Rakennetaanko meillä paljon asuntoja kantakaupunkiin?
Blogilla esiintyi väite, että meillähän rakennetaan paljon asuntoja kantakaupunkiin. Koska kaupungin rakentamisen kannalta sillä on paljon väliä, on hyvä ajatus vähän tutkia tätä ajatusta. Kaupunki julkaisee vuosittain julkaisua Helsinki alueittain, jonka tietoja käytän arvioimiseen. Uusin tilastotieto valitettavasti ulottuu vain 1.1.2014 asti eli viimeisen kahden vuoden osalta tietoa joudutaan odottamaan.
Vuosina 2010-2013 eteläisessä suurpiirissä valmistui noin 2400 asuntoa, läntisessä kantakaupungissa alle 100 asuntoa ja keskisessä suurpiirissä vähän noin 3800 asuntoa. Yhteensä asuntoja valmistui neljässä vuodessa noin 11000 asukkaalle.
Samana aikana koko seudun väkiluku kasvoi vajaalla sadallatuhannella asukkaalla. Kantakaupunkiin seudun väkiluvun kasvusta tuli siis runsaat 10% koko seudun kasvusta. Kun tutkimusten mukaan ainakin 25% seudun asukkaista haluaa keskustaan ja 35% urbaaniin ympäristöön, on sanomatta selvää että 10% osuus on vähän.
Meillä on iso pula urbaanista ja keskusta-asumisesta ja siksi koko seudun rakentamisesta enemmistön pitäisi suuntautua urbaaniin ympäristöön. Nyt näin ei tapahdu, vaan tälläkin vuosikymmenellä kantakaupungin suhteellinen osuus seudun väestöstä on jatkuvasti laskenut.
Vastaus kysymykseen on siis ei. Meillä ei vielä rakenneta runsaasti asuntoja kantakaupunkiin ja enemmän pitää rakentaa. Kymmenen tuhatta asuntoa vuodessa olisi hyvä tavoite. Tämä on hyvä pitää mielessä nyt, kun valtuustossa tänä keväänä neuvotellaan asumisen ja maankäytön politiikasta.
Paljon lisää asuntoja kantakaupunkiin!
Jätkäsaaren, Kalasataman, Konepajan ja Pasilan alueille saadaan nyt tiivistä rakentamista niille, jotka sellaista ovat kaivanneet. Eivät nuo uudet asuinalueet ole kaikkialla pelkkää ihastusta herättäneet.
Mikään rakentaminen ei herätä pelkkää ihastusta. Ei Espoon pientaloalueet, helsinkiläiset lähiöt eikä uudet kantakaupungin laajennokset.
Jätkäsaaren, Kalasataman, Konepajan ja Pasilan rakentamisalueet vastaavat noin 5-7 vuoden urbaania rakentamisen tarvetta. Sinulla on kokoluokat hukassa. Vähän kuin sanoisi, että pientaloja ei tartte enää rakentaa, kun rakennettiin jo iso kasa Uudellemaalle.
Väkeä tulee lisää ja kaikenlaista elinympäristöä tarvitaan sen myötä. Ja kaikista eniten sitä mistä on suurin pula eli urbaania.
Mihin alueeseen Lauttasaari lasketaan? Sinne tuutataan poikkeusluvin tilkkukaavoin niin paljon että pk:t ja koulutilat eivät riitä! SAA ja PITÄÄ tiivistää mutta palvelut samalla!!!
Ikäni olen urbaanisti asunut, nukkumalähiöitä en halua; ei riitä pelkät asunnot vaan tarvitaan myös palvelut ja HYVÄT MAHDOLLISUUDET erilaiseen yrittäjyyteen: ei riitä kahvila/liiketilavaraukset / havainnekuvat jos bisnes ei kannata kivijalassa! Esim. Ruoholahti: haluaako joku vapaaehtoisesti käydkiä sitä stradaa jota spåra ajaa…? Ei siellä putiikit menesty vaikka jengiä on…. Jne.
Vielä: lapsuudessa esim. Lauttasaaressa (jossa mieheni asui) oli Elannon maitokauppa suunnilleen joka korttelissa, oma leffateatteri, kirjakauppa jne. kuin pienessä kaupungissa. Enää ei kannata. Vaikka väkeä moninkertaisesti! Jengi karauttaa autoillaan shoppingcentereihin ostamaan muovipakkauksia, hissillä kun pääsee kätevästi suoraan autohalliin ja sieltä Länärille…