saanut lähinnä vastauksia ”ihmisten pitää oppia tulemaan toimeen vähemmällä”. Tuo, jos mikä, on pään pensaaseen laittamista.

    Minulla sentään on ihan oikea toteutettavissa oleva ratkaisu tähän ongelmaan. Onko sinulla?

  10. Ajamasi uudistukset yhdistettynä uusiin teknologisiin innovaatioihin, niin varmasti huominen olisi vihreämpi ja Helsingissäkin voisi olla mahdollisuus viihtyisään ja terveelliseen elinympäristöön. Viimeisistä kirjoituksistasi olen kuitenkin ymmärtänyt että kyse on poliittisen tahdon puutteesta. Se onkin jo pahempi juttu.

  11. Politiikassa ainakin minä toimin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Lautakuntapäätökset juuri nyt ovat sellaisia, joihin vaikuttaa poliittisen tahdon olemassaolo tai puute. Pidemmällä aikavälillä olen politiikassa muuttamassa sitä, mihin meillä on poliittisesti tahtoa.

    Siihen työhön ovat kaikki tervetulleita mukaan. Sillä yksin ei Helsingin kokoista laivaa käännetä.

  12. Palaan vielä noihin automarketteihin. Mielestäni hyvään ruokavalikoimaan ei tarvita hehtaarihallia. Hyvät esimerkit tästä ovat Itäkeskuksen Stockan herkku ja Käpylän Musta Pekka. Jälkimmäisestä saa ravut tuoreena altaasta ja jopa karhun sisäfilettä on ollut tarjolla. Kannelmäen Prismassa on ehkä 40 erilaista metwurstia tarjolla, mutta ainakaan meidän perhettä tuollainen ei palvele. Hehtaarihallit lisäävät autoilua ja hukkaavat ihmisten aikaa.

  13. Siitä olen täysin samaa mieltä. Ongelma toki omasta mielestäni juontaa vähintäänkin osittain siitä, että ei suostuta tiivistämään kaupunkirakennetta. Tällöin ihmisillä on kuitenkin auto ja automarketit jotka sijaitsevat alueella jossa maa on halpaa ovat kilpailukykyisiä sijainniltaan.

    Tiiviissä kaupungissa auto pääsääntöisesti ei ole kilpailukykyinen vaihtoehto ihan kaupunkirakenteen luonteen vuoksi.

  14. Sen sijaan hivenen yllättäen olen Kallioon muutettuani kaivannut Leppävaaran Citymarketin lihahyllyjä. Sieltä löysi esim. possun ja naudan lihaa monin tavoin leikeltynä ja vielä kohtuullisen edullisesti. (Joo, Leppävaaran Citymarket on automarketeista valikoimaltaan harvinaisen hyvä – ja yllättävän monelle saavutettavissa ilman autoa).

    Keskustasta on vaikeaa löytää paikka, josta saisi esimerkiksi possun lapaa isona könttinä – jos ei ole valmis maksamaan suurta kilohintaa kauppahallissa.

    No, onneksi on luomupossu.fi. Saa sit lihan leikattuna juuri siten kuin haluaa.

  15. Mitä valmistat tuosta possun lavasta? Me käytämme possua aika vähän. Kesäisin ribsejä ja joskus harvoin viljaporsaan kyljyksiä. Enemmänkin voisi varmasti tehdä.

    Ideoita miten tuon Kannelmäen katastrofin saa paikattua?

  16. Possun lavasta tulee taivaallista, kun laittaa sen vuokaan, vettä riittävästi että lapa peittuu ja uuniin 100-125C noin 8-10 tunniksi. Kasviksia, yrttejä ja juureksia voi laittaa joukkoon jos haluaa. Itse olen tuosta lihaliemestä käyttänyt vain osan ja pakastanut loput niitä tilanteita varten, kun tarvitsen lihalientä.

    Liha on niin mureaa, että lusikalla voi syödä ja taivaallisen makuista. (Puolisoni ei ole ihastunut tuon lihan makuun, mutta rakastaa siitä saadusta lihaliemestä tehtyjä kastikkeita.)

    Kannelmäen katastrofi on muuten erinomainen miettimisen paikka. Voisin vähän keväämmällä napata pyörän ja tulla katsomaan aluetta tarkemmin. Jaksaisitko ottaa yhteyttä joskus kun lumet on sulaneet ja ehdotella sopivaa ajankohtaa?

  17. Juu otan yhteyttä kun kelit ovat suotuisat pyöräilylle. Vaimo muuten sanoi, että pitää testata tuo possun lavan resepti. Kunnon slow cookingia. Sitä tulee tehtyä liian harvoin.

  18. Sen kanssa sopii muuten erinomaisesti vaikkapa punajuuri-perunamuusi. Muusi onnistuu omasta mielestäni parhaiten, kun laittaa yhden punajuuren noin 3-4 isohkoa perunaa kohti. Punajuuri kannattaa kypsentämisen jälkeen muusata sauvavatkaimella ja peruna taas nuijalla ja sit sekaisin. Pieni liraus lihalientä mausteeksi.

    Kastikevaihtoehdoista lempparini on pari omenaa palasina, mahdollisesti voissa ja konjakissa paistaen ja tämän jälkeen kermassa ja lihaliemessä kokoon keittäen.

    Tää on sit se virallinen terveysruokavaihtoehto, että ei saa valittaa. 🙂

  19. Kannelmäki korjataan niin että Prisman kautta Kantsun asemalle jatketaan esim. kympin ratikka Jokerin kiskoja Huopalahden aseman kautta. Ja gryndataan sen ympäristö.

    Possun kanssa maistuu myös perinteisesti omenan kera haudutettua hapankaali, smetanalla voi pehmentää ja chilillä hakea ytyä jos siitä tykkää, ja nesteenä toki lihaliemikin toimii.

    Oliko jotain vaikeitakin asioita? 🙂

  20. Monella olisi käyttöä nopealle Itä-Länsi raideyhteydelle. Ainakin autojen määrän perusteella. Pystytkö Teemu tekemään jonkun MS Paint tason esityksen tuosta kympin reitistä? Näyttelijäntietäkö pitkin menisi Prisman eteen?

    Suomalaiset juurekset kunniaan. Esim. lantusta saa erinomaista pyrettä kuten esim. maa-artisokasta (sopii varmasti myös possun kanssa). Maa-artisokasta saa myös herkullista keittoa. Riisin voisi jättää kiinalaisille ja korvata sen ohralla. Sushin kanssa voisi sallia.

  21. En ole ihan varma mitä tarkoitat itä-länsi yhteydellä, mutta vaikka näin niitä voi rustata http://g.co/maps/eg4we

    Luovuutta rajaa se että ratikkaa ei oikein voi vetää kovin montaa eri reittiä, eli pitäisi valita väylä tai kaksi Kannelmäki – Haaga seudulta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *