Östersundom

Östersundomin yleiskaavaluonnokset ovat ensi viikolla lautakunnassa. Materiaali löytyy täältä. Mennee pöydälle tutustumista varten. Itselleni Östersundom ei ole helppo asia päätettäväksi. Mieluiten näkisin, että Helsingin kasvu suuntautuisi ensisijaisesti kehä I:n sisäpuolelle, mutta tähän ei valitettavasti ainakaan vielä ole kaupungissa poliittista tahtoa.

Ongelmina on Helsingin kasvava asuntopula, Östersundomin alueen luontoarvot ja kaupunkirakenteen hajautuminen. Pitäisi löytää joku ratkaisu, joka on mieluiten hyvä tai erinomainen kaikista kolmesta näkökulmista ja tämän lisäksi tuottaisi hyvää kaupunkirakennetta Östersundomissa rakennettavilla alueilla. Ei ole helppo tehtävä. En ole vielä muodostanut selkeää kantaa siihen, mihin suuntaan Östersundomin suhteen tulisi edetä. Otan mielelläni vastaan informatiivisia kommentteja asiasta.

Esillä on viisi yleiskaavaluonnosta. Kaikissa suunnitelmissa, joista en erikseen mainitse, on metron jatke, raidejokerin jatko Östersundomiin ja Jokeri 3 raiteilla.

  • Vaihtoehto A: Jo vuosi sitten esitelty vaihtoehto, joka ei täytä Natura-vaatimuksia. Ei ratikkaa. 
  • Vaihtoehto B: Uusi versio edellisestä, jossa on pyritty ottamaan Natura-alueet huomioon. 
  • Vaihtoehto C: Luontojärjestöjen vaihtoehtokaava. Ei ota kantaa raidejärjestelmään. Oletusvaihtoehdossa metro, ei ratikkaa. 
  • Vaihtoehto D: Pientalokaupunki, joka on virheellisesti nimetty ”pikaraitiotiet”. Ei metroa. 
  • Vaihtoehto E: Taajamajuna Östersundomin ja Sipoon kautta Porvooseen. 
Kaupunkisuunnitteluviraston suosikkivaihtoehto on B. Viitteellinen kaava löytyy täältä. Suosittelen vilkaisemaan. Antaa ihan toisella tavalla konkretiaa suunnitelmalle kuin yleiskaavaluonnos.
Laskien 50 kerrosneliömetriä (k-m2) asukasta kohden, vaihtoehtojen arvioidut asukasmäärät ovat seuraavat. Tämä vastaa noin 40m2/asukas asumisväljyyttä. Asukkaiden sijoittumiskartat löytyvät täältä
  • A: 65000-70000 asukasta, 10000-15000 työpaikkaa
  • B: 71000 asukasta, 22000 työpaikkaa
  • C: 22000 asukasta, 9000 työpaikkaa. Luku on puolet vaihtoehtokaavassa esitetystä asukasmäärästä, sillä vaihtoehtokaavassa on käytetty asumisväljyydestä arviota 25k-m2 per asukas
  • D: 64000 asukasta, 20000 työpaikkaa
  • E: 81000 asukasta, 30000 työpaikkaa
Östersundomin kaupunginosat
Vaihtoehto A on tässä vaiheessa poissuljettu. Vaihtoehdossa B minua häiritsee metron suuri mutka Länsisalmeen. Tämä lisää matka-aikaa ja tekee luultavasti mahdottomaksi metron Sipooseen jatkamisen. Vaihtoehto C:ssä on liian vähän rakentamista ja asukkaita, jotta metron rakentaminen olisi taloudellisesti perusteltua – siis metro tulisi liian kalliiksi kaupungille. Pikaraitioteiden yhdistelmällä tästäkin vaihtoedosta voisi saada toimivan. Vaihtoehto D levittää koko alueelle tasaisen ja suhteellisen harvan pientalomaton. Vaihtoehto E:ssä on ainoa aito paikallinen kaupunkikeskus. 
Liikennevaihtoehdoista olen sitä mieltä, että ainoastaan taajamajunavaihtoehto täydennettynä pikaraitiotiellä antaisi oikeasti riittävän nopeat yhteydet muualle pääkaupunkiseudulle. Vaihtoehto on tosin kallis ja kaupunki joutuisi kestämään VR:n kanssa asioiden hoitamista, mistä syystä sen valinta lienee epätodennäköistä. 

13 vastausta artikkeliin ”Östersundom

  1. Löytyykö jostain 3D-hahmotelmaa. Ei tuosta liitteestä näe rakennuksien korkeuksia. Mihin niitä townhouseja on tarkoitus tehdä? Aika paljon ihan irrallisia pientaloja.

  2. Toi on tosiaan vasta alustava hahmotelma, joten mitään 3D-hahmoja ei vielä oo olemassa. Mua jäi itseäni kanssa vaivaamaan se, että tonne oltais ton mukaan tekemässä iso kasa perinteisiä omakotitalotontteja eikä sitä paljon kuulutettua tiivistä pientaloasumista (siis Town Houseja). Petrattavaa on paljon.

  3. Miksi meidän tarttis suhata VR:n kanssa mitään? Tehdään paikkallisjunarata Helsinki – Sakarinmäki jota liikennöi HKL, kutsutaan sitä vaikka pikametroksi.

  4. Eihän VR:n kanssa tarvitse hoitaa asioita enää 2018 alkaen, jolloin nykyinen liikennöintisopimus umpeutuu ja HSL on vapaa ostamaan liikenteen keneltä tahansa tai järjestämään sen omana tuotantona.

    HSL:llä on palvelusopimusasetuksen mukaisena alueellisena joukkoliikenneviranomaisena (jonka toimivalta ulottuu myös junaliikenteeseen) oikeus järjestää alueensa sisäinen junaliikenne miten haluaa, riippumatta VR:stä.

  5. Tuo kommenttini liittyi paöjolti siihen, että HSL:llä ei olisi kontrollia radan rakentamiseen, ylläpitoon ja käyttöön. Vr/liikennevirasto ei ole oikein vakuuttanut näissä liikennöintijutuissa.

    Tämä ongelma pitää jakaa kahteen osaan. Ne todelliset tekniset ja ralenteelliset ongelmat, jotka voitaneen ratkaista jos tahtoa löytyy. Ja sitten se imago-ongelma että junaliikennöinnistä vastaavilla tahoilla ei ole osaamista eikä tahtoa ongelmien korjaamiseen. Jälkimmäinen on nähdäkseni se isompi ongelma.

    Osaako joku muuten sanoa miksi junaradan porvooseen arvioidaan maksavan yli.miljardin, kun lahteenkin maksoi paljon vähemmän?

  6. Östersundomin alueen suunnittelu tuntuu pulmalliselta niin luontoarvojen kuin kaupunkirakenteenkin kannalta. Muutama huomio tulee mieleeni.

    1. Jos alueelle rakennetaan, luontoa pitäisi säästää enemmän kuin enimmäkseen on suunniteltu. Ekologisten käytävien olisi hyvä olla laajempia. Olisi perusteltua, että yksi ekologisista käytävistä kulkisi merenrantaa pitkin.

    2. Kaupungin levittäminen luontoalueelle itäänpäin ei tunnu minusta kaupunkirakenteen tiivistämiseltä. Matkatkin saattaisivat käydä pitkiksi.

    3. Alaville rannoille ei kannattaisi rakentaa metroasemia, kun ilmastonmuutos saattaa nostaa vedenpintaa tulevaisuudessa. Tässä on hyvä seurata, miten uudet mittaukset merenpinnan kohoamisesta asettuvat verrattuna aikaisempiin ennusteisiin.

    4. Pikaraitiotie voisi olla näppärästi moniin eri suuntiin kulkeva ratkaisu. Se voisi siksi olla metroa täysipainoisempi vaihtoehto autoilulle.

    T: Olli

  7. Olli:
    ”Ekologisten käytävien olisi hyvä olla laajempia”

    – Voisitko kertoa mille eläin/kasvilajeille nämä käytävät pitäisi suunnitella?

    Alla lainaus yleiskaavan oheismateriaalista: ”Östersundomin kaupunkiekologinen ohjelma”

    ”Liitosalueen ekologisia käytäviä koskevaan
    selvitykseen (Jokinen & Yrjölä
    2009) sisältyy esitys, että Sipoonkorven
    metsäalueelta pitäisi varata ekologisia
    käytäviä rannikolle, mutta emme näe
    esitystä perustelluksi. Selvityksessä havainnollistetaan
    ekologisten käytävien
    tarvetta käyttäen neljää mallilajia: (i) hirvieläin;
    (ii) sammakkoeläin; (iii) ruisrääkkä;
    ja (iv) sorsalintu. Voidaan kuitenkin
    perustellusti arvioida, että nämä valitut
    mallilajit ovat merkityksettömiä Östersundomin
    pohjois-eteläsuuntaisten yhteyksien
    arvioinnille. Hirvieläimiä ei tulevan
    asuinalueen keskelle tarvita, parempi
    että pysyvät poissa. Sammakkoeläimet
    pääsevät leviämään rannikon suuntaisia
    väyliä pitkin. Ruisrääkät esiintyvät rannikon
    niityillä ja sorsalinnut vesistöjen tuntumassa.
    Yhteys Sipoonkorpeen on niille
    merkityksetön. Sorsa lentää. Kaiken
    kaikkiaan Östersundomin rannikkovyöhykkeen
    vallitsevat luototyypit ovat erilaisia
    kuin Sipoonkorven metsäisillä ydinalueilla.
    Mitkä lajit siis tosiasiassa tarvitsisivat
    ekologista käytävää Sipoonkorvesta
    rannikolle?”

    Tuon selvityksen periaatetta ei kylläkään ole noudatettu yleiskaavassa; siellähän niitä leveitä ekokäytäviä löytyy. Joutuu vaan kysymään miksi?

  8. Anonyymille:

    Tuo kaupunkiekologinen selvitys on paskaa. Mainittakoon ensimmäiseksi se, että Tampereella (missä ainakin Haila vaikuttaa) ei edes opeteta biologiaa. Biologejahan selvitystä oli tekemässä yksi, juurikin Haila. Muut oli arkkitehtejä tms.

    Asiaan:

    Alueen, ennen kaikkea Porvarinlahden metsät on jo arvokkaita itsessään. Mm. linnusto on monipuolinen. Lisäksi alue toimii käytävänä Sipoonkorvesta Mustavuoren luonnonsuojelualueelle. Tätä käytävää tarvitseva mm. tikat, metsäkanalinnut – ja lisäksi sammakkoeläimet tarvii käytävää merenrannalta pohjoiseen. Nämä eläimet, edes linnut, eivät lennä pitkiä matkoja. Eritoten tuo väite, että samakot pystyvät leviämään rantoja pitkin, on kummallinen. Ne rannathan rakennetaan täyteen!

    Lisäksi kaupunkimetsillä noin ylipäätään on oleellinen rooli esim. lämpösaareke-efektin lieventämisessä ja ilmamassojen ohjaamisessa, ilman puhdistamisessa sekä veden pidättämisessä. Fyysikko en ole, joten saatan olla väärässäkin, mutta voisi kuvitella, että juuri lämmön ja ilmamassojen virtauksissa kunnollinen yhteys mereltä pohjoiseen – tai pohjoisesta merelle – voi olla arvokas.

    Asiasta lisää huomenna Angleterressa.

    – Joel Jalkanen, ekologian ja evoluutiobiologian opiskelija, kiinnostuksen kohteena eritoten kaupunkiekologia.

  9. Voisiko ajatella, että kapeiden luontokäytävien ja pienten luontaisten alueiden ylipäätään on vaikeampi pitää yllä ominaislaatuaan kuin vaikkapa hieman suuremman metsän.

    Reilumman kokoiset metsäiset kaistat tukevat sekä luonnon monimuotoisuutta ylipäätään että myös ihmisten hyvinvointia.

    Rantaa myötäilemään olisi perusteltua jättää oma ekologinen käytävänsä.

    Voisi kuvitella, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen eteneminen vaikeuttaa yksittäisten lajien pärjäämisen ennustamista. Kun sukupuuttoaalto on jo nyt varsin pitkällä, pitäisi luonnon kykyä ylläpitää monimuotoisuutta tukea voimakkaasti.

    T: Olli

  10. Jospa kertoisin nyt tarkemmin, mitä itse tekisin.

    1. Toi Porvarinlahti-Salmenkallio-Österundom/Länsimäki-Sipoonkorpi-suuntanen metsäselänne tulisi säästää. Ne länsipuoliset pellot voi rakentaa (kivasti liittyisi Mellunmäen rakenteeseen). Säästäkää EDES se selänteen itäpuolinen puro kunnollisena, eli kyllin leveänä.

    1.1. Se Långmossabergenin vaikuinkavitussesitkirjotetaankaan laitos tulee suunnata mahdollisimman pohjois-eteläsuuntasesti, mieluiten Kehä III:n suuntasesti kaakosta luoteeseen. Nyt se on suunnattu itä-länsisuuntasesti, mikä luo turhan pullonkaulan. Sen laitoksen eteläpuolella olevan asuntolämpäreen alue tulee säästää osaksi tota Sipoonkorven-käytävää.

    2. Painopistettä itään, siis Korsnäs-Kartanon alueille. Tänne suurimmat rakennusmassat (kivasti liittyvät Sibbesborgin rakenteeseen sit joskus). Myös Landbon alueelle voi rakentaa enemmän, kattaa sit vaikka Porvoonväylää hetken matkalta.

    3. Lassmalmasin rajaus on aika hyvä viheralueen rajaus, joka suojaisi niitä Natura-alueita. Eli niillä kohdin painopistettä pohjoiseen Östersundomin ja Kartanon alueille, lähemmäs Porvoonväylää. Korsnäsiin voi rakentaa sit rannallekin, kaikkea ei voi saada.

    4. Tosiaan, Landbohon enemmän. Pikaratikka vois koukkasta idästä tai lännestä, ja sen varrelle sitten tiiviimpää asutusta.

    5. Puroja tulee säästää niin paljon kuin mahdollista. Oleellisimmalle purolle Naturaruovikoista Sipoonkorpeen on ihan kivasti annettu tilaa B-ehdotuksessa. Vähintään saman verran soisin sille Salmenkallion viertä kulkevalle purolle.

    Näin meillä olisi siis jatkettu Meltsi, kunnon viherkäytävä (jo ihan oikea metsä), nättiä townhousea joka muttuu tehokkaammaksi keskukseksi, ja lopulta Sipoo omine keskuksineen ja vaihettumisvyöhykkeineen.

    Rahaahan on äärettömästi, pellolle on suorastaan ratkiriemukasta rakentaa, ja kaikki maanomistajat tykkää kaikesta ehdottamastani. Tämän hoidatte te. Siksihän minä teikäläisiä äänestän.

    Kysy jos on kysyttävää.

  11. Todella hyödyllisiä kommentteja. Kiitos! Juuri tällaista tietoa siitä, mitkä alueet ovat arvokkaimpia kaivataan.

    Olisiko sun mahdollista google-mapsissa piirrellä nuo merkitsemäsi alueet? En luota ihan täysin omaan nimipaikkatietooni alueen paikannimien suhteen.

    Tarkoitatko (numeroin samoin kuin sinä):

    1. Sitä Kehä III länsipuolella olevaa metsäselännettä Porvarinlahden ja kehä III välissä?

    2. Korsnäs-Kartanon suunnalle painopiste menisi luonnollisemmin, jos valittaisiin kaupunkijunavaihtoehto. Tämä ei näytä nyt enää mahdolliselta kunnallisen himmelidemokratian takia. Täytyy ihmetellä, jos tälle voisi tehdä jotain. Asukasmääriä tuskin voi kauheasti muuttaa Salmenkallio-Östersundom -seudulla, kun siihen työryhmä nyt suuressa viisaudessaan päätti laittaa sen isoimman asutuskeskittymän.

    3. Mistäs alueesta tässä nyt puhuttiinkaan?

    4. Landbo on vähän kaukana mistään, missä saataisiin joukkoliikenteellä toimivaa kaupunkia. Lisäksi siellä on jo olemassaoleva suhteellisen harva pientaloalue, joka rajoittaa sen alueen kehittämistä kaupunkikeskukseksi. Sen luonnonsuojelujärjestöjen tekemässä kaavassahan ongelmana on se, ettei asukaspohja riitä yhdessäkään paikassa lähipalveluiden muodostumiseen, mikä lisää autoilun kulkutapaosuutta. Täällä helposti sama ongelma, mutta ehkä vähän voimakkaammin vielä, kun ollaan vielä kauempana joukkoliikennemahdollisuuksista.

    Pitää pohtia mitä tuolla voisi vielä saada vietyä läpi ja mitä ei.

  12. Käytin nimistön kanssa tota sun postauksessa olevaa kaupunginosakarttaa. En mäkään näistä ollut aiemmin kuullut.

    1. En, vaan Kehän itäpuolta. Toi sun tarkottama alue (mikäli oikein ymmärsin, on jo näköjään Natura- ja luosualuetta. Merkkasin karttaan sen mun viheralue-ehdotuksen, jossa Sipoonkorpi, Mustavuori ja Salmenkallio on kivasti yhdessä:
    http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=
    214791178559667189536.0004ba160a23726ff3e8c

    2. Eikö se voisi toimia metron kanssa, jos nyt otetaan jumalan määräyksenä, ettei junaa tule? Eli rakennetaan metroasema Korsnäsiin ja rakennetaan keskus sinne, vaikka sit vähän kevyemmin kuin D-vaihtoehdossa? Työryhmä tuossa on nyt eniveis päättänyt näyttää keskisormea Natura-alueille.
    Mietitääs hetki:
    – Sipoolle Korsnäsin keskus olisi parempi, tukisi heidän Sibbesborgiaan huomattavasti paremmin.
    – Työryhmäkin tykkäsi siitä D-vaihtoehdosta.
    – Vantaata asia koskettaa aika vähän, koska alue säilyy heidän vinkkelistään periferiana joka tapauksessa. Yhtä paljon taloja sinne tulee, mentiin millä suunnitelmalla tahansa.

    3. Tätä:
    http://maps.google.com/maps/ms?ie=UTF&msa=0&msid=
    214791178559667189536.0004ba161ac38b3d5cd1a
    Uusi Porvoontie olisi aika luonteva viheralueen raja, vrt. Viikintie ja Vanhakaupunginlahti. Saa sinne nyt mitään taloja laittaa, mutta mitä vähemmin, sen parempi.
    Huom! Onhan tuolla muitakin Natura- ja luosualueita, mutta tuo nyt on minusta se kriittisin yhdessä sen metsäselänteen kanssa.

    4. Jos se ratikka koukkaisi idästä? Ei tulisi nykyiset talot tielle. Mun visiossa se ratikka tekisi siis sellasen loivahkon peilikuva-C-kirjaimen siinä Landbon kohalla, ja varrella vähän tiheempää taloa. Se Lanbon varsihan toimii syöttöliikenteenä metrolle/junalle/ihmiskatapultille, että ei se nyt niin kauhean kaukana ole. Nämä nyt on nyansseja loppupeleissä.

    Ainakin Sipoolle kantsii markkinoida sitä vaihtoehtoa, jossa keskus olisi Korsnäsissä päin. Voitte sipoolaisten kanssa sit viedä vantaalaiset vaikka Lintsille lohdutukseksi.

    P.S. Olin jossain versiossa saanut ängettyä noi viheralueeni samaan karttaan, mutta kö hipit ei osaa koodata, niin eihän ne siinä pysyneet.

  13. Kaupunkisuunnittelussa mietityttää toisinaan asetelma, jossa virkamiehet viittaavat poliitikkoihin päättäjinä ja poliitikot puolestaan painottavat virkamiesten roolia. Asukkaasta asetelma vaikuttaa kiinnostavalta.

    Toisaalta joskus mietityttää, että pieni tuumaustauko vie vähän aikaa, mutta hyvä ratkaisu antaa pidempiä iloja.

    Keskustelussa tuli esiin kiintoisia näkemyksiä vaikkapa puroista sekä luonnon, liikenteen ja asumisen sovittamisesta yhteen.

    T: Olli

Vastaa käyttäjälle Mikko Särelä Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *