Pihakatuja Ruusutorppaan

Ruusutorppa on pieni, mutta tiivis kaupunginosa Leppävaarassa Sellon kupeessa. Kokoa sillä on runsaat puolisen neliökilometriä ja asukkaita viitisen tuhatta. Alueen pääkatuina toimivat Leppävaarankatu, Albergan Esplanadi, Säterinkatu ja Säterinpuistontie. Valtaosa asutuksesta on näiden katujen muodostaman superkorttelin sisällä.


View Larger Map

Ehdotan, että Ruusutorpan alueen kadut pääkatuja lukuunottamatta muutetaan pihakaduiksi.

Pihakadut soveltuvat kaikkialle, missä halutaan panostaa asumisen ja elämän laatuun. Pihakadulla nopeusrajoitus on 20km/h ja katu on jaettua tilaa. Samaa tilaa käyttävät siis leikkivät lapset, jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat. Pihakadulla kävelijä on kuningas ja autoilija sovittaa vauhtinsa ympäröivien kävelijöiden ja leikkijöiden vauhtiin sopivaksi. Asukkaat saavat lisää tilaa käyttöönsä, lapset leikkeihinsä ja lumisten talvienkin auraaminen helpottuu, kun erillistä jalkakäytävää ei tarvita.

Laki pihakaduista muuttui viime vuonna (HE 48/2010 vp). Nykyään läpiajaminen voidaan sallia pihakadulla. Ruusutorpassa läpiajo kannattaa sallia Huvilinnanmäessä ja Huvilinnantiellä. Nykyään harvakseltaan liikkuvien autojen lisäksi reittiä käyttävät ainakin palvelulinjat P20 ja P21.

Huvilinnanaukiolta kohti Huvilinnanmäkeä.


View Larger Map

Nybrogatan, Tukholma


View Larger Map

5 vastausta artikkeliin ”Pihakatuja Ruusutorppaan

  1. Hei!
    Kiitos loistavasta oivalluksesta Ruusutorpan alueen kehittämisestä. Ehdotuksesi toteuttaisi hyvin ”nokkelasti” ihmisläheisen asumisen alueella jossa lähellä ovat kauppakeskus Sello ja vilkas Kehä I sekä massiivinen toimistoalue.

    Ruusutorpan alue voisi toimia hyvänä, jopa kansainvälisenä esimerkkinä siitä, miten business, kauppa ja vilkas liikenne eivät estä kylämäisyyden syntymistä lähelleen. Ja kun vielä alueen kupeessa on sekä lähiliikenteen asema että mm. Jokeri-linja 550.

    Ruusutorppa ei myöskään ole vain ”rikkaiden” aluetta, vaan siellä on sulassa sovussa hulppeat miljoona talot, kaupungin vuokratalot ja asumisoikeusasunnot.

  2. Kiitos kommentistasi. Ruusutorppa tosiaan on nimenomaan varsin onnistunut esimerkki tällaisesta sekasuunnittelusta, jossa kauppa, työpaikat, varakkaat omistusasujat, aso-kämpät ja kaupungin vuokra-asunnot ovat rinta rinnan ja täydentävät toinen toisiaan.

    Otan mieluusti vastaan ehdotuksia myös muista Espoon kaupunginosista ja niiden parantamisesta.

  3. Kiitos minunkin puolestani Mikolle loistavasta kaupunkiympäristön viihtyisyyttä lisäävästä ehdotuksesta!

    Leppävaarasta on muodostunut Espoon urbaanein kaupunginosa, jossa on erityisesti Ruusutorpan alueella onnistuttu rakentamaan viihtyisää jaihmisen kokoista kaupunkimiljöötä. Uskon, että rauhoittamalla asuntokatuja pihakaduiksi saadaan asumisviihtyvyyttä edelleen lisättyä sekä luotua edellytyksiä myös yhteisöllisyyden syntymiselle.

  4. Löytyykö maailmalta esimerkkejä, joissa pihakatua pitkin menee ratikka? Tuo Huvilinnanaukiohan on nimittäin osa Jokeri ykkösen linjausta.

    Kannatettava ajatus kuitenkin noin muuten. Pihakadut on kivoja ja monikäyttöisiä ja edustavat tämän päivän kaupunkisuunnittelua.

    Olen itsekin aikanaan asunut Ruusutorpassa ja tämä ajatus tosiaan mittakaavan puolesta sopii sinne tosi hyvin. 🙂

  5. Kiva, että tykkäsit! Pihakadut parhaimmillaan tuovat tiiviissä ympäristössä jaetun oleskelu- ja liikenneympäristön parhaat puolet esille (ja varmaan pahimmillaan sitten pahimmat).

    Mikonkadulla on kävelykadulla ratikka. Tietääkseni ei ole mitään erityistä lainsäädännöllistä syytä, miksi sama ei voisi koskea pihakatua.

Vastaa käyttäjälle Laura Kiijärvi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *