Pyöräilijät huomio: kantakaupungin pyörätiet vaarassa!

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti eilen palauttaa sekä Runeberginkadun että Helsinginkadun pyörätiesuunnitelmat valmisteluun vaatien suunniteltujen pyöräteiden huonontamista ja poistuvien asukaspysäköintipaikkojen korvaamista. Asiasta tarkemmat selostukset löytää Elina Moisiolta (myös tämä). Otso Kivekkään blogista löytyy myös lisätietoja, mikäli haluat vaikuttaa asiaan.

Ehdin istumaan edellisessä kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuoden päivät. Meillä oli lautakunnassa merkittäviä erimielisyyksiä siitä, miten tätä kaupunkia kuuluu kehittää – ja niin kuuluukin. Silloin kuitenkin lautakunnassa oli yhteinen ymmärrys siitä, että Helsingin pyöräilyn infrastruktuuria tulee kehittää kansainvälisten toimivien esimerkkien mukaan. Nyt näyttää pahalta. Toivon, että kyse on vain alkukangertelusta ja että pystymme vielä löytämään yhteisen ymmärryksen siitä, että ratikoita on nopeutettava ja pyöräilyn infrastruktuuria parannettava.

Lopuksi vielä muutama tiedonhippu, jotta väärinkäsitykset ja ymmärrykset eivät pääsisi häiritsemään asiallista keskustelua:

  • Runeberginkadulta paikkoja on poistumassa parisenkymmentä. Viime vuonna päätimme lautakunnassa että vieressä olevalle Mäntymäen kentälle tulee satoja asukaspysäköintipaikkoja. Tämä ei kuitenkaan Kokoomuksen ja SDP:n edustajille riittänyt.
  • Alppiharjun asukaspysäköintialueella on 300 paikkaa enemmän kuin myytyjä pysäköintitunnuksia. Alueen asukkaana tiedän, ettei täällä ole koskaan pulaa paikoista. Erityisen paljon pysäköintipaikkoja on kesäisin, kun suuri osa autollisista on kesämökeillään (kesämökki on yksi tärkeä syy, jonka takia kukaan haluaa omistaa auton Alppiharjun alueella). Tästä syystä Vaasankadun muuttaminen kävelykaduksi kesäisin ei vaikuta autopaikkatilanteeseen ongelmallisesti.
  • Esitetyt pyörätiesuunnitelmat palautettiin valmisteluun nimenomaan siksi, että Kokoomukselle ja demareille ei kelvannut autopaikkojen poisto. Osmo Soininvaara teki oman palautusesityksensä suunnitelmien palauttamisesta asukkaiden ja yritysten kuulemiseksi ei saanut kannatusta. (Faktat voi tarkistaa yllä linkkaamastani kokouspöytäkirjasta).

Lopuksi vielä haluaisin huomauttaa, että pyöräteitä on aika ryhtyä rakentamaan siten, etteivät ne aiheuta vaaraa jalankulkijoille. Töölössä ja Alppiharjussa asuu paljon lapsia ja lapsiperheiden ensisijainen kulkutapa on kävely ja joukkoliikenne. Tästä syystä jo pienet lapset opettelevat kävelemään jalkakäytävällä ihan itse.

Alle kouluikäiselle on käytännössä mahdoton selittää, että asfaltissa oleva viiva on raja, jonka toiselle puolelle ei saa mennä. Sen sijaan jo kaksivuotias ymmärtää sen, kun hänelle sanotaan että tasoeron toisella puolella on pyörien ja autojen paikka ja täällä kävelijöiden. Tasoero on jotain käsin koskeltavaa – konkreettista. Sen huomaamiseen ja huomioimiseen ei tarvita tietoista ajattelua. Pyörän paikka on ajoradalla, ei kadulla kävelyä opettelevan lapsen vieressä.

8 vastausta artikkeliin ”Pyöräilijät huomio: kantakaupungin pyörätiet vaarassa!

  1. Hmm, ihan vakuuttavaa tekstiä kunnes vedit ”MUTTA AJATELKAA LAPSIA!!!1” -kortin. Kyllä pyöräilijät ja lapset mahtuu samalle leveähkölle jalkakäytävälle siten, että pyörlijät aina varoo (ja sanoisin että pyöräilijät aina varoo) edessä olevia jalankulkijoita ja varautuu kaikkeen arvaamattomaan, lapsiin, koiriin, tunariaikuisiin, humalaisiin jne jne.
    Nyt tunnut kuitenkin syyttävän pyöräilijöitä päättömästä kaahailusta; ristiriitaa tuntuukin herättävän se, että haluatko pyöräliikenteen erilleen/turvassa autoliikenteeltä vai lasten jalankulun erilleen/turvassa pyöräilyltä?

    • Pyörällä on vaikeaa ajaa niin hiljaa, että jalkakäytävällä ajaminen olisi turvallista. Lisäksi pyöristä koituva hyöty kunnon kohoamisena ja aikasäästöinä katoaa kokonaan, jos pyörällä voi ajaa korkeintaan kävelyvauhtia.

      En siis syytä pyöräilijöitä kaahailusta vaan sanon, että pyörät ja jalankulkijat eivät kuulu samalle väylälle.

      • Olen samaa mieltä. Mielummin ajan pyörällä autojen vieressä kun jalankulkijoiden. Autot kuitenkin keskittyy liikenteeseen ja kävelijät hyvin harvoin. Se että olisi tasoero pyörä- ja kävelyväylien välissä olisi mahtavaa. Ei kaksi vuotiaiden takia vaan 95% jalankulkijoista haahuilee.. niinkun itsekin kun kävelen. Jos ajaa jollain muulla kun mummopyörällä niin vauhti vastaa auton vauhtia. Se ei ole kaahausta, vaan ihan normaalia liikkumista.

  2. Annoin eilen KaSu-lautakunnan jäsen Heta Välimäelle (sd.) varsin kriittistä palautetta asiasta ja sain siihen vastineen. Jaan sen nyt vielä tännekin, jos se hivenen rauhoittaisi säikähtyneitä mieliä:

    ”Hei,

    Toisin kuin väitit, niin baanaverkon toteuttamista ei eilisillä päätöksillä viivytetty. Lautakunta hyväksyi kokouksessaan pyöräilyn edistämissuunnitelman ja baanojen verkkosuunnitelman. Pyöräilyyn tullaan satsaamaan Helsingissä merkittävästi enemmän kuin aiemmin.

    Jätimme pöydälle mm Runeberginkadun järjestelyt siksi, että alueen asukkaita ja yrittäjiä ei ollut kuultu suunnitelman teossa lainkaan. Päätimme eilen, että jatkossa kaikkien merkittävien liikennesuunnitelmien osalta on lisättävä vuorovaikutusta ja halusimme toimia tässäkin kohtaa niin. Tuoreessa muistissa on esm Mechelininkadun tilanne.

    Jos/kun parkkipaikat vähenevät, niin on hyvä jo etukäteen selvittää miten asukas- ja asiakaspysäköinti alueella hoidetaan. Tämä ei tarkoita sitä, että paikkojen määrään ei voitaisi puuttua, tai että suunnittelu tehtäisiin autojen ehdoilla. Myös vihreiden Soininvaara esitti Helsinginkadun suunnitelman palauttamista uudelleenvalmisteluun asukasvuorovaikutusta varten, eikä kukaan varmaan syytä häntä pyöräilyvastaiseksi.

    Asiaan voi perehtyä tarkemmin osoitteessa: http://www.hel.fi/hki/ksv/fi/P__t_ksenteko/P__t_stiedote

    Tämä lautakunta on tekemässä isoja panostuksia pyöräilyyn ja se on erittäin hieno asia. Näitä päätöksiä SDP myös mielellään tukee ja edistää.

    Ystävällisin terveisin,
    Heta Välimäki”

    • Valitettavasti Hetan vastaus ei ole paikkansa pitävä. Muun muassa hänelle ei kelvannut Helsinginkadun ja Runeberginkadun osalta Osmo Soininvaaran tekemä palautusesitys, jossa suunnitelmat palautetaan asianomaisten kuulemista varten. Sen sijaan lautakunnassa vaadittiin molempien suunnitelmien osalta nimenomaan korvaavien autopaikkojen etsimistä.

  3. Jos liikennesuunnitelma sisältää parkkipaikkavähennyksiä, tai vaikka puita, vuorovaikutus koskee myös niitä. Mutta jos tehdään pelkkiin parkkipaikkoihin muutoksia (asukaspysäköintiaikaa jatketaan, Mäntymäen kenttä pyhitetään asukkaille, lisätään paikkoja vaikka vinopysäköinnillä) tai normaalia puunhoitoa uusimalla puita, niihin ei sitten vuorovaikutusta tarvitakaan. Pitäisikö liikennesuunnitelmien vuorovaikutus koskea vain liikenteen osuutta: kaistoja (myös pyöräkaistoja), ryhmitysalueita, jalkakäytäviä, pyöräteitä; mutta ei auton säilytykseen liittyviä asioita. Tai toisena vaihtoehtona lisätä vuorovaikutus myös ym. asioihin.

    Uskon että yrittäjäyhdistyksellä ja yrittäjillä olisi ollut päinvastainen näkemys asukaspysäköintipaikkojen voimassaoloajan pidennykseen (ennen klo 19, nyt klo 21).

    Pitänee myös mainita, että Tukholman aikaraja on vaivaiset 9-17. Eli kello 17 jälkeen ilmaista kaikille. Mutta jos haluat seisottaa autoa myös päivällä, niin asukastunnus on pakollinen (tai 60kr. päivälippu). Ja mikä vielä on hupaisaa, niiden tunnuksen hinta nousi 1. maaliskuuta 700kruunusta 800kruunuun per kuukausi. ELI PELKKÄ TUNNUKSEN KOROTUS PER VUOSI OLI SUUREMPI KUIN TUNNUS HELSINGISSÄ KOKO VUODEKSI. Tämä politiikka haluaa oikeasti vähentää autopaikoituksesta muodostuvaa esteettistä ruumuutta ja katutilan törkeää varastamista.

  4. Tämä nyt tulee vähän myöhään mutta vaikka olenkin HePon jäsen niin en kannata sen ajamaa linjaa pyöräilyn siirtämisestä kaduille. Se ei ole realismia enää nykyaikana. Kun olin lapsi niin ei olisi tullut mieleenkään ajella jalkakäytävillä vaikka olisi saanutkin. Kaduilla oli helppo ajella kun liikenne oli vähäistä ja pysäköidyt autot harvassa. Nyt tilanne on toinen ja pyöräily on turvallista ja järkevää ainostaan jalkakäytävillä. Jos haluamme Helsinkiin lisää pyöräilyä niin tarvitaan ajoradoista erotettuja pyöräteitä, jalkakäytävillä. Esim Helsinginkadun jalkakäytävät ovat tosi leveitä ja sopivat hyvin pyöräilyn ja kävelijöiden yhteiseen käyttöön. Lapset eivät yleensä ole mikään ongelma vaan koirat ja koko jalkakäytävän leveydellä kavelevät porukat…
    Runeberginkatu on ongelma koska jalkakäytävät ovat kapeita ja liikennettä on ihan mahdottomasti. En ole nähnyt suunnitelmia, mutta minusta on selvää että siellä pitäisi olla joko levennetyt jalkakäytävät tai merkitty pyörätie kadulla ja totaalinen pysähtymiskielto (kuten vaikkapa Unioninkadulla)

    • Kun katsot Kööpenhaminaa, niin autojen seassa pyöräily on hyvinkin mahdollista.. tai pyöräkaista autojen kanssa samalla tasolla. Mietitään vaikka Helsingin keskustassa se pieni pätkä pyörätietä /sokkarin ja lasipalatsin välillä). Ei siinä ole hetkeä kun jalankulkijat ei töppäröisi siinä.

Vastaa käyttäjälle Eetu Kinnunen Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *