Sadistinen keskuspankki

Otetaan tänään eilisen kirjoituksen perään pieni ajatusleikki, jonka on tarkoitus antaa lukijalle käsitys nimellisen kansantulon (tai kansantuotteen) merkityksestä. Kuvitellaan taloudellisesti erinomaisessa kunnossa oleva kansakunta, jolla on sadistinen keskuspankki. Keskuspankki tiputtaa kansakunnan nimellistä kansantuotetta (ja kansantuloa) kymmenellä prosentilla nopeasti esimerkiksi puolessa vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että rahamääräisten transaktioiden summa vuoden aikana tippuu kymmenyksen.

Jos markkinat olisivat täydellisen kitkattomat, niin kaikki hinnat joustaisivat tuon saman kymmenen prosenttia alaspäin. Palkat ja vuokrat alenisivat, hinnat kaupoissa laskisivat ja lainanantajat ottaisivat kymmenen prosentin leikkauksen lainoihinsa. Lopputuloksena mikään ei muuttuisi, hinnat olisivat vain joustaneet sen keskuspankin kymmenyksen verran. Historiallisena kuriositeettina vuonna 1963 Suomen markan arvo satakertaistettiin suuressa rahauudistuksessa.

Mutta markkinat eivät ole täydellisiä. Palkat eivät jousta merkittävästi alaspäin länsimaissa. Suomessa 90-luvun lamassa työvoimakustannukset nousivat jokaisena lama vuotena (lähde, sivu 20). Yhdysvalloissa palkat ovat nousseet läpi vuonna 2008 alkaneen laman.

Lainat eivät myöskään jousta alaspäin – ainakaan helposti. Taloustieteessä on kaksi tutkimusaluetta, jotka valottavat tätä ongelmaa: peliteoria ja agent-principal teoria. Lainanottajalla on enemmän tietoa omasta maksukyvystään kuin lainanantajalla. Lainojen uusiksi neuvotteleminen on vaikeaa, sillä lainanottajan kannattaa valehdella kansantulon supistuessa omasta maksukyvystään ja näin saada lainanantaja suostumaan lainahelpotuksiin, vaikkei näitä tarvitsisikaan.

Kun nimellinen kansantulo laskee, niin myös palkkasumman on käytännössä pakko laskea. Teen nyt yksinkertaistavan oletuksen, että palkkasumman osuus kansantulosta pysyy vakiona. Näin ollen palkkasumma pienenee kymmenen prosenttia. Kun palkat eivät kutistu, niin palkkasumman pieneneminen tarkoittaa työttömyyden kasvua. Mikäli työttömäksi jäävät ovat satunnaisotanta työssäkäyvistä, työttömyys kasvaa Suomen olosuhteissa noin 7 prosenttiyksikköä eli työttömyyden tuplaantumista nykyisestä 7%:sta ja vajaata 200 000 uutta työtöntä. Vaikutus on 7%-yksikköä, koska Suomessa työllisyys on noin 70% työvoimasta.

Samalla valtion verotulot vähenevät ja menot kasvavat. Verotuksen epälineaarisuuksien vuoksi – esimerkiksi yritysvoittojen verotus on voimakkaasti suhdanneriippuvaa – ei ole mahdollista sanoa täsmälleen kuinka paljon, mutta voimme arvioida tulojen vähenevän noin 10%. Suomen olosuhteissa tämä tarkoittaa noin 4,5 miljardin euron pudotusta tuloihin. Samalla valtion työttömyydenhoitomenot kasvavat voimakkaasti.

Sadistinen keskuspankkimme on omalla toiminnallaan onnistunut tuplaamaan kansakuntamme työttömyysasteen noin viiteentoista prosenttiin ja luomaan valtiolle yli viiden miljardin euron vuosittaisen alijäämän. Itse kukin voi pohtia, miten tällainen talouden romahdus vaikuttaa talouteen, jossa valtio ja yksityinen sektori kärsii jo muutenkin suuresta velkaantumisesta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *