Nuorten osallistuminen politiikkaan

Olen pohtinut syitä nuorten aktiiviseen politiikassa mukanaoloon. Tai ehkä tarkemmin siihen, että suuri osa nuorista ei äänestä, eikä osallistu. Julkisuudessa on esitetty useita ajatuksia, joista useimmat ovat mielestäni naurettavia. Esimerkkinä nostettakoon vaikkapa väite, että sähköinen äänestäminen aktivoisi nuoria, koska se on nykyaikainen tapa äänestää.

Minulla on hitusen erilainen ajatus siitä, mistä voisi olla kyse. Esitän ensin väitteen, että ihmisen on helpompi vaikuttaa kunnallispolitiikassa kuin valtakunnan politiikassa. Tämä johtuu ihan siitä, että kunta on pienempi kuin valtio ja lähempänä. Suuri osa suomalaisista tuntee jonkun kaupunginvaltuutetun henkilökohtaisesti – huomattavasti suurempi kuin se joukko, joka tuntee kansanedustajan henkilökohtaisesti. Lisäksi kunnanvaltuustoon pääsemiseen tarvitaan huomattavasti vähemmän ääniä kuin eduskuntaan pääsemiseen.

Sitten se kompastuskivi. Kun katsoo Suomessa kunnille langetettuja tehtäviä, niin joukosta nousee esiin erityisesti seuraavat: lapset ja lapsiperheet, vanhukset ja terveydenhuolto. Lisäksi joukko perusinfrastruktuuria kuten vesi-, viemäri-, roskahuolto ja kaupunkisuunnittelu. Kakun päälle pikkuisen koristeeksi nuorisopalveluita ja kulttuuria.

Tekikö kukaan samaa huomiota kuin minä? Kunnan rahallisesti ja kaupungin työntekijämäärältä suurimpien tehtävien joukko kumisee tyhjyyttään 18-30-vuotiaille suunnattuja palveluita. Ei ihmekään, etteivät nuoret osallistu poliittisesti. Tie on tukittu lapsilla ja vanhuksilla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *