Säästötalkoot

Minulla on yksi pienimuotoinen ehdotus valtion säästötalkoihin: poistetaan ravintoetu.

Nykyjärjestelmässä työnantaja voi maksaa verottomasti lounaan kustannuksista 25% (vuosittain vahvistettavaan rajaan asti). Tämä etu on siis maksimissaan noin pari euroa per työntekijä per työpäivä, eli vuodessa noin 400 euroa. Kun työntekijöitä on noin 2,4 miljoonaa, verovähennysten kokonaissumma voi lähennellä noin miljardia euroa. Näppituntumalla arvioisin, että valtion ja kuntien verokertymän vähenemä on ehkä 100-300 miljoonaa euroa. Valtiontalouden taloudellisen tutkimuskeskuksen verotukiraportissa 2009 on arvioitu ravintoetua, mutta vain niiden osalta, joilla yritys maksaa ruokailun myös verolliselta osin (tämä summa on noin 20 miljoonaa euroa). Suurimmalla osalla työntekijä maksaa itse ruokailun verollisen osuuden.

Miksi ravintoetu sitten pitäisi poistaa? 

Yritys voi tarjota ravintoedun joko maksamalla tukea tietyn valitun työpaikkaruokalan hinnoista tai sitten tarjoamalla henkilöstölle lounasseteleitä.

Työpaikkaruokalan tukeminen johtaa työntekijöiden näkökulmasta lounaspaikkavalinnan vinoutumiseen. Ruokala voi tehdä huonompaa laatua kuin muuten joutuisi siksi, että työnantaja keinotekoisesti alentaa sen hintaa lähistön kilpailijoihin nähden. Lisäksi tiiviin kaupunkirakenteen alueella työpaikkaruokalan tukeminen aiheuttaa lounaspaikkojen ja illan ravintoloiden eriytymisen, joka vaikeuttaa alueen ravintolakulttuurin syntymistä. Suuri osa ravintoloista pärjää parhaiten, jos asiakkaita on sekä lounasaikaan, että illalla. Työpaikkaruokalan verotuki onkin kaupungin ruokakulttuurin köyhdyttämistuki.

Lounasseteleissä on sitten toisenlainen ongelma. Valtio määrittää vuosittain lounassetelin enimmäishinnan ja kuin taikaiskusta monien ravintoloiden lounashinnat seuraavat perässä. Ja samalla tietenkin yritysten maksamien lounassetelien arvo nousee usein maksimihintaan. Onhan työntekijöille kannattavaa tarjota mahdollisimman suuri veroton etu. Ravintola-ala lobbaakin voimakkaasti lounassetelien maksimihinnan nostamisen puolesta, sillä valtion verotuki siirtyy suurelta osin hintoihin.

Valtion tukema ravintoetu on haitallinen kilpailulle, kaupunkirakenteelle ja laadukkaalle ruokailulle. Poistetaan haitallisena.

3 vastausta artikkeliin ”Säästötalkoot

  1. Tuo lounarirumba on erikoinen kuvio. Aika iso byrokratia ja lappujen pyöritys ja kaikki ovat voittajia: työnantaja/lounaspaikka/ruokailija.

  2. Mutta kuinka moni ei saa mitään lounaaseen liittyvää veroetua? Jos näitä on merkittävästi, olisi arvio(si) tehtävä tarkemmin uudestaan.

    Tukeminen nostaa hintoja (kuinka paljon?), joka on epäyhdenvertaista niitä kohtaan, jotka eivät tukea saa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *