Mitä eroa on pakkoruotsilla ja pakkomatematiikalla

Ruotsinkielen pakollisuuteen liittyvässä keskustelussa olen usein nähnyt otsikon kysymyksen ”Mitä eroa on pakkoruotsilla ja pakkomatematiikalla”. Kysymyksen taustalla on ajatus siitä, että molemmat ovat pakollisia, joten mitään eroahan ei ole. 
Ongelma on jättänyt minut miettimään sitä, mikä erottaa pakkoruotsin (ja pakkosuomen) muista pakollisilla kouluaineilla. 


Koululaitoksella on kaksi erillistä, rinnakkaista tehtävää. Toisaalta koulun on tarkoitus olla oppilaan hyödyksi ja opettaa tälle taitoja, joita elämässä tarvitaan. Toisaalta koulun tavoitteena on opettaa lapsille asioita, joita yhteiskunta tarvitsee. 
Kun oppilaat lukevat matematiikkaa, on selvää, että molemmat syyt pätevät. Opettajan on kohtuullisen helppoa selittää koululaiselle, että kyllä, matematiikka on jotain, mitä oppilas tarvitsee tulevaisuudessa. Yhteenlasku, kertolasku, prosenttilasku ja yksinkertaiset yhtälöt ovat kaikki perustaitoja, joita jokainen tarvitsee kaupassa käydessään ja vakuutuksia vertaillessaan. 


Sen sijaan pakkoruotsin ensisijainen perustelu on se, että sitä tarvitaan koska ruotsinkielinen väestö tarvitsee (tai haluaa) ruotsinkielen osaajia. Pakkoruotsi on olemassa siksi, että merkittävä osa ruotsinkielisestä väestöstä pelkää oman kielensä, kulttuurinsa ja ruotsinkielisten palveluiden näivetttyvän, jos ruotsinkielen opetus ei ole pakollista kaikille suomalaisille. 


”Älä koskaan kohtele ihmisiä, oli kyse sinusta itsestäsi tai jostakusta toisesta, vain välineenä, vaan kohtele heitä itsetarkoituksena.” Immanuel Kant


Koululaiset eivät ole tyhmiä. He ymmärtävät sen, ettei ruotsia opeteta heille siksi, että heille olisi siitä hyötyä. Heille opetetaan ruotsia suomen ruotsinkielisen väestön kuviteltujen tarpeiden vuoksi. Tämä on syy siihen, että pakkoruotsi (samoin kuin ilmeisesti pakkosuomi) on yksi koulun inhotuimmista aineista. Tämä on myös merkittävä syy siihen, että ruotsinkielisiä inhotaan. Onhan jokainen oppilas kärsinyt vähintään 3 vuotta useamman tunnin viikossa 


Koulujen opetussuunnitelma tulee uudistaa siten, että etusijalla on lapsen omat tarpeet, ei jonkun muun yhteiskunnallisen ryhmän tarpeet. Lapsi ei ole väline, jonka kautta meidän tulee toteuttaa eturyhmäpolitiikkaa. Lapsi on yksilö, jolle koulun on tarkoitus tarjota hyvät välineet elämässä pärjäämiseen. Pakkoruotsi ja pakkosuomikärjistävät suomenkielisten ja ruotsinkielisten suhteita tarpeettomasti. 


Lakkautetaan siis pakkoruotsi ja pakkosuomi. Annetaan sen sijaan lapsien valita haluamansa kaksi vierasta kieltä. Sen sijaan, että kieltä yritetään pakottaa lapsille, ehkä kannattaisi kokeilla positiivisempia menetelmiä. Esimerkiksi sitä, että jokaiselle lapselle annettaisiin oikeus opiskella kieltä (ja kunnalle velvoite ruotsinkielen opetuksen järjestämiseen). Aiheen sivusta voisin vielä huomauttaa, että kielten opintojen aloitusajankohtaa voisi hyvin varhaistaa nykyisestä. 

2 vastausta artikkeliin ”Mitä eroa on pakkoruotsilla ja pakkomatematiikalla

  1. ”Annetaan sen sijaan lapsien valita haluamansa kaksi vierasta kieltä.”
    Näin mekin ajattelemme.
    Vapaa kielivalinta ry.
    Perustimme yhdistyksen, jotta saisimme edes jotenkin kansan enemmistön mielipiteelle julkisuutta..
    mutta kovin ovat itsepäisiä poliitikot..

  2. Kouluaikana (paikkakunnalla jolla oli 0% suomenruotsalaisia) vihasin ruotsia enkä nähnyt mitään syytä sen opiskeluun (enkä sitä varsinaisesti oppinutkaan, kunhan kursseista hädintuskin pääsin läpi).

    Olen samaa mieltä kanssasi siitä miksi pakkoruotsi on pakkoa ja vihattua. Mutta ehkä sen poistamisen sijaan voisi yrittää panostaa siihen *miksi* ruotsin osaamisesta on hyötyä ja se on kivaa? Nykyisin asun paikkakunnalla jolla asuu paljon ruotsinkielisiä, minulla on useita ruotsalaisia tuttuja ja työssäkin ruotsia tarvisi osata, ja ruotsinkielen taito on ihan olematon. Nyt vituttaa että koulussa ei ollut motivaatiota opetella kieltä ja se täytyy nyt tehdä uudestaan, ja vaikuttaa urpelolta siihen asti joka osaa sanoa vain että ”Jag heter Peter.”

    Valinnaisuus on silti hyvä ajatus, mutta mielestäni myöskin ruotsin opetusta ja sen hyödyllisyyden/haluttavuuden korostamista olisi kehitettävä. Jos nykyisellä ilmapiirillä ruotsia ei ole pakko opetella, ei sitä kukaan myöskään ota. Myöhemmin se voi harmittaa muitakin kuin vain minua.

Vastaa käyttäjälle Anonymous Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *