Mitä tehdä Kivinokalle?
Helsingin sanomat osaa kertoa, että kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut Kivinokalle kolme vaihtoehtoista tulevaisuudenskenaariota. Niistä tiiveimmin rakennetussa ehdotuksessa itäväylä katetaan ja sen päälle ja ympäristöön rakennetaan asuntoja. Toinen vaihtoehto on harvaan rakennettu lähiö 4000 asukkaalle ja kolmas alueen säilyttäminen virkistyskäytössä.
Kaupunkisuunnitteluviraston tiivein ehdotus Kivinokan rakentamiseksi.
Ylläolevassa tiiveimmässä vaihtoehdossa asuntoja rakennettaisiin noin 12000 asukkaalle. Alueen koko on noin neliökilometri ja rakentamisen tehokkuus on tässä hyvän lähiön luokkaa, eli noin 0,5 paikkeilla (eli rakennettuja neliöitä on noin puolen miljoonan verran). Vastaavalla tehokkuudella on rakennettu esimerkiksi Aurinkolahti ja Arabianranta.
Luvun voi ymmärtää parhaiten sillä, että se vastaa Helsingissä noin yhden vuoden rakentamistarpeita. Jos rakentamista jatketaan niillä reunaehdoilla, joilla ehdotukseen on päätetty, seuraavat 20-30 vuotta pitää siis joka vuosi löytää yksi Kivinokka rakennettavaksi. Tätähän meillä on tehty jo vuosia – kohtuullisen tiiviitä lähiöitä läiskitään jokaiseen rakentamattomaan kolkkaan.
Vaihtoehtokin olisi olemassa, mutta se vaatii muutosta siihen tapaan, jolla kaupunkia suunnitellaan. Muutetaan itäväylä kaduksi ja rakennetaan sen ympäristö täyteen tiivistä ja korkeaa. Alla olevan karttakuvan alueelle voitaisiin rakentaa tiiviskorkeaa hyödyntäen asuntoja noin 30000 asukkaalle, mikä vastaa noin 2,5 vuoden tavoitetta rakentamisessa.
Tiivistä ja korkeaa itäväylän varteen.
Esittämäni alue on kooltaan noin 40 hehtaaria. Tiivistä ja korkeaa rakentamalla alueelle voitaisiin kaavoittaa asuntoja noin 30000 asukkaalle. Meren päälle ulottuvan osan kopioin viraston ehdotuksesta, sillä pidin paljon ajatuksesta. Samalla voitaisiin rakentaa Kulosaaressa itäväylän ympäristö paikalliseksi keskustaksi, mikä toisi ehkä 3000-5000 asukasta lisää.
Olen kuitenkin tullut hyvin pessimistiseksi sen suhteen, että Helsinki kykenisi tämän suuruusluokan muutokseen tavassa kaavoittaa ja rakentaa. Urbaania ympäristöä ei ole kaavoitettu sitten toisen maailmansodan ja nykyisestä yleiskaavaprosessista tihkuvat tiedot kertovat siitä, ettei rohkeutta vaikuta löytyvän nytkään.
Eniten tiiviistä rakentamisesta hyötyisivät Helsingin tulevat asukkaat ja kaupunki itse. Vastustajia löytyy varmasti ainakin autoilijoista (itäväylä muutetaan kaduksi ja sen läpiajo hidastuu muutamalla minuutilla), siirtolapuutarhojen kannattajista (Herttoniemen siirtolapuutarha rakennettaisiin kaupungiksi), Kivinokan metsäympäristön puolustajat (osa niemestä rakennettaisiin urbaanisti tiiviisti), Kulosaaren asukkaat, jotka vastustavat kaikkea lisärakentamista saarellaan ja korkean rakentamisen vastustajat.
Tiiviisti rakennettavassa kaupungissa kaikki joutuvat tinkimään omasta tilantarpeestaan. Siksi sille on niin vaikeaa löytää poliittista tukea. Silti se olisi meidän kaikkien etu.
Edit. Tähän loppuun vielä kuva, joka näyttää sen, kuinka suuren estevaikutuksen Herttoniemen siirtolapuutarha aiheuttaa.
Keskellä oleva Kivinokan siirtolapuutarha-alue. Kuvasta näkee kuinka suuren estevaikutuksen siirtolapuutarha aiheuttaa.
Mitäs jos siirrettäisiin puutarhat sinne niemen kärkeen ja laitettaisiin asunnot metroaseman viereen? Tarvitaan empatiakykyä asettua tulevan asukkaan asemaan, ja miettiä miltä tuntuu taivaltaa räntätuiskussa halki elottoman mökkimaiseman kohti kaukana siintävää kotia.
Ei tuo nyt ihan optimaalinen sijainti ”tiiviskorkealle” ole, täsmälleen kahden metroaseman välissä. Lisäbonuksena jumalattoman kallis liikenneväylien kattaminen (metrorataa ei voi muuttaa kaduksi vaikka motarin voisikin).
Sinänsä rakentamisen tiiveyttä voisi ja pitäisi lisätä, mutta Kivinokkaan nyt sopisi parhaiten perinteisempi kaupunkirakenne. Itse rakentaisin niemen etelärannan täyteen kerrostaloja + rantabulevardin, loppu voisi jäädä vaikka luonnonsuojelualueeksi. Kesämajoille ja siirtolapuutarhoille ei pahemmin sympatiaa heru.
Joo, vaatiihan tuon tekeminen valintoja.
Metroradan osalta vaihtoehtona on joko vetää se maan alle (kallista) tai sitten rakentaa tiheään alikulkuja (korttelin välein siis), jokasekin maksanee joitakin kymmeniä miljoonia. Jälkimmäistä näkee maailmalla isoissa kaupungeissa ja vaikka ratkaisu ei ole optimaalinen, se on ihan toimiva.
Mitä tulee asemiin, niin jos tuonne tehdään 30000 asukkaan kaupunginosa, niin voisi siihen Kivinokan kohdalle rakentaa uuden asemankin. Se hidastaa idästä tulevien matkaa hieman (vajaalla minuutilla) mutta tuo metron ihan viereen.
Tuo asukasmäärä on sellainen, että jokeri 0 on syytä nostaa raiteille, jolloin alueelta pääsee suoralla ja nopealla yhteydellä myös Pasilan suuntaan.
Käytännössä metroradan jättäminen maan päälle poistaa mahdollisuuden muuttaa Itäväylä kaduksi. Uuden ”Itäkadun” ja metroradan väliin kun ei millään mahdu korttelia, ja ”katu” jonka toinen puoli on metrorataa ja alikulkuja ei ole enää katu.
Hesari näyttäisi uutisoivan vahvasti että Vihreiden mielipide on kivinokan rakentamista vastustava; onko näin, vai onko vihreissä myös muita kantoja? Sinänsähän ”tiiviskorkea” tien varteen ei poissulje Niemen rakentamista, ja jos tiiviskorkealla saadaan perusteltua uusi metroasema, niin myös argumentti liikenteellisestä sumpusta katoaa tyystin.
Jotenkin oma näkemykseni asiassa on se, että Kivinokassa on toisaalta ihan arvokasta luontoa pohjoisreunan korven ja ruovikoiden muodossa, ja toisaalta hämmästyttävän vahvaa NIMBYilyä kesämajojen ja siirtolapuutarhurien suunnalta. Luontoarvot ymmärrän, mutta jälkimmäiset pikemminkin heikentävät alueen arvoa luonto- ja virkistyskohteena kuin parantavat sitä.
Tiiviskorkea ja Kivinokan muuttaminen tulevaksi slummiksi voisi olla varmaan kaikkean muiden etu, paitsi niiden jotka jo alueella asuvat. Voin kuvitella, että tällaisia suunnitelmia on hyvä tehdä kunhan NIMBY. Herttoniemenranta on jo rakennettu siten, että jo orastavat sosiaaliset ongelmat varmasti pahenevat kun uutuudenviehätys katoaa ja pimeä betoniympäristö alkaa vaikuttamaan jälkikasvuun. Sama kai odottaa Arabianrantaa. Herttoniemestä ei kukaan pääse kohta edes pois, kun Itäväylä ei vedä ja metroasema tukkiutuu entisestään. Siellähän on sitten hyvä vedellä liimaa kun ilma ei kierrä rakennuskannan tiheydestä johtuen.
Herttoniemenranta on rakennettu pikkasen turhan löyhään, ei siis ole ihan optimaalisesti onnistunut kun on jäänyt alle 15k as/km², joka olisi mielestäni varsin sopiva tämmöselle ”kaupunkilähiölle”. Pimeää betoniympäristöä en ole täältä huomannut.
Metroasema tukkiutuu? Mitä ihmettä? Jos joku vähän tukkiutuu, niin yhteys Pasilaan aamuisin ruuhka-aikaan. Siis bussit ovat aika täysiä, aina ei pääse istumaan. Ei siis kovin katastrofaalista, mutta Herttoniemi-Pasila -yhteys pitäis kyllä olla parempi ja nopeampi. En tiedä olisko mahdollista käyttää olemassaolevaa tunnelia, vissiin ei enää kun siellä Pasilan päässä oli pistetty ura tukkoon.
KSV:n aikakone on pullauttanut julkisuuteen ensi maanantaille päivätyt tarkemmat esitykset vaihtoehdoista (http://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2013_kaavakuvat/1002_1_maankayton_vaihtoehdot.pdf).
Jotenkin tuntuu siltä, että vaihtoehto 3 (eli paljon rakentamista) on tehty paljon väljemmäksi kuin vaihtoehto 2 (keskitie). Etenkin pohjoisen metsän alueelle mennään mielestäni ihan turhaan kolmosvaihtoehdossa. Melkein tulee mieleen että virastossa oltaisiin tahallaan tehty kelvoton vaihtoehto, jotta heidän parhaana näkemänsä kakkonen valittaisiin.
Itseäni miellyttäisi eniten vaihtoehto 2:n tonttimäärä, mutta vain tiiviimmin rakennettuna jotta alueelle mahtuisi enemmän asuntoja. Myös eteläranta voisi mielestäni olla voimakkaammin rakennettu: nyt siinä on kolmosvaihtoehdossa jotain ihme pistetaloja, jotka pitävät huolen siitä, että mitään todellista viheraluekaistaa ei rantaan jää, mutta toisaalta vain harvat pääsevät nauttimaan rannasta. Etelään suuntaava ranta kun pitäisi ehdottomasti olla koko alueen paraatipaikka, jossa olisi mahdollisimman paljon palveluita ja asumista.
Kansirakenteen tekeminen maksaa sen verran paljon, että siihen tuskin on varaa millään pienemmällä rakennusmäärällä kuin tuolla kolmosvaihtoehdolla. Senkin kanssa voi olla, että käy kuten Koivusaarelle. Todetaan suunnittelun jälkeen, että eipä ole rahaa.
Joo kansien rakentaminen taitaa olla lähinnä autopuolueen fetissi, jolla loppupeleissa ei saada edes lisää rakennusmaata kun rampit ja liittymät vievät tilat ja rakentaminen maksaa liikaa.
Mitä siis tarkoitin oli, että otetaan tuo kevyemmin rakennettu vaihtoehto ja lyödään kauttaaltaan 1-2 kerrosta lisää. Kallista kantta ei tarvita, asuntoja saadaan enemmän kuin pientaloilla ja luontoarvot säilyvät suurimmaksi osin.
Mikä muuten on minimipituus motarin alikululle ennen kuin se muuttuu lainsäädännöllisesti helvetin kalliiksi tunneliksi? Itäväylän estevaikutusta kun pystyisi vähentämään jo hyvinkin kapealla kannelle, jonka yli kulkisi rakennusten suojaama katu/bulevardi. Tällaisen ”talosillan” rakentaminen ei pitäisi olla mahdottoman kallista jos samalla ei jouduttaisi tekemään kilometritolkulla ylileveää moottoritietä ja ylipitkiä ramppeja.
Eikö tiivistä rakentamista kannattaisi lykätä niille joutomaille sen sijaan, että tuhotaan yksi itäisen kantakaupungin keskeisimmistä viheralueista? Herttoniemen ja siilitien väliin jäävän teollisuusalueen voisi rakentaa asumiselle ja siirtää autokaupat kehälle. Metro pitää toki kattaa ja rakentaa sen viereen/päälle, myös Kulosaaressa. Ymmärrän, että siirtolapuutarha (yleinen puisto, jonka kuluista kaupunki ei edes vastaa, vaan vuokralaiset itse) tuntuu tilanhukalta, mutta silloin sinulta on myös hukassa ymmärrys mistä siirtolapuutarhoissa on kyse. Se on kesämökkeilyä ilman autoa ja eurooppalaista kulttuurihistoriaa, mutta sehän sinua ei kiinnosta. Onneksi olet aika yksin näiden näkemystesi kanssa. En voi enää äänestää sinua.
Tiivistä rakentamista kannattaa ehdottomasti tehdä Herttoniemen ja Roihupellon teollisuusalueilla. Siellä tiiviisti rakentamalla on luultavasti mahdollista saada parin vuoden asuntorakentamistarpeet ja toimivaa kaupunkia.
Mitä tulee siirtolapuutarhoihin, arvostan niitä paljon ja ymmärrän, että niiden menettäminen Herttoniemessä kirpaisee ikävästi. Elämässä täytyy tehdä valintoja ja minun valintani on se, että rakentaminen keskitetään mahdollisimman suurelta osin kehän sisäpuolelle.
Vaihtoehtona on se, että kaupungin kasvu ohjautuu kehä III:n ulkopuolelle ja asuntopula vain pahenee.
Enemmän kaupunkia ja vähemmän motareita, kiitos.
Väite, että siirtolapuutarhat ovat yleistä puistoa, on täyttä sumutusta. Niin kauan kun puutarhamökkien pihoille ei ole kaikilla vapaata pääsyä, ei voida puhua mistään yleisestä puistosta. Siinä mielessä olet oikeassa, että ne tosiaan ovat eurooppalaista kulttuurihistoriaa. Eurooppalaiseen kulttuuriin on aina kuulunut, että pienet eturyhmät ovat suhmuroineet itselleen muiden kustannuksella kohtuuttomia etuuksia. Kaupungin keskellä sijaitsevat kesämökit ovat tämän perinteen johdonmukaista jatketta.
”ja nykyisestä yleiskaavaprosessista tihkuvat tiedot kertovat siitä, ettei rohkeutta vaikuta löytyvän nytkään.”
Argh. Nyt jumalauta. Muutos pitää saada aikaan jo tähän yleiskaavaan. Jos ryhdytään odottelemaan että taivaasta tippuu rahaa kaikkien kaupunkimotarien kattamiseen, liittymähärdelleihin, metroihin jne. katuistamisen ja laajemman ratikkaverkon sijaan, niin asutus ennättää jo levitä pitkin uudenmaan peltoja ja metsiä. Samalla kehä 1 sisäpuolen kaupungistaminen vaikeutuu entisestään. Toivottavasti valtion teiden siirtyminen elyltä metropolin haltuun helpottaa tilannetta (?)
Ehdotuksesi Kivinokan suhteen on erinomainen. Toivottavasti kaupunkirakentaminen alkaisi saamaan ymmärrystä yli puoluerajojen ja myös virkakunnassa, muutenkin kuin yksittäisiltä henkilöiltä. On valitettavaa, että niin auto- kuin luontopuolella rakennetaan mieluummin lisää lähiöitä jumalan selän taa kuin kaupunkia, vaikka tää on lopulta molempien ryhmien tavoitteiden vastaista. Lisää autoriippuvaisia lähiöitä tarkoittaa lisää ruuhkia ja harvakseltaan rakentaminen tarkoittaa että enemmän vihreää jää asfaltin ja betonin alle.
Voisiko metron kaivaa vaunun lattiaa myöten ”juoksuhautaan”, eli metelöivin osa jäisi maan suojaan ja käynti vaunuun olisi katutasolta? (Juu, Itäväylä siis kaduksi.)Nykyiset alikulut riittävät pyörä/pyörätuoliliikenteelle, jalankulkijoille saisi tuollaisen juoksuhautaradan yli aika matalia ja siroja (=halpoja) ylikulkuportaita. (Siis ei koko Itäväylä-kadun yli, vaan vain radan yli.) Olisiko teknisesti mahdollista? Minkä hintaista?
Siirtolapuutarha tuossa aiheuttaa söpöysvaikutuksen. Lisäksi vuodenajasta riippuen herttaisuus- tai hemaisevuusvaikutuksia ja hyviä tuoksuja. Itäväylä aiheuttaa sen estevaikutuksen, autiomaavaikutuksen, tai vaikutelman hyvästä tonttimaasta.
On harmillista, että Helsingin kaupunkisuunnittelusta luontoon liittyvä tietämys puuttuu käytännössä kokonaan. Tämän seurauksena suunnittelun lähtökohta näyttää olevan pikemminkin ”growing out” kuin ”growing up” (Toderiania vapaasti lainatakseni).
Kivinokan luonnosta kannattaa muistaa, että alue kuuluu Ramsarin sopimuksella suojattuun Viikin-Vanhankaupunginlahteen.
Tämän kolmosvaihtoehdon ongelma on siinä, että paras rakennuspaikka jätetään hyödyntämättä ja rakennetaan turhan kauas ja turhan vähän sitten kuitenkin. Vähän epäilen, että tässä on ihan perinteisesti laitettu referessiksi ykkönen ja kolmonen, jolloin kakkonen tuntuu turvalliselta ja tulee valituksi.
Herttoniemen ja Kulosaaren metroasemien kävelyläheisyydessä on paljon hyvää potentiaalia, ne tulisi kaavoittaa ensin pikapikaa, jos ei ole jo (en tunne tarkkaa tilannetta, pitäis ottaa vähän aikaa ja perehtyä). Herttoniemen siirtolapuutarhasta noin puolet vähintään kuuluu tähän alueeseen. Minusta alue on varsin sympaattinen, mutta eipä minulla ole varaa kaikkeen muuhunkaan kivaan ja sympaattiseen mitä haluaisin. Kivinokka myös, varsin kiva alue. En sitä kiellä, että tämä vaikuttaa mielipiteeseeni. Se on huomattavasti huonommassa paikassa liikenteellisesti kuin tuo siirtolapuutarhan alue (ja moni muu metroasemien läheisyydessä sijaitseva rakentamaton läntti) ja ainutlaatuisempi luonnoltaan. Siirtolapuutarha saadaan aikaan muutamassa vuosikymmenessä. Toki, mökkejä metsään saadaan myös, mutta sitä metsää ei. Metsää tulee mielestäni säilyttää Helsingissä jonkun verran ja keinona on se, että rakennetaan tiivistä ja toimivaa sinne mihin rakennetaan. Kehien välisille pelloille tulee kuitenkin rivaria ja parkkipaikkaa, ei tehdä sitä Helsingin arvokkaille maille.
Tarkoitan siis, että Helsingin raskasraiteen asemien kävely-ympäristöt ensin tarkkaan syyniin ja miten niihin saadaan noin 15…25k as/km² asukastiheys ja kyllä metsääkin joutaa mennä kunhan ei nyt ihan turhanpäiten laiteta matalaksi ennenkuin joutomaat ja täysin tehottomasti rakennetut paikat on saatu täyteen.
Kauneudella ja viihtyisyydellä on arvonsa. Tulen aina hyvälle mielelle, kun näen metrojunan ikkunasta siirtolapuutarha-alueen. Herttoniemenrannan tyyppisestä alueesta taas ei tule kovin hyvälle mielelle, ainakaan se ei sovi kaikille. Helsingissä tasapainoillaan nyt elämän laadun ja asukasmäärävaatimusten kanssa.
Mihin kaikki uudet asukkaat sitten saataisiin mahdutettua? Ensi alkuun voitaisiin tehdä suunnitelma, kuinka tyhjillään olevia asuntoja saataisiin tehokkaampaan käyttöön. Niitä arvioidaan olevan kaupungissa jopa 50 000! Esim. asukas on käytännössä muuttanut laitokseen, mutta asunto on jäänyt. Samoin pitäisi lisätä pienten asuntojen houkuttelevuutta ja tarjota asukkaille keinoja mahtua vähempiin neliöihin: asumisväljyyden kasvu vie noin puolet uusien asuntojen pinta-alasta (lähde ksv:n asiantuntija)!
Suunnitteluvaihtoehdoista kannattaa huomata että raskaan rakentamisen vaihtoehto 3 kattaa suunnitelmissaan Itäväylän varren ja sen eteläpuolen, mutta viheraluevaihtoehtoon 1 tai kalliiden asuntojen pienrakennusvaihtoehtoon 2 ei ole määritelty mitä siellä tapahtuu. Viheralueen säilyttämistä JA metroaseman lähelle rakentamista ei siis oikeasti selvitetä ollenkaan. Tämä saa väljäntuhlailevan rakentamisen näyttämään varteenotettavalta vaihtoehdolta toisaalta ”pelkän virkistysalueen” ja toisaalta ”totaalisen betonisen urbanisaation” vertailukohtana. Simsala#######bing, siinä meni viheralue… Ja sitten tuleekin seuraavaksi se kaava sille Itäväylän varrelle, jos on tullakseen. Silloin voi olla jo intressiryhmää vastustamassa arvotalojen maisemaa pilaavia kerrostaloja.
Pelkän kannen ja sen ympäristön rakentaminen on luultavimmin kustannuksiltaan mahdotonta. Hinta rakennettua neliötä kohden kasvaa niin korkeaksi, että siitä saataisiin vain yksi kaava varastoon lisää odottamaan sitä epätodennäköistä päivää, kun kaupungin mailta löytyy öljykenttä.
Tätä en ole miettinyt sitten ihan loppuun asti, eikä mulla riitä kyvytkään kovin kummoseen kaupunkisuunnittelun saralla, mutta entäs jos rakennetaan lisää Herttoniemen ja Kulosaaren metroasemien ympärille sekä lohkaistaan puolet Herttoniemen siirtolapuutarhasta samoin. Täydennysrakennus erittäin tehokkaana kun tulee tehokkaalle kävelyetäisyydelle metroasemilta. Sitten Itäkadun varteen myös näiden alueiden sisälle kaikki mitä mahtuu. Olisko siinä jo enemmän kuin 12k heittämällä? Ja olemassaolevien kulkuyhteyksien ääressä, jolloin kustannussäästöt lienevät tosiasia.
Alla pari kehnoa, mutta suuntaa-antavaa hahmotelmaa mihin nyt ainakin vois mahtua jotain:
http://hefebaix.com/blog/herttoniemi/
http://hefebaix.com/blog/kulosaari/
Se Siirtolapuutarhan Herttoniemenpuolen puolikas tuossa on jäänyt maalaamatta. Siitä nyt ei kannattais aloittaa muutenkaan.
Jos Kulosaaresta on jonkinlainen kirjoittamaton sääntö, että sinne ei edes saa ehdottaa lisää, niin olisko sitten Herttoniemi edelleen tehokkaaseen lisärakentamiseen ja Kulosaaren – lähes tarpeettoman – metroaseman siirto Kivinokan kohdalle ja Kivinokkaan joku 30k sinne missä nyt on metsämökkejä ja siirtolapuutarha? Toki aloittaen siitä metukkapysäkiltä.
Itäkadulle olis helppo kai vetää ratikka Herttoniemestä Teollisuuskadun kautta Pasilaan? Sehän vois kyllä sitten ratkaista osan tuosta Kivinokan asemienvälissäolemisongelmasta vaikka tiivistettäis Kulosaaren ja Herttoniemen nykyisten metroasemien lähialueet huolella sekä rakennettais Herttoniemen siirtolapuutarhan kohdalle tehokas alue. Tietty se toisi kai aika hyvä logistiikan niille Itäkadun varren uusille asukkaille noin muutenkin.
Samaan aikaan, kun halutaan rakentaa Kivinokkaan taas uusi lähiö, Hertoniemen metroaseman ympäristö on raiskiona ja alueella on useita matalia ja kamalan näköisiä kauppahalleja: metroaseman ympäristöön pitäisi rakentaa urbaani ”Kalasatama” vaikka satametrisine pilvenpiirtäjineen! Viimeksi matalia ”kauppahallirumiluksia” on rakennettu Haagaan ja Kannelmäkeen: Urbaanit kaupat pitäisi rakentaa asuin- ja virastotalojen alakerroksiin!