Seuraavat 400 000 helsinkiläistä: Uutta kantakaupunkia

Toiseksi viimeinen luku vuonna 2012 julkaistusta Seuraavat 400 000 helsinkiläistä pamfletista.

Kuluneella vaalikaudella on ollut ilo seurata sitä, miten kaupunkisuunnitteluviraston uusi virastopäällikkö Mikko Aho on luonut uutta eloa koko virastoon. Vuoden 2002 yleiskaavasta on tällä vaalikaudella onnistuttu löytämään vielä uusia paikkoja kaavoitettavaksi ja meneillään olevia hankkeita on kaavoitettu paljon tiiviimmin kuin viisi vuotta sitten olisi tehty. Tämän ansiosta esimerkiksi viime vuonna kaavoitettiin yli 8000 uutta asuntoa eli noin 16000 uudelle asukkaalle.

Seuraavaksi on vuorossa kantakaupungin laajentaminen. Siitä kertoo tämä minun 2012 kirjoittama luku Uutta kantakaupunkia.

SEURAAVAT 400 000 HELSINKILÄISTÄ ON SYKSYLLÄ 2012 MINUN, OTSO KIVEKKÄÄN, OSMO SOININVAARAN JA MARI HOLOPAISEN JULKAISEMA PAMFLETTI SIITÄ, MITEN HELSINKIÄ TULISI KEHITTÄÄ. ALLA KIRJAN SEURAAVA LUKU ON OTSO KIVEKKÄÄN ”LÄNSIMUURI ”. HYVIÄ LUKUHETKIÄ.

Seuraavat 400 000 helsinkiläistä
Uutta kantakaupunkia
Mikko Särelä

Helsinki kärsii valtavasta asuntopulasta, joka nostaa asuntojen hinnat tavallisten asukkaiden ulottumattomiin. On kärsinyt jo vuosia, ja on päivän selvää, ettei nykyisillä konsteilla pystytä ongelmaa ratkaisemaan, ellei asuntopula kärjisty niin pahaksi, että Helsingin kasvu kääntyy taan- tumaksi, kun tänne ei enää saa osaavia työntekijöitä. Kun kysyin, mistä hankitaan lisää kaavoitettavaa, kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö levitteli käsiään ja sanoi, ettei sellaista maata ole enää jäljellä. Virastopäällikön mukaan kaavoitukseen soveltuva maa loppuu vuonna 2015.

kaavoitusmahdollisuudet 2012

Minulla on ratkaisu Helsinkiä koettelevaan asuntopulaan. Se vaatii uudenlaista ajattelua, muun muassa kaavoituksessa ja liikenteessä. Tai oikeastaan vanhaa ajattelua. Lähdetään laajentamaan Helsingin tiiviisti rakennettua korttelikaupunkia ulospäin kortteli kerrallaan. Helsinki on täynnä katuja ja kaupunkimotareita, joiden varret ovat vajaakäytössä. Lisäksi, kun tiivistä kaupunkirakennetta jatketaan kortteli kerrallaan, tulevat uudet asukkaat aina olemassaolevaan kaupunkirakenteeseen, jossa on hyvät lähipalvelut.

Helsingissä kehä I:n sisäpuolella on seitsemän kaupunkimotaria. Siis katua, tietä, maantietä ja moottoritietä, jolla on samanlainen estevaikutus kaupunkiympäristössä kuin moottoritiellä. Kaupunkimotareiden muuttaminen kaduiksi ja näiden ympäristön rakentaminen tarjoaa valtavan rakennuspotentiaalin Helsingissä. Nämä kuvassa 25 esitetyt kaupunkimotarit ovat:

› Länsiväylä (4km)
› Turunväylä (1,9km)
› Vihdintie (2,6km)
› Hämeenlinnanväylä (3,2km)
› Tuusulanväylä (3,5km)
› Kustaa Vaasantie / Lahdenväylä (6,6km) › Itäväylä (7,2km)

Näiden lisäksi liikennevihreää, eli rakentamatonta katuympäristöä löytyy vielä paljon kantakaupungista, esimerkiksi seuraavilla kaduilla: Paciuksenkatu (1km), Huopalahdentie (1,5km), Mannerheimintie Töölön tullin pohjoispuolella (2,2km), Mäkelänkatu Itä-Pasilan ja Koskelantien välissä (0,9km). Poikittaisista kaduista rakennuspotentiaalia on eniten Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun varressa. Molempien ympäristöstä on merkittäviä alueita varattu esimerkiksi parkkikenttäkäyttöön.

kaupunkimotarit
Ehdotan, että muun rakentamisen lisäksi ryhdymme rakentamaan näiden kaupunkimotareiden varsia kaupungiksi. Tämä tehdään muuttamalla ne kaduiksi, joiden varteen rakennetaan normaalia korttelikaupunkia. Lisätilaa rakentamiselle saadaan heti taloriveille, kun motarin leveysmitoista siirrytään normaaleihin katumittoihin, ja kokonaisille kortteleille tai useammalle, kun otetaan entisen kaupunkimotarin melualue rakentamiskäyttöön.

Nämä kadut ovat luonteeltaan pääkatuja ja ne tulee suunnitella siten, että niiden läpi voi ajaa merkittävä määrä henkilöautoja. 

Yhteensä rakentamiseen kelpaavaa kaupunkimotarin tai kadun ympäristöä on noin 35km. Osa tästä on aluetta, jossa voidaan rakentaa vain kadun reunaan talorivi ja osassa voidaan rakentaa leveästi, jopa 300m

Runsaan kaavoittamisen lisäksi kaupungin tulee luoda selkeä ja nopea putki alueen kaavoituksesta suunnitteluun, tonttiluovutukseen, rakentamiseen ja aina asukkaiden sisäänmuuttamiseen asti. Tämä tulee tehdä siten, että samalla kun ensimmäiseen kortteliin asukkaat muuttavat sisään, seuraavaa korttelia rakennetaan, sitä seuraavan tontteja luovutetaan ja sitä seuraavan kaava on hyväksyttävänä. Näin saadaan katkeamaton ketju, jossa kunkin kadun varrella uusia kortteleita nousee vuosi vuodelta yhä lisää.

Tavoitteeksi otetaan, että tämän vuosikymmenen lopulla jokaisen kaupunkimotarin keskustan puoleiseen päähän muuttaa tuhat uutta asukasta. Koska näille alueille rakennettaneen myös työpaikkoja ja palveluita, arvioin, että tuhat uutta asukasta vastaa noin 80 000 kerrosneliömetrin rakentamista (50k-m2 asukkaalle ja 30k-m2 palveluille).

Kaupunkimotarimme ovat hyvin erilaisia sen suhteen, kuinka leveälle niiden ympärille voidaan rakentaa. Tässä muutama esimerkki siitä, kuinka paljon kaupunkimotarille voidaan rakentaa asuntoja kilometriä kohden.

  1. Rakentamista 300m syvyydelle molemmin puolin. Pieniä kerrostalo- kortteleita, kuten Ludwiginkadulla. Tonttitehokkuus 4. Puistot tämän alueen reunan ulkopuolella ja katujen osuus pinta-alasta 20%. Aluetehokkuus on siis 3,2 eli 24000 asukasta per kilometri katua. Todella tiivistä.
  2. Rakentamista 100m syvyydelle molemmin puolin. Sama tehokkuus kuin edellisessä. 8000 asukasta per kilometri katua.
  3. Vastaavasti, jos haetaan umpikortteleita isoilla sisäpihoilla Töölön tapaan, aluetehokkuus voisi olla esimerkiksi 1,6, eli 100m syvyy delle rakennettuna 4000 asukasta per kilometri katua.
  4. Vain talorivi kadun varressa molemmin puolin katua, 40m talorunko ja 10m leveä sivukatu, 6 asuinkerrosta. 1700 asukasta per kilometri katua.

Vuosittain kutakin kaupunkimotaria muutetaan kaduksi joitakin kymmeniä tai satoja metrejä – ja samalla saadaan asuntoja tuhansille ihmisille. Kaupunkisuunnitteluviraston alustavissa arvioissa kaupunkimotareiden varsia rakentamalla voitaisiin saada noin 10 miljoonaa kerrosneliömetriä uutta rakentamista varsin alhaisella tonttitehokkuudella (1,5-2). Tilaa siis löytyy, mutta löytyykö meillä poliittinen tahto tämän tilan käyttöönottoon?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *