Raidejokerin linjaus Espoossa

Raidejokeri on suunnitteilla oleva poikittaisratikka, joka korvaa jokeribussin (550). Linja kulkee Helsingissä reittiä Itäkeskus – Viikki – Oulunkylä – Maunula – Etelä-Haaga – Pitäjänmäki – (Leppävaara). Espoossa suunniteltu reitti kulkee Leppävaarasta Laajalahden asuinalueen läpi Pohjois-Tapiolaan ja Tapiolaan. Linjan karttaa voi tarkastella täällä.

Suunnitellussa linjauksessa on vakavia ongelmia. Laajalahden asuinalueen läpi kulkeminen vaatii kalliin tunnelin, joka nostaa linjan kustannuksia kymmenillä miljoonilla. Tämä lienee yksi syy siihen, ettei raide-jokeriin vaadittavia rahoja ole vielä löytynyt.

Toinen, merkittävästi vakavampi ongelma on linjan kuljettaminen Tapiolaan Otaniemen ja Keilaniemen sijasta. Kuten allaolevasta taulukosta nähdään Otaniemi/Keilaniemi -alue on yksi pääkaupunkiseudun merkittävimmistä työ- ja opiskelupaikoista. Aluetta myös kehitetään voimakkaasti ja sekä opiskelija- että työpaikkamäärät tulevat kasvamaan lähivuosikymmeninä merkittävästi. Sen sijaan Tapiolan keskus on pieni sekä asukasmäärältä, että työpaikkamäärältä.

Korkeatasoisen julkisen liikenteen tulee viedä sinne mistä ja mihin ihmiset ovat matkalla – eli tässä tapauksessa Otaniemeen ja Keilaniemeen. Töihin matkustettaessa vaihtoehdoksi ei kelpaa se, että ensin matkustetaan ratikalla Tapiolaan, josta tehdään aikaa vievä vaihto metroon, josta tarvitsee vielä kävellä satoja metrejä omalle työpaikalle. Tällaisen joukkoliikenteen ainoa funktio on maksimoida yksityisautoilun määrä.

Kaupunginosa             Asukkaat   Opiskelijat   Työpaikat
Tapiolan keskus           ~3000         –                   ~6000
Otaniemi/Keilaniemi   ~4000        ~15000       ~17000

9 vastausta artikkeliin ”Raidejokerin linjaus Espoossa

  1. Esittäistkö sitten, että Helsingin keskustassakin pitäisi liikenne ohjata esimerkiksi Töölöön (asuntoja) tai Ruoholahteen (työpaikkoja) Kampin ja Rautatieaseman sijaan?

    Homma nyt kuitenkin on suunnitelti siten, että Tapiola on liikenteen solmukohta: sieltä syötetään liikenne Länsimetroon. Tapiolassa on myös asiointiliikennettä merkittävästi enemmän kuin Otamiemessä.

    Olen samaa mieltä siitä, että Otaniemen/Keilaniemen joukkoliikenneyhteyksien (jotka toki ovat tärkeitä) kannalta tuo linjaus on huono, mutta joukkoliikenneverkon kannalta myös se, että Tapiola ohitetaan on erinomaisen huono ratkaisu.

    Oikea ongelmahan tässä tietenkin on Länsimetro, joka olennaisesti tuhoaa alueen joukkoliikenteen kehittämismahdollisuudet. Tilannetta ei varsinaisesti auta se, että se Tapiolan metroasema on tehty umpisurkeasti kahden parkkiluolan alle….

    Kari

  2. Se olennainen ongelma kaakkois-Espoossa on se, että alue on suunniteltu palveltavaksi moottoritien ja yksityisautojen avulla. Yhdellä linjalla ei voi hyvin palvella asutuskeskuksia, jotka ovat moottoritien molemmin puolin.

    Tästä syystä itse pidän tärkeänä, että kehä I ja karhusaarentie muutettaisiin kaduiksi väliltä Pohjois-Tapiola – Länsiväylä.

  3. Onko tietoa miksi linjaus on niin eri kuin bussilla?

    Selvästikin tuossa haetaan Tapiolasta ”solmukohtaa”, jossa sitten vaihdetaan välineestä toiseen.

    Mutta miksi sitten solmukohtaa ei voisi aivan yhtä hyvin laittaa Otaniemeen, jossa asuu enemmän ihmisiä ja on enemmän työpaikkoja?

  4. Hannu: epäilen, että vastaus liittyy siihen, että Tapiola on yksi Espoon viidestä ”keskuksesta” ja Otaniemi ei. Lisäksi kuten Kari sanoo, niin Tapiolassa on kauppoja ja virastoja, joissa ihmiset käyvät.

  5. Kari: palataanpa vielä Töölöön, Ruoholahteen, Kluuviin ja Kamppiin, kun käytit niitä esimerkkinä.

    Alue as/km2 tp/km2
    Töölö 11000 6500
    Ruoholahti 5000 15000
    Kluuvi 500 24000
    Kamppi 11000 27000

    Näiden lukujen valossa Kamppi ja Kluuvi ovat merkittävästi parempia sijoituspaikkoja liikenteen solmupisteiksi kuin Töölö tai Ruoholahti.

  6. Kluuvi? No, ok, muotoilen paremmin. Siis tuo ero ei selitä sitä, että se liikenne pitäisi _noin voimakkaasti_ keskittää sinne ytimeen. Sen sijaan se selittää, että siellä ytimessä on hyvin paljon asiointiliikennettä yms. Tämä ero on myös Otaniemen/Tapiolan välillä – ainakin nykyisin.

    Ja eikös niitä Espoon keskuksia ole neljä?

    Mitä tulee tuohon Kehä I:een, niin ei sitä kannata kaduksi muuttaa. Siihen on ihan syynsä, että ne moottoritiet ja kehät on rakennettu, vaikka ne tekevätkin Espoon kaupunkirakenteesta ”haastavan”: Helsinki ja Suomi tarvitsevat ne väylät. Niiden muuttaminen kaduksi on yhtä tyhmää kuin se, että läpiajoliikenne ajettaisiin Helsingin katuverkon läpi.

  7. Perusongelma lienee, että raidejokeria suunnitellaan jälkikäteen jo olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen. Lisäksi Itä-Espoon asutus on pääasiassa Kehä I:n länsipuolella Leppävaaran ja Otaniemen välissä, joten linjan vetäminen Kehä I:n itäpuolella ei ole järkevää -> Otaniemeen siirtyminen vaatisi jyrkän mutkan. Lopputulema on epäoptimaalinen.

    -I

  8. I: kun katsoo karttaa (http://maps.google.com/?ll=60.190183,24.812965&spn=0.048898,0.113811&t=h&z=13&vpsrc=6) näkyy selkeästi kaksi mahdollista linjausta. Molemmissa Leppävaarasta etelään kannattaa kulkea kehän länsipuolella Kalevantien tienoille saakka.

    Sen jälkeen joko jatketaan Tapiolaan ja ohitetaan tuo tiivis työpaikka/opiskelu/asuntoalue tai sitten kaarretaan Otaniemeen ja Keilaniemeen. Joko Tapiola tai Otaniemi ja Keilaniemi jäävät huonosti palvelluksi.

    Minä olen sitä mieltä, että se hyvä palvelu tarvitaan sinne, mihin ihmiset ovat menossa.

  9. Kari:

    Ei niitä kehiä ja moottoriteitä ole rakennettu liikennettä varten sinänsä, vaan siksi, että liikenne voisi olla yksityisautopainotteista. Jos tavoitteena on kevyen ja julkisen liikenteen suosiminen sekä tiivis kaupunkirakenne, on täysin järkevä ja looginen toimenpide muuttaa ne kaduiksi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *