Nurinkurinen joukkoliikennesuunnittelu ja Vallilanlaakso

Helsingin valtuusto päättää tällä viikolla Vallilanlaakson joukkoliikennekadusta. Valtuusto päätti joukkoliikennekadusta jo aiemmin, mihin ELY-keskus lausui kaavan olevan yleiskaavan vastainen. Valtuuston on määrä viedä kaava uudestaan läpi ja ilmoittaa, että Helsingin näkemyksen mukaan katu on yleiskaavan mukainen. On valitettavan todennäköistä, että tätä laillisuuskysymystä puidaan vielä oikeudessa monta vuotta. Ja samalla keskisessä Helsingissä kärsitään turhaan huonosta joukkoliikenteestä.

Helsingin uusi keskusta

Hyvin toimivan joukkoliikenteen tehtävänä on palvella mahdollisimman suurta joukkoa ihmisiä, mahdollisimman tiheällä vuorovälillä ja mahdollisimman suurella nopeudella ja mahdollisimman pienillä kustannuksilla. Pienet kustannukset saadaan sillä, että linjoja on mahdollisimman vähän ja linjat tarjoavat mahdollisimman suoran reitin matkustajille.

Keskinen Helsinki on kasvava keskusta. Kalasataman ja Keski-Pasilan rakentumisen myötä alueella on yhtä paljon työpaikkoja ja asukkaita kuin etelä-Helsingissäkin. Kallion, Alppiharjun, Vallilan, Pasilan ja Vanhakaupungin muodostamasta alueesta muodostuukin Helsingin uusi keskusta. Tämä tulee huomioida myös tulevaisuuden joukkoliikennejärjestelmässä.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tehty aivan oikea havainto. Liikkuminen Helsingin uudessa keskustassa on monin paikoin paljon vaivalloisempaa kuin se voisi olla. Hyvänä esimerkkinä nostan sen, että Teollisuuskadun varren työpaikkoihin on niin vaikeaa päästä joukkoliikenteellä, että sinne tarvitaan valtava määrä parkkipaikkoja työntekijöitä varten. Pasilan ja Kumpulan kampuksen väliset yhteydet ovat toinen usein esille nostettu esimerkki.

Hyvä liikennesuunnittelu lähtee siitä, että tutkitaan linjastoa kokonaisuutena. Tutkitaan, mitä liikkumistarpeita ihmisillä on ja pyritään suunnittelemaan koko joukkoliikennelinjasto siten, että se palvelee näitä tarpeita mahdollisimman hyvin. Hyvin tehty työ alkaa siis siitä, että ymmärretään paremmin mitä liikkumistarpeita nykylinjasto tyydyttää hyvin ja mitkä tarpeet jäävät täyttämättä – ja tämän jälkeen sen tutkiminen, minkälainen verkko voisi ratkaista liikkumistarpeet merkittävästi nykyistä paremmin.

Linjastoa suunniteltaessa pohditaan tietenkin sitä, minkälaisia uusia yhteyksiä tarvitaan ja mihin tarkoituksiin. Joukkoliikenneyhteyksiä suunniteltaessa kannattaa huomioida se, että on erityisesti kahdenlaisia yhteyksiä. Ensisijaiset joukkoliikenneyhteydet kulkevat koko matkan reittiä, jossa ihmiset tulevat kyytiin ja johon ihmiset menevät. Hyvänä esimerkkinä nostan juuri Teollisuuskadun, jonka vieressä asuu 10-15 tuhatta asukasta ja työskentelee noin 20 tuhatta ihmistä. Toinen tyyppi on niin kutsuttu pikavuoro, jossa kulkuneuvo kulkee pitkän korpitaipaleen käytännössä pysähtymättä. Vallilanlaakso on tätä jälkimmäistä tyyppiä. Sen varrella on hyvin vähän paikkoja, joihin ihmiset ovat suurin joukoin päivittäin menossa.

Nyt ollaan päättämässä joukkoliikennekadun rakentamisesta Vallilanlaaksoon ilman, että on mitään tietoa siitä, mitä oikeastaan halutaan saavuttaa.

Toivon, että valtuusto palauttaa asian takaisin virastoon valmisteltavaksi siten, että Helsingin uuden keskustan, eli keski-Helsingin joukkoliikenneverkko suunnitellaan uudelleen. Kartoitetaan alueen joukkoliikennetarpeet ja selvitetään mitä muutoksia tarvitaan linjastoon ja joukkoliikenteelle varattuihin väyliin. Tämän jälkeen tuodaan valtuustoon päätettäväksi pari vaihtoehtoista kokonaissuunnitelmaa, joista toisessa osa liikenteestä ohjataan Vallilanlaaksoon tehtävän joukkoliikennekadun läpi ja toisessa ei. Matka Teollisuuskatua pitkin kiertäen on kokonaista 700m pidempi – matka-ajassa vajaat 2 minuuttia hyvin toimivalla joukkoliikenteellä – ja tätä kautta kulkeva linja palvelee merkittävästi suurempaa joukkoa matkustajia. (Teollisuuskadulle ja Sturenkadulle ilmiselvästi tarvitaan bussikaistat).

Tietoon perustuvaa päätöksentekoa, kiitos. Nyt ajetaan Vallilanlaakson joukkoliikennekatua sillä perusteella, että se on kiva ajatus, eikä edes vaivauduta tutkimaan onko se tarpeellinen.

6 vastausta artikkeliin ”Nurinkurinen joukkoliikennesuunnittelu ja Vallilanlaakso

  1. Ehdotatko sinä nyt ihan aikuisten oikeesti ja vakavasti, että Kumpulan kampuksen yhteys Pasilaan kulkisi Teollisuuskadun kautta?

    -I

  2. Ehdotan ihan vakavasti, että joukkoliikennettä ei pidä suunnitella sillä periaatteella, että meillä on yksi ajatus – vaikkapa yhteys juna-asemalta kampukselle – ja sitten toteutamme tämän. Ja seuraavaksi on joku toinen ja toteutamme sen. Joukkoliikennettä pitää suunnitella siten, että otamme sen tarpeiden kirjon ja etsimme sen linjaston, joka kustannustehokkaasti toteuttaa mahdollisimman suuren osan niistä tarpeista.

    Voidaanko Kustaa Vaasan tien ja Pasilan välinen joukkoliikenne hoitaa Teollisuuskadun kautta? En tiedä, mutta et tiedä sinäkään. Koko kysymyksenasettelu on myös täysin väärä. Oikea kysymys on se, mikä linjasto palvelee mahdollisimman hyvin mahdollisimman montaa ihmistä.

    Väitän myös, että kaupunkisuunnitteluvirasto, tai sen joukkoliikenneosasto ei tiedä mitä reittiä Kumpulan kampuksen ja Pasilan välisen joukkoliikenteen tulisi kulkea ja kuinka suuret hyödyt on saatavissa mistäkin vaihtoehdosta. Siksi lopetin kirjoitukseni ”Tietoon perustuvaa päätöksentekoa, kiitos.”

    Kyse on joukkoliikenneverkosta, ei yksittäisestä linjasta. Saattaa olla, että Vallilanlaakso tuo siihen merkittäviä hyötyjä, tai saattaa olla että se jopa tuo haittoja. Jälkimmäinen on jopa todennäköistä, sillä jos nyt päätetään tehdä Vallilanlaakson joukkoliikennekatu, on paljon vaikeampaa poliittisesti saada esim. Koskelantielle tai Teollisuuskadulle hyvin toimivaa joukkoliikennettä, kun ne poikittaiset bussit voidaan työntää Vallilanlaaksoon. Ja tällöin jätetään palvelematta kaikki ne, jotka asuvat ja työskentelevät tuolla alueella.

    • Ei ole tutkittu. Olen keskustellut aiheesta virkamiehen kanssa, joka on perillä siitä, mitä joukkoliikenneosastolla tehdään. Itse asiassa sen voi lukea myös tuosta dokumentista, johon viittaat. Siinä ei ole alkeellisintakaan yritystä hahmotella keskisen seudun linjastoa, vaan on yksinkertaisesti valittu pari olemassaolevaa linjaa ja päätetty ajaa ne läpi Vallilanlaakson.

      Jos tuo ensimmäinen kuva linkissäsi viittaa siihen, mitä yhteyksiä joukkoliikennekadun tulisi luoda, niin silloin oikea valinta muuten olisi ratikka, koska tuo on kokonaisuudessaan ratikkaverkon palvelemaa aluetta.

    • Ehkäpä vielä olennaisemmin, jos sellainen vertailu olisi olemassa, niin se vertailu olisi minulla tuolla kaupunkisuunnittelua ja liikennesuunnittelua koskevassa kansiossa ja minä olisin tavannut sen kamman kanssa läpi oppiakseni siitä kaiken mahdollisen.

  3. Totta, kunnon vertailua ei ole tehty. Etenkään eri vaihtoehtojen välillä ja kustannukset huomioiden mikä on aika kummallista. Jollain tavalla luulisi, että otettaisiin huomioon puistolle aiheutuva haitta verrattu vaikka Teollisuuskadun kautta kulkevaan linjaan. Kaupungille maksaa useita kymmeniä miljoonia perustaa uusia puistoja.

Vastaa käyttäjälle Mari Holopainen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *