Poliittiset virkanimitykset

Vapun kunniaksi päätin kirjoitella kevyttä lukemista vallasta.

Ritva Viljasen valinta Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi on herättänyt poliittisen myrskyn. Moni vastaantullut ihminen on tiukasti vastustanut poliittisia virkanimityksiä. Niitähän on helppo vastustaa; kaikki (pahoja ja vallanhimoisia poliitikkoja lukuunottamatta) haluavat, että virkamiehet ovat mahdollisimman päteviä tehtävässään ja täydellisen neutraaleja politiikan näkökulmasta. Täydellinen virkamies on kone, joka toteuttaa hyvän kunnan utopiaa vailla tunteita tai mielipiteitä.

Insinööri voisi sanoa jopa, että luvut ja faktat eivät valehtele. Siksi virkamies tarvitsee jotain kättä pidempää mennessään puhumaan poliitikoille.

Kättä pidempää käytössä
Valtion tai kunnan organisaatiolla on kaksi tavoitetta. Julkisen organisaation tulee toimia organisaationa tehokkaasti ja sen tulee toteuttaa poliittisesti määriteltyjä tavoitteita. Vallan kolmijako-opin mukaisesti poliittinen tavoitteenasettelu (jota Montesquieu kutsuu lainsäädäntövallaksi) ja toimeenpanovalta tulee erottaa toisistaan. Jätän tuomiovallan huomioimatta sillä suomalaisessa oikeuskäytännössä kunnalla ei ole tuomiovaltaa. 
Kunnan organisaation tulee tuottaa tehokkaasti ne palvelut, joita kaupunkilaiset haluavat. Jos kunnan organisaatiot ovat tehottomia, tuhlataan turhaan rahaa, veroäyri nousee ja kaikki kuntalaiset ovat köyhempiä tämän seurauksena. Tästä syystä kunnan organisaatioon tarvitaan asiantuntevia ja osaavia johtajia. Hyvä ja osaava johtaja on arvokkaampi kuin painonsa kultaa. 
Politiikka on neuvottelua terroristien kanssa. Kovin monet ihmiset haluavat uskoa, että me kaikki voisimme olla samaa mieltä asioista, jos vaan olisimme ystävällisiä ja juttelisimme vielä vähän. Todellisuudessa pinttyneelle autoilijalle Vihreät, jotka vaativat kävelykeskustaa, ovat terroristeja, jotka yrittävät tuhota sen hyvän, mikä kaupungissa on. Ja Vihreille autoilijat, jotka haluavat kaupunkiin lisää autoja asukkaiden ja luonnon kustannuksella pyrkivät tuhoamaan kaiken sen hyvän, mikä kaupungissa on. 
Taktinen neuvotteluväline
Demokratia on sitä, että voimakkaiden ristiriitojen vallitessa vallankäyttö ja valtataistelu hoidetaan vaalikentillä, valtuustossa, julkisuudessa ja kabineteissa neuvotellen. Vaihtoehtona on yleismaailmallisesti käytössä oleva moderni nuija.

Poliittisten tavoitteiden ja hyvän organisaation tavoitteiden välillä vallitsee ristiriita. Kun kunnallispoliitikot nykyään tekevät politiikkaa osa-aikaisesti oman työnsä ohella, ei kenelläkään voi riittää aikaa aidosti perehtyä miljardien budjettia pyörittävän kaupungin toimintaan. Tämä lisää virkamiesten päätösvaltaa poliittisissa kysymyksissä. Esimerkiksi autoilua suosiva johtaja voi tehdä paljon estääkseen kävelijöiden aseman kohentamista. Sijoittamalla suurimman osan katujen ja teiden kehittämiseen käytettävistä rahoista autoilun edistämiseen hän edistää autopuolueen asiaa ja vaikeuttaa kaupunkilaisten, kävelijöiden, pyöräilijöiden ja joukkoliikenteen käyttäjien asemaa. 
Valtatyhjiö houkuttelee aina ihmisiä ja järjestöjä, jotka ottavat vallan keinoja kaihtamatta. Jos  poliittinen valta on virkamiesjohdolla, niin virkamiesjohdon nimityksistä tulee poliittisia. Valittaminen virkanimitysten poliittisuudesta ei tällöin auta, sillä nimityksissä on liikaa pelissä. 
Ainoa tapa muuttaa tilanne on ottaa poliittinen valta pois virkamiehiltä. Kokonaan se ei varmaankaan onnistu, mutta sen ei tarvitsekaan. Tästä syystä tuen Vihreiden kunnallisvaaliohjelman vaatimusta muuttaa Helsingin poliittinen järjestelmä. Kitisijöille sanon jo etukäteen, että kunnallisvaaliohjelma hyväksyttiin jo kauan ennen apulaiskaupunginjohtajan valintaa. 

Kaupunkilaisten pitää voida vaikuttaa myös kaupungin ylimmän johdon valintaan – Helsinki ansaitsee vaaleilla valitun pormestarin! Apulaiskaupunginjohtajat tulee valita vaalikausittain vaalitulosta kunnioittaen.

Vihreiden ehdotus erottaa toisistaan aidosti poliittisen johdon, joka saa mandaattinsa vaalikaudeksi valtuustolta ja asiantuntevan ammattijohdon kaupungin organisaatiossa. Molempia tarvitaan, jotta kaupunkimme voi tulevaisuudessa tuottaa tehokkaasti niitä palveluita, joita kaupunkilaiset haluavat.

Olen Vihreiden kunnallisvaaliehdokas 2012. Facebook-sivuni löytyy täältä

2 vastausta artikkeliin ”Poliittiset virkanimitykset

  1. Pormestarimalli on demokratian kannalta parempi kuin nykyinen, tosin johtaako se paremman johtajan valintaan jää nähtäväksi. Tuskin ainakaan huonommin voi mennä kuin nyt, paitsi kokoomuksen kannalta, jonka vuoksi se tuskin tuohon malliin suostuukaan.

    Vaalikauden pituiset ja kannatuksen mukaan jyvitetyt apulaiskaupunginjohtajat tuntuvat loogiselta valinnalta nykyiseen soppaan verrattuna. Tämän viimeisen valinnan myötähän on täysin avoin lehmänkauppajärjestelmä menossa, kun edes vanhat kirjoittamattomat säännöt eivät ole voimassa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *