Kaupunkiympäristölautakunta 7.5.2019 ennakko

Talvi on ollut kiireinen, enkä ole ehtinyt kirjoittamaan normaaliin tapaan lautakunnassa käymisestä. Eteen tuli mm. muutto ja etenkin erityislasten kanssa elämä menee sen jälkeen hyväksi aikaa sekaisin.

Tiistaina joka tapauksessa kokoustetaan. Lautakunnan listan löydätte täältä. Luvassa on mm. vastaus minun ja Hannu Oskalan kirjoittamaan valtuustoaloitteeseen, jossa haetaan keinoja asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Katajanokalle suunnitellaan noin 15000 kerrosneliön kokoista pääkonttoria (ja noin tuhat työpaikkaa). Kaupunkikuvallisesti suunniteltu rakennus on hyvin sovitettu ympäristöönsä. Työpaikat ovat kaupungille taloudellisesti iso asia mm. yhteisöverojen takia. Vaakakupin toisella puolella on sitten se, että tila on suhteellisen pienen joukon käytössä, mikä tekee rannasta kuolleen iltaisin ja viikonloppuisin.

Tonttivarauskierros: vihdoin päästään rakentamaan Koskelan sairaala-aluetta. Sen suunnitelmien kehittämiseen urbaanimpaan suuntaan oli Lisää kaupunkia Helsinkiin ryhmällä aikanaan iso panos. Kuvassa nyt varattavat tontit ja niiden hallintamuotojakaumat. Osittain jakaumat poikkeavat siksi, että uusille alueille tehdään usein ensin ARA-asuntoja ja välimallin asuntoja ja vapaarahoitteiset omistusasunnot vasta viimeiseksi.

Liitteistä löytyy myös katsaus tontinvaraustilanteeseen. Suosittelen lämpimästi lukemista! Yhteensä varattuja tontteja on nyt runsaalle kahdellekymmenelle tuhannelle asunnolle. Valitettavasti tämän perusteella on vaikeaa sanoa kuinka paljon lähivuosina voidaan rakentaa, sillä kaikki tontit eivät vielä ole rakentamiskelpoisia ja joukossa on esim. 1000 asuntoa Kalasataman tornitalokokonaisuudesta, joka rakentuu arviolta 10 vuoden aikana.

Lausunto minun ja Hannu Oskalan kirjoittamasta 10000 asuntoa vuodessa valtuustoaloitteesta. Vastaus pääosin kirjoittaa auki sen mikä on tärkeää. Kaavoitus kykenee nykyään tuottamaan riittävästi kaavoja toteutettavaksi.

Yhtenä isona ongelmana on pula rakentamiseen liittyvistä erityisasiantuntijoista niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Muun muassa Asumisen tuotantotoimistolla on ollut vaikeuksia rekrytoida tarvittavaa työvoimaa.

Mikäli asuntotuotantotavoite nostettaisiin entisestään aina 10 000 asuntoon asti tulisi koko asuntotuotantoprosessin osalta kaupungin omia resursseja myös nostaa.

Tässä pari muutosta, joilla voitaisiin varmistaa, että voimme rakentaa lisää kaupunkia nopeasti ja laadukkaasti:

  • Helsingin tulee digitalisoida kaavoituksen ja rakentamisen prosesseja niin, että teknisiä osia suunnittelu- ja lupaprosesseista kyetään automatisoimaan
  • valtion tulisi varmistaa koulutuspolitiikalla, että kaupunkien kasvuun tarvittavia ammattilaisia on riittävästi saatavilla
  • valtion tulisi luopua tieverkon ylläpidosta ja määrittelemisestä Helsingissä kehän sisäpuolella ja samalla siirtyä liikenneinfrastruktuurin hankerahoituksesta siihen, että panostus pääkaupunkiseutuun on vuosittainen summa rahaa (esimerkiksi suhteessa Helsingin väestöosuuteen koko Suomen väestöstä)

Kallvikintien suunnitteluperiaatteet pöydältä. En valitettavasti ollut kuulemassa esittelyä. Varaudutaan raidejokeri 2 rakentamiseen ja suunnitellaan sitä, miten aluetta täydennysrakennetaan tulevaisuudessa.

Tällaisilla alueilla olisi keskeisen tärkeää löytää ne reitit, joissa voidaan luoda kaupunkitilaa tuomalla paikalle erilaisia asioita, jotka houkuttelevat ihmisiä paikalle – ja tarkoin suunnitelluilla kaupunkitilaa parantavilla rakennuksilla.

Raidejokerin päätepysäkille liiketilaa ja asumista. Punos-niminen hanke hakee tonttivarausta Itäkeskuksessa raidejokerin päätepysäkin viereen. Hankkeessa rakennettaisiin 12000k-m2 liiketiloja ja 19000k-m2 asuntoja. Uusia asukkaita noin 500. Paikka on haastava – kahden ison väylän välissä, mutta sijainti on erinomainen niin joukkoliikenteellä kuin autollakin liikkuvalle.

Kalasatamassa Työpajankadulla päivitetään toimistorakennuksen asemakaavaa. Tilaa tulee 6000k-m2 lisää eli yhteensä 36000k-m2 ja tonttitehokkuus nousee 4,38:aan. Tällaiseen taloon mahtuu nykyään noin 2400 työntekijää.

Osmo Soininvaaran ja Risto Rautavan valtuustoaloite Helsingin yliopiston metroaseman toisesta sisäänkäynnistä saa positiivisen vastauksen. Lopuksi todetaan vielä: ”Sen toteuttaminen vaatii siis lisäyksen talousarvion investointimäärärahoihin.” HKL lupaili omassa vastauksessaan, että sisäänkäynti toteutettaisiin ennen kuin Laajasalon raitiotie valmistuu. Koska kaupunki saa lainaa käytännössä nollakorolla, tämä investointi kannattaisi tehdä niin nopeasti kuin suunnittelulta lapio saadaan maahan.

Valtuustoaloite Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi

Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja päänsä päälle. Siksi teemme Hannu Oskalan kanssa aloitteen Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Tukholman seutu on erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos asuntoja ei rakenneta riittävän nopeasti. Vuodesta 2005 läänin väestö on kasvanut 420 000 asukkaalla ja asuntojen määrä on kasvanut 146 000. Vähäisen rakentamisen takia asumisväljyys on kutistunut noin 10% ja asuntojen hinnat ovat kasvaneet 91% ja asumisoikeusasunnoissa vielä enemmän.

Asumisen korkeisiin hintoihin voidaan vaikuttaa sillä, että rakennetaan asuntoja nopeammin kuin asukkaiden määrä kasvaa. Helsingin seudulla asuntopula keskittyy nimenomaan Helsinkiin ja kantakaupungin ympäristöön. Siksi nimenomaan Helsingin tulee ryhtyä toimiin asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Valtuustoaloite Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi. 
Asuntopula Helsingissä on merkittävä ongelma. Erityisesti urbaanin asumisen hinta on karannut tavallisen helsinkiläisen ulottumattomiin. Helsinki on kyennyt nostamaan kaavoitusta yli tavoitteiden, mutta asuntotuotanto laahaa silti jäljessä. Tarvitaan uusia tapoja toimia, jotta asuntotuotanto vastaa kysyntään Kasvava osuus rakentamisesta on täydennysrakentamista. Se on myös kaupungin talouden kannalta parasta rakentamista. Helsingin tulee huolehtia siitä että sen omat normit ja käytännöt tukevat täydennysrakentamista, eivätkä ainakaan estä sen toteutumista täysimääräisesti. Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää sen, miten asuntotuotanto voidaan kasvattaa ensin nykyisiin tavoitteisiin eli 7000 asuntoon vuodessa ja sitten 10000 asuntoon vuodessa.

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.9.2018

Tiistaina 4.9. taas kaupunkiympäristölautakunta.

Östersundomin yhteinen yleiskaava on nyt käsiteltävänä. Tämä on kummallinen prosessi, jossa demokratialla ei ole sijaa. Jotta yleiskaava voitaisiin hyväksyä, kolmen kunnan luottamuselimien pitää hyväksyä se tismalleen samanlaisena. Mitään muutoksia ei siis voi tehdä ilman, että kaava palautetaan valmisteltavaksi.

Olen aikaisemmin vastustanut koko projektia siksi, että se on kallis, kaukana kaikesta ja soisin alueen mieluummin säilyvän osana Helsingin seudun viherkehää. Kaavatalous on saatu vähän paranemaan aiemmasta, mutta projekti on silti satoja miljoonia euroja tappiollinen – ja kustannukset tulevat etupainotteisesti ja hyödyt vasta pitkän ajan kuluttua. Rahaa tähän ei ole vuosikymmeniin.

Toisaalta yleiskaavatyön aikaiset pitkät rakennuskiellot olemassaolevissa kylissä ovat kohtuuttomia paikallisille maanomistajille ja asukkaille. Lopullisen päätöksen tekevät Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustot.

Helsinginkadun pyöräteiden katusuunnitelmat välillä Sturenkatu – Kaarlenkatu. Erinomaista, että tämä vihdoin etenee. Ennen toteutusta ratkaistavaksi jää vielä Sturenkadun risteyksen väliaikaisjärjestelyt. Samalla pysäkkijärjestelyt Urheilutalon kohdalla muuttuvat.

Läntisen Brahenkadun kohdalla joudutaan tekemään hankala ratkaisu jossa toiseen suuntaan on pyörätie ja toiseen suuntaan ajaminen on ajoradalla. Jatkossa soisin, että Läntisestä Brahenkadusta etelään tehtäisiin pyöräkatu, niin oikea ajotapa olisi helpompaa ymmärtää.

Caloniuksenkadun katusuunnitelma. Caloniuksenkadulle saadaan ratikoille oma kaista toiseen suuntaan ja pyörätiet molemmille puolille katua. Ratikkakaistat olisi tarvittu molempiin suuntiin, koska 8 ratikka jumittaa tuossa kohdassa usein minuutteja ihan turhaan, mutta valitettavasti suunnittelijat eivät olleet siihen vielä valmiita.

Varsinainen ratkaisu hyväksyttiin liikennesuunnitelmassa ja nyt hyväksytään toteutus.

Vuorikummuntiellä hyväksytään asemakaava. Konalaan tulee noin 140 uutta asukasta.

Kaupunkiympäristölautakunta 20.3.2018 ennakko

Olen ensi viikolla menossa kaupunkiympäristölautakuntaan. Lista täällä.

Mäkelänrinteen urheilukampuksen asemakaava tuo lisärakentamista lukion ja Mäkelänrinteen uimahallin väliin. Tämä on erinomaisen hyvä ja arvokas asia. Yksi asia tosin hiertää eli pysäköintikenttien sijoittaminen Mäkelänkadun ja talojen väliin. Meillä on tavoitteena laajentaa kantakaupunkia. Kadunvarressa kuuluu olla talo, jossa on kivijalkatoimintaa, puisto tai aukio – ei parkkikenttää.

Kaavoituksen arviointi ja seuranta kertoo erinomaisesti sen miten paljon Kaupunkiympäristön toimiala on nopeuttanut kaavoitusta viime vuosina. Siinä missä vuonna 2012 hyväksyttiin asemakaavoja vain noin 400 000 kerrosneliömetrin verran, nyt ollaan jo noin 700 000 kerrosneliömetrin vauhdissa.

Samalla voidaan huomata, että kantakaupungin aluekohteet alkavat nyt loppumaan ja kasvu siirtyy raidejokerin ja Laajasalon raitiotien ympäristöihin, jossa kaavoitus on lähtenyt  käyntiin hankepäätösten jälkeen – kuten pitääkin. Asemakaavoja näiden uusien ratikkalinjojen varrelle (vyöhyke C) hyväksyttiin viime vuonna runsaan 200000 kerrosneliömetrin verran – yli kolminkertaisesti aiempiin vuosiin nähden. (Tulevina vuosina tahti hieman hidastuu.)

Vyöhykejako menee seuraavasti: A. kantakaupunki, aluekeskukset ja raideliikenteen solmukohdat. B. nykyinen tai rakenteilla oleva raideliikennevyöhyke. C. raidejokeri + Laajasalon raitiotievyöhyke. D. Ideatasolla oleva raideliikennevyöhyke. E. Muu Helsinki, johon ei ole raideliikennettä suunnitteilla.

Malminkartanossa kaavoitetaan käyttämättä jäänyt yleisten toimintojen kortteli asumiseen. Uusia asukkaita noin 150 alle puolen kilometrin etäisyydelle asemasta. Tonttitehokkuus on 1,2 mikä on uuden yleiskaavan mitoituksen alarajoilla. Ratkaisu olisi voinut olla kaupunkimaisempikin, mutta tällä mennään.

Huopalahdentiellä ollaan rakentamassa niin kutsuttuja talouskaistoja uusiksi. Nyt käsitellään katusuunnitelmaa, jonka pohjalta katua lähdetään tekemään. Liikennesuunnitelmassa  jalankululle, katupuille ja -vihreälle varattua tilaa on leikattu useita metrejä ja pysäköintipaikkojen leveyksiä kasvatettu. Tällä mallilla ei tehdä hyvää kaupunkiympäristöä.

Uudenvuodenlupaukset ovat tarinoita, joita kerromme itsellemme

Päätin aloittaa päivittäisen meditaatiotavan aloittaen pienestä muutaman minuutin meditaatiosta ratikkamatkalla ja rakentaen kestävyyttä pikku hiljaa vuoden aikana.

Meditaatio on mindfulnessin muodossa minulle vanhastaan tuttu. Harjoitin sitä aktiivisesti aiemmassa työpaikassani väitöskirjaa tehdessäni. Sittemmin tapa tallottiin ruuhkavuosien jalkoihin.

Mindfulnessin keskeinen ajatus on se, että aktiivisesti opettelee itse ohjaamaan omaa huomiotaan ja omaa toimintaansa sen sijaan, että välittömästi reagoisi ympäristön tuottamiin ärsykkeisiin. Tällaisesta taidosta on erittäin paljon hyötyä niin elämää täynnä olevassa lapsiperheessä kuin jatkuvasti keskeytyksiä tuovassa työelämässä. Voipa siitä olla apua siinäkin, että osaa paremmin käyttää sosiaalista mediaa työkaluna silloin, kun itse haluaa, eikä silloin kun Facebookin tai Twitterin punainen numerovalo kutsuu.

Osaan jo kuvitella mielessäni sen uuden minän, joka ei reagoi ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin vaan aktiivisesti päättää mitä asian suhteen tekee – ja tässä on juuri keskeinen vaara uuden tavan rakentamisessa. Sillä kuvitelmalla ei nimittäin ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Se on vain kaunis tarina. Ei muuta.

Todellisuus on paljon karumpi. Yhtenä päivänä ajatukseni ovat selkeitä ja meditoiminen helppoa. Toisena mikään ei saa aivoja rauhoittumaan ja meditoiminen on tuskallisen vaikeaa; äksyynnyn ihan turhaan sosiaalisessa mediassa ja annan keskusteluiden vetää minut mukaan asioihin, joihin en voi vaikuttaa.

Tämä ongelma on yleinen ja koskee meitä kaikkia. Mielemme rakentaa helposti ja luontevasti tarinan siitä helposta ja ihanasta tulevaisuudesta, joka meitä odottaa, kun olemme kovassa kunnossa, tai osaamme puhua uutta kieltä.

Into muutoksen tekemiseen ja ylläpitämiseen lopahtaa, kun todellisuus ei vastaa mielen kelaa.

Siksi oma uudenvuodenlupaukseni on tarkastella omaa ajatteluani muutosprosesseista ja yrittää tuoda siihen realismia mukaan. Muutokset ovat vaikeita eivätkä ne tapahdu kädenkäänteessä. Työ omien tavoitteiden saavuttamiseksi ei aina ole kivaa, eikä palkkiota tule joka kerta.