Mitä valtio voisi tehdä asuntorakentamisen nopeuttamiseksi Helsingin seudulla?

1. Lopetetaan liikennehankkeiden erillinen tukeminen ja sen sijaan annetaan kunnalle euromääräinen tuki per rakentumaan lähtevä kaavoitettu kerrosneliö.

2. Poistetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman G1:stä valokulmaa koskeva normi: ”Suomen rakentamismääräyskokoelman G1-osan mukaan etäisyyden asuinhuoneen pääikkunan edessä olevaan vastapäiseen rakennukseen tulee olla vähintään yhtä suuri kuin vastapäisen rakennuksen korkeus huoneen lattiantasosta mitattuna. Pääikkunan edessä tulee kuitenkin olla rakentamatonta tilaa ainakin kahdeksan metriä. Lisäksi valtioneuvoston päätös 993/1992 2§ edellyttää, että asuinhuoneiston ikkunat on järjestettävä, mikäli mahdollista niin, etteivät ne ole yksinomaan pohjoiseen päin.”

Kyseinen normi estää aidosti tiiviin korttelialueen rakentamisen. Tämä taas tarkoittaa sitä, että samasta maapinta-alasta saadaan paljon vähemmän asuntoja.

3. Poistetaan maankäyttö- ja rakennuslaista autopaikkoja koskeva määräys, jonka mukaan autopaikat on järjestettävä rakentamisen yhteydessä tontilta tai tontin välittömästä läheisyydestä. Korvataan tämä määräyksellä, jonka mukaan kaava ei saa määrätä autopaikkojen rakentamista ehdoksi sille, että asuntoja saa rakentaa.

Tämä nykyinen määräys nostaa asuntojen rakentamiskustannuksia sadoilla euroilla neliötä kohden, tekee mahdottomaksi tiiviin kaupunkirakenteen kaavoittamisen ja tekee täydennysrakentamisesta taloudellisesti kannattamatonta.

4. Muutetaan lakia siten, että toimisto- ja teollisuustiloiksi kaavoitetuissa tiloissa saa asua, kunhan rakennus täyttää asumisen vaatimat normit.

5. Rakennetun perinnön suojelua koskeva laki pitää avata jotta päästään eroon sellaisista hullutuksista, jossa kokonaisia lähiöitä suojellaan sillä perusteella että ne ovat tyypillisiä oman aikakautensa tuotoksia (esimerkiksi nostan vaikkapa Maunulan).

Noista viidestä kohdasta neljä osuisi nähdäkseni asuntoministerin tontille ja yksi liikenneministerin tontille. Ja takaan, että jos nuo toteutetaan, niin saadaan vipinää kaavoitukseen ja rakentamiseen Helsingissä.

Hallitus, ryhtykäähän oikeisiin toimiin asuntopulan hillitsemiseksi!

Kirjoituksen osa 2 löytyy täältä.

20 vastausta artikkeliin ”Mitä valtio voisi tehdä asuntorakentamisen nopeuttamiseksi Helsingin seudulla?

  1. Eikö valtio voi suoraan oman yhtiön kautta rakentaa kerrostaloyksiöitä? Luulisi olevan hyvää elvytystä, kun ihmisten ostovoimakin paranisi, jos asumismenojen osuus tuloista pienenee. Itse muuttaisin vaikka johonkin parakkiin, kunhan olisi kohtuuhintainen yksiö, missä saa rauhassa asua.

    • Ei voi ellei kaupunki kaavoita. Ja tällä hetkellä pullonkaulana ei ole se, etteikö Helsingissä kaavoitettuja asuntoja rakennettaisi vaan se, että ei kaavoiteta riittävästi.

  2. Miksi ihmeessä sen pitäisi olla yhteiskunnan firma joka rakentaa ja rahoittaa? Näillä säädöksillä kenen tahansa rakentama on kallista. Miksi mm. joka asunnon pitää sopia liikuntarajoitteisille kun elämäntilanteen muuttuessa muuttaminenkin on mahdollista?

  3. Asuntorakentamisen kytkeminen liikennehankkeisiin on perusteltua niin kauan, kun työpaikkojen välittömässä läheisyydessä ei ole riittävästi asuntoja. Jos uusia asuntoja ei rakenneta kävelymatkan päähän metroasemasta, pitää kunnan toteuttaa joko kunnollinen syöttöliikenne tai riittävästi liityntäpysäköintipaikkoja kohdealueesta riippuen (siis tiheä asutus tai omakotitaloalue)..

  4. Pääkaupunkiseutu ei tarvitse yhtään uutta asuntoa jos työpaikat olisivat hajasiotettuna ympäri maata. Ei ihmisen ole hyvä elää ahtaasti ja kalliisiti liikennepäästöjen ja melun keskellä.

    • Tutkimusten mukaan työpaikat seuraavat korkeasti koulutettuja ihmisiä, eikä päinvastoin. Ja korkeasti koulutetut ihmiset pääasiassa haluavat asua paikassa, jossa on riittävän leveät työmarkkinat, jotta ei ole yhden työnantajan armoilla. Nämä korkeakoulutetut saavat kyllä halutessaan töitä muualtakin, joten asuminen kaupungissa on valinta. Lisäksi nykyajan työ on luonteeltaan tietoa luovaa, jossa merkittävä osa tiedosta on hiljaista tietoa. Se liikkuu vain kasvotusten tavatessa, joka lisää halua asua siellä, missä muutkin tietotyöläiset asuvat.

      Katso vaikkapa
      Haapanen, M. & Tervo, H. (2012). Migration of the highly educated: Evidence from residence spells of university graduates. Journal of Regional Science, 52(4), 587-605.

      Kaupunki on oikein hyvä paikka asua ja sen osoittaa merkittäviltä osin se kuinka moni tänne haluaa muuttaa (ja kuinka harva haluaa muuttaa pois).

  5. Seppo ihmettelee, miksi yhteiskunnan omistama firma tarvitaan rakentajaksi. No ihan sen takia, että saataisiin rakennusfirma, joka palkkaisi vakituista työvoimaa rakentamisen keskeisiin vaiheisiin, kouluttaisi työntekijät huolehtimaan yhdessä laadusta ja taloudellisuudesta ja maksaisi heille vielä sopimusten mukaiset palkat. Tarpeeksi iso firma voisi myös opettaa vakinaisen väkensä sekä perusrakentamiseen että peruskorjauksiin. Tulisi kestävän rakentamisen ja huollon näkökulma tähän kansan- ja yksityistaloudellisesti olennaiseen elinkeinoon. Lisäksi valtio ja kunnat voivat rakentaa myös alle markkinahintojen ja huolehtia asuntojen jakamisesta niille, jotka eivät muuten pääse asumaan kohtuullisesti.

    • Nykymaailman tulosvastuullisissa valtionyhtiöissä tai kuntien liikelaitoslaitoslaitoksissa ei kyllä taida olla yhtään sen enempää tuollaista pitkäjänteisyyttä kuin yksityisilläkään. Jossain vaiheessa laatua ja vastuuta pitäis vaan alkaa vaatia, kaikilta. Toistaiseksi trendi on aika selvästi kohti lisääntyvää hutilointia.

  6. Miten tuo pysäköinti sitten ratkaistaan? Pitäisikö kaupungin kaavoittaa aina viiden korttelin keskelle pysäköintitalo tai pysäköintiluola?

    Tuo parkkipaikka-asia kaavoituksessahan ei taida olla ongelma missään muualla kuin Helsingissä ja ehkä jossain muissa kaupunkien keskustoissa. Voiko rakennusmääräystä kirjoittaa siten, että tämä pykälä ei päde Helsingissä?

    • Pysäköinti ratkaistaan siten, että tontille rakennetaan sen verran pysäköintipaikkoja kuin mistä ihmiset ovat valmiita maksamaan. Ja kadunvarressa voi olla varsin hyvä määrä myös asukaspysäköintikäyttöön tarkoitettuja paikkoja. Sen lisäksi tietenkin yksityiset saavat rauhassa rakentaa pysäköintihalleja sen verran kuin haluavat.

      Olennaisesti autoilijoiden autopaikkojen pakkosubventio lopetetaan ja autoilijat saavat maksaa oman lystinsä ihan itse. Ei pysäköintipaikoista ole tai tule pulaa. Ilmaisista tai lähes ilmaisista pysäköintipaikoista sen sijaan tulee.

      Mitä tulee muuhun maahan, niin olennaista on myös ymmärtää että muualla maassa autopaikkojen vaatiminen on ihan turhaa sielläkin. Jos maa on halpaa, ei ole mitään ongelmaa tehdä autopaikkoja – ja useampi ihminen käyttää autoa, joten niille halvoille paikoille on kysyntää. Siksi ei ole mitään syytä sallia autopaikkojen vaatimista ehtona asuntorakentamiselle.

      • Eikös noi autopaikat jo nyt myydä erillisinä osakkeina, eli autopaikkojen kulut menevät niille, jotka paikan haluavat. Näin ainakin mitä olen noita myynti-ilmoituksia katsellut.

        Minusta kadunvarsipysäköintipaikkoja tulee välttää. Yhtä kallista tai halpaa se maa siinä kadun reunassa on kuin tontillakin ja talvihoidon kulut kasvavat kun autot haittaavat aurausta.

        • Nyt olet käsittänyt jotain väärin.

          Asemakaavassa määrätään kuinka monta autopaikkaa tontille pitää rakentaa. Kun autopaikat myydään, ei niistä yleensä koskaan saada yhtä paljoa rahaa kuin niiden rakentaminen maksoi.

          Valotetaan asiaa esimerkillä:

          Olkoon tontilla 5000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta ja autopaikkavaatimus 1 autopaikka per 125 kerrosneliömetriä. Kaava siis vaatii esimerkissämme, että tontille on rakennettava pihakannen alle 40 autopaikkaa. Asuntoja tulee 55.

          Jätkäsaaressa autopaikan rakennuskustannukset ovat vaihdelleet välillä 40-70 tuhatta. Oletetaan yksinkertaisuuden vuoksi, että tässä tapauksessa hinta on 50 tuhatta per paikka. Yhteensä autopaikkojen rakentaminen maksaa 2 miljoonaa euroa.

          55 asunnon ostajasta 10 olisi valmis maksamaan autopaikasta 50000 euroa. 30 ostajaa on valmis maksamaan 20000 euroa tai enemmän. Koska 30*20000 on enemmän kuin 10*50000, rakennuttaja myy 30 paikkaa hintaan 25000 euroa ja jää 10 paikan kanssa odottamaan ja toivomaan, että saisi näistäkin joskus tuon 25000 euroa.

          Yhteensä autopaikoista rakennuttaja saa tuloa välittömästi 750 000 ja ehkä joskus tulevaisuudessa vielä 250 000 (miinus korot). Tappiota autopaikkojen rakentamisesta tulee runsas miljoona euroa.

          Koska fiksu rakennuttaja laski tämän jo etukäteen, hän tarjosi tontista runsaat miljoona euroa vähemmän kaupungille, eli veronmaksaja eli sinä ja minä menetimme juuri miljoona euroa, eli 250-300 euroa per asuinneliömetri. (Kerrosneliömetri ja asuinneliömetri ovat hieman eri asia, siksi kertolasku ei suoraan täsmää.)

          Vuokra-asuntotuotannossa ja säännellyssä Hitas-tuotannossa tuo kustannus menee tasaisesti kaikkien asukkaiden maksettavaksi.

          • Hei

            Ok. Tämä selvensi asiaa ainakin jossain määrin. En kyllä ymmärrä, että mihin ne noin 30 asunnonostajaa laittavat autonsa, jos he eivät ostaisi sitä autopaikkaa 50 000 eurolla.

            Tuosta päästään siihen, että nopein tapa laskea asuntojen kustannuksia on, että Helsinki yms. kaupungit eivät peri tonteista niin järjettömiä maksuja. Vuokratonteista kassavirta kaupungille on pitkä ja vakaa.

          • Helsingissä on liikennekäytössä noin 300 autoa tuhatta asukasta kohden, eli koko kaupungin alueella noin 0,6 autoa per asunto. Kantakaupungissa selvästi vähemmän – autojen määrä vaihtelee 0,2-0,4 autoa per asunto kokoluokassa. Autopaikkavaatimus Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa taas on noin 0,7 autoa per asunto, eli noin kaksinkertainen siihen verrattuna, kuinka monella se auto oikeasti kantakaupungissa tyypillisesti on.

            Eli ei niiden sisäänmuuttajien tarvitse laittaa autoaan mihinkään, kun sitä ei alunperinkään ole.

          • Viimeisimmässä viestissäsi ei ollut Reply vaihtoehtoa, joten koetetaan jatkaa tähän.

            Tässä on nyt jonkinlainen muna-kana ongelma.

            ”Kantakaupungissa selvästi vähemmän – autojen määrä vaihtelee 0,2-0,4 autoa per asunto kokoluokassa.”

            Mikä on autopaikkatarjonta kantakaupungissa. Olen ymmärtänyt, että taloyhtiöissä ei juuri tyhjiä paikkoja ole ja monet joutuvat käyttämään huomattavan paljon aikaa parkkipaikan etsimiseen päivittäin. Eli rajoittaako autojen määrää se ettei ole parkkipaikkoja vai onko todella niin, että autoja ei edes hankittaisi jos paikkoja olisi.

            Lisäksi käsittääkseni uusia asuntoja ja asuinalueita rakennetaan sillä ajatuksella, että kaupunkiin muuttaa uusia asukkaita eikä oleteta, että kaikki muuttoliike on kaupungin sisäistä.

            Toki jos joukkoliikennettä halutaan tukea sillä, että pyritään rajoittamaan yksityisautoilua, niin tämä voi olla hyvä peruste rajoittaa parkkipaikkojen määrää.

          • Vesa: mistä lähtien se, että autoilija joutuu itse maksamaan oman pysäköintipaikkansa on autoilun rajoittamista? Nykytilanteessahan kaupunki tukee jokaista uuteen kantakaupunkiin muuttavaa autoilijaa kymmenillä tuhansilla euroilla.

            Kukaan ei ehdottanut, että pysäköintihalleja ei saisi rakentaa. Ehdotus oli se, että kaupunki ei saisi vaatia niitä ehtona asuntojen rakentamiselle.

            Eli toisin sanoen: siirrytään pysäköintipaikkojen rakentamisessa markkinatalouteen ja käyttäjä maksaa periaatteeseen.

        • Kadunvarsipysäköinti on olennaisesti tilatehokkaampaa kuin tontilla sijaitsevat maanpäälliset pysäköintikentät. Maanalainen pysäköinti taas on tolkuttoman kallista, eikä maksuhalukasta kysyntää yleensä löydy, mikä tuossa tulikin jo esille.

  7. Onko jossain joku hyvä teksti aiheesta: miksi pk-seudulle ei kaavoiteta enempää (etenkin vuokrayksiöitä)?

    • Asuntojen kokosääntely lienee ainakin yksi syy tähän. Vanhoissa kaavoissa (joiden mukaan rakennetaan vielä ainakin muutama vuosi) sääntönä on se, että tontille rakennettavien asuntojen keskikoon pitää olla vähintään 75m2. Seurauksena tuosta oli se, että alle 50m2 asuntoja ei kannattanut rakentaa juuri lainkaan.

      Uudessa kokosääntelyssä puolet asuinpinta-alasta pitää olla perheasuntoja ja puolet saa olla sitten mitä tahansa. Tämä johtanee siihen, että yksiöitä tulee enemmän. (Itse olen sitä mieltä että kokosääntely kannattaisi purkaa.)

  8. Päivitysilmoitus: Miksi kaupungit tarvitsevat markkinoita (lobbareiden sijaan)? | Jaakko Stenhäll

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *