Punavuoren Cloud City: Lisää Pilvikaupunkia Helsinkiin
Punavuoren Merikortteliin ehdotettiin Helsingin design-pääkaupunkivuoden kunniaksi sisäpihalta nousevaa sienipilven muotoista rakennusta. En tiedä muistatko kukaan enää, mutta design-pääkaupunkivuoden ideana oli käynnistää hankkeita, jotka muokkaavat Helsinkiä seuraavat pari vuosikymmentä. Minä pidin ideasta, mutta pelkäsin, että hankkeet jumittuvat byrokratiaan eikä vuodesta jää mitään käteen.
Cloud-City katutasolta nähtynä
Minä pidän ehdotusta hyvänä.
Cloud City tuo Punavuoreen 8000 kerrosneliömetriä lisää, esimerkiksi satakunta asukasta ja pari sataa työpaikkaa. Tämä yksi rakennus säästää pari hehtaaria metsää muualla Helsingissä. Samalla uudet asukkaat ja työntekijät parantavat Punavuoren, Eiran ja Kampin palvelukysyntää ja siten laajentaa saatavilla olevaa tarjontaa. Projekti on erinomainen esimerkki siitä, kuinka sekoitetaan toimintoja ja tehdään tiivistä, elävää kaupunkia. Samassa korttelissa on runsaasti työpaikkoja alemmissa kerroksissa ja ylhäällä asuntoja.
Kerroksia Cloud Cityssä on 16 eli saman verran kuin Jätkäsaareen tulevassa tornihotellissa lahden toisella puolella.
Ehdotus on luonteeltaan uniikki. Se on mahdollista toteuttaa vain paikassa, jossa on olemassaoleva toimistokäytössä oleva kortteli, joka sijaitsee riittävän lähellä keskustaa (eli rakennusmaa on riittävän arvokasta tällaisen projektin toteuttamiseen). Ei kuitenkaan alueella, joka Helsingin korkean rakentamisen periaatteissa on määritelty osaksi Helsingin keskustan arvokasta vyöhykettä.
Se on myös projekti, joka on liikkeellä yksityisellä rahalla. Kaupunki saa projektin myötä joukon työpaikkoja ja asukkaita, jotka tuottavat verotuloja. Sekin on erittäin tarpeellista näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.
Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan sen sijaan eri mieltä. Virasto esittää lautakunnalle, ettei projektille kannata antaa lupaa. Me helsinkiläiset usein valitamme siitä, ettei meillä koskaan tehdä mitään mielenkiintoista ja poikkeavaa. Miksi kaiken rakentamisen pitää noudattaa sitä samaa vanhaa kaavaa.
Ja heti, kun joku ehdottaa jotain uutta, sitä vastustetaan, koska se olisi uutta. Tällä kertaa virasto vastustaa ehdotusta nimenomaan siksi, että se on erilaista.
koska lisärakentaminen poikkeaisi merkittävästi kantakaupungin umpikorttelialueella noudatetuista kiinteistöjen kehittämisperiaatteista
Helsingillä pitää olla rohkeutta kasvaa.
Onneksi Helsingin design-pääkaupunkivuosi on ohi.
Hankkeen taustalla ollut henkilö kommentoi päätöstä niin, että hän on nyt neljä vuotta odotellut vastausta ja rahoittajien mielenkiinto lopahti jo kolme vuotta sitten. Vähän kiinnostaisi tietää miten tähän pitkän prosessin ensimmäiseenkin steppiin on saatu jo noin paljon aikaa kulumaan. Ei ole ilmeisesti ollut ihan prioriteeteissä korkeimmalla.
Kyllähän kaupunkiin voi rakentaa myös korkeita rakennuksia, mutta kantakaupunki ja vanhat rakennukset pitäisi jättää rauhaan! Tällaisilla suunnitelmilla pilataan sekä vanha että uusi rakennus.
Virasto puhuu tiivistämisestä ja urbaanista, mutta käytännössä levittää tehotonta lähiötä Meri-Rastilaan ja kieltää merkittävät hankkeet kaupungissa. Pähkähullua että joku eteläisten alueiden nimby-seura saa päättää mitä tehdään neliökilometrien laajuisella alueella laidasta laitaan ja virasto myötäilee. Noihin seuroihin liittyy vain nimby-väki, joten miksi sellaisille annetaan tällainen päätäntävalta? Kaupungilla ei ole kovin paljon tulevaisuudessa jaettavaa, jos näitä hankkeita ei vain ajeta maaliin. Yhtä vähän kannattaa sitten puhua mistään palvelutalouteen siirtymisestä, jos näille hankkeille käy näin.
Ei voi mennä niin, että poliitikot lähtevät noiden mukaan, jotka selittävät että Punavuoressa on jo tarpeeksi asuntoja ja maailma peittyy pimeyteen jos joku tekee korkeamman talon. Eivät ainakaan sellaiset poliitikot, jotka ovat sitten huolestuneita julkisten palveluiden rahoittamisesta ja asuntopulasta. Kannattaa huomata, että vaikka nämä asunnot eivät ole halpoja, niin silti tuokin torni säästäisi tonttimaata, johon mahtuisi sitten vuorostaan halvempaa asumista.
Sama porukka pilasi jo Hernesaaren mahdollisuudet kiinnostavaksi asuinalueeksi, joten sinänsä loogista että homma jatkuu.
Cloud Cityksi nimetty talohanke toisi Helsinkiin satakunta uutta asukasta. Enää puuttuu 399.900.
Onko tämä siis kritiikkiä Cloud Cityä kohtaan? Tuotahan voi soveltaa jokaisen talon kohdalla. Eli mitään ei kannata rakentaa, koska se on vain sen ja sen verran asukkaita ja vielä sen ja sen verran enemmän kuitenkin tarvittaisiin.
Cloud City -juna taisi kuitenkin mennä jo, mitä ainakin itse jätkäsaarelaisena pidän harmillisena. Olisi ollut tosi kivaa piristystä eteläisen kantakaupungin siluettiin, joka on tietysti nykyiselläänkin erittäin komea (Agricolan ja Johanneksen kirkko).
Vanhaa hyvää ympäristöä ei kannata pilata sadan sukkaparin takia.
Hakija veti hakemuksensa pois, joten lautakunta ei päässyt sitä käsittelemään.
[…] Kaavoituksessa vallitsee samanlainen tilanne. Tontinomistaja voi joutua odottamaan vuosia, että kaavoittajalla on aikaa käsitellä muutostarpeita. Rahaa palaa, joskus rakennukset ränsistyvät tyhjillään, kun olemassaoleville tiloille ei löydy kaavan sallimia käyttötarpeita – ja joskus taloja jää rakentamatta siksi, että hankkeen rahoittajat kaikkoavat kun kaavamuutoksen tuominen päätöksentekoon kestää vuosia. […]