Sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen murros

Poliitikoilta tuntuu jääneen huomaamatta se, että olemme siirtyneet teollisesta yhteiskunnasta tietointensiiviseen yhteiskuntaan. Talouden piirissä murroksesta kertoo mm. se, että yhä pienempi osa väestöstä tekee tehdastöitä ja yhä suurempi osa on prekariaattia, lyhytaikaisissa tai osa-aikaisissa työtehtävissä. Kolmen suurimman puolueen tilanne on lohduton – kaikki kieltäytyvät näkemästä tätä muutosta. 


Sosiaaliturvajärjestelmämme on luotu yhteiskuntaan, jossa ihminen on töissä samassa tehtaassa koko elämänsä ja vain pienen paikallisen katastrofin iskiessä joutuu väliaikaisesti työttömäksi. Tämän jälkeen henkilö saa sosiaaliturvaa ja valtio etsii uuden tehtaan, johon pääsee töihin. Tällainen elämä kuuluu valitettavasti menneeseen aikaan – joskin pitkäikäisestä tehdastyöstä nauttivia on vielä riittävästi, joten muutosvastarinta on suurta. Lisäksi (esim. valmistelevat) virkamiehet pääsääntöisesti kuuluvat tähän elinikäisestä työpaikasta nauttiviin. 

Samaan aikaan halutaan edistää yrittäjyyttä, joten eri ministeriöt kehittelevät kukin omia mallejaan yrittäjien tukemiseksi. On TEKES ja aloittavan yrityksen tukiaiset – ja halutaanpa samaan soppaan lisätä vielä erillisiä tukiaisia ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Jokainen uusi järjestelmä tuo yhden ylimääräisen byrokratiaportaan, johon yrittäjän kannattaa kiinnittää huomionsa rahaa saadakseen. Sen sijaan että käyttäisi aikansa asiakkaidensa ongelmien ratkaisemiseen. Onko tärkeämpää, että yrittäjä ja yritys miellyttää asiakkaitaan, vai että se miellyttää valtiota? 

Uskon, että yrittäjyyteen kannustamisessa ei tarvita erityisiä kikkailuja tai merkittäviä määriä suunnattuja tukiaisia. Paljon tärkeämpää olisi se, että valtion turvaverkko toimisi myös yrittäjän ja hänen perheensä kohdalla. Yhteiskunnallinen muutos tuntuisi siis koostuvan ainakin siitä, että pätkä- ja osa-aikatyöstä on tulossa pysyvä osa yhteiskuntaamme. 

Tarvitsemme sosiaaliturvajärjestelmän, joka kykenee sovittamaan yhteen monta erilaista elämäntilannetta yrittäjistä, opiskelijoihin, osa-aikaisiin työntekijöihin, pätkätyöläisiin ja täysipäiväisesti työssä käyviin; yksinhuoltajiin ja ehkäpä myös osittain työkykyisiin. 

Perustulo antaa tietyn perusturvan ihmisille kaikissa elämäntilanteissa. Tarvittaessa sen lisäksi voidaan käyttää kohdennettuja sosiaaliturvan mekanismeja (kuten asumislisää, tai työkyvyttömyyslisää, tms.) mutta lähtökohtana se on oivallinen. Jokaisella suomalaisella on takuuvarma perusturva, jota ei tarvitse hakea ja odotella (epävarmuudessa) kuukausikaupalla, kun esimerkiksi työttömyys iskee. Se myös antaa yrittämään haluavalle selkänojan johon tukeutua. Mikäli alku on hankalaa tai elämässä tulee muita ongelmia vastaan, ei jää täysin tyhjän päälle. Se, jos mikä, kannustaa positiiviseen riskinottoon. 

2 vastausta artikkeliin ”Sosiaaliturva ja yhteiskunnallinen murros

  1. Mutku kannustavuus laiskat paskat liian kallista otsasi hiellä sinun pitää leipäsi ansaitseman, sanoo porvari. Ja ansiosidonnainen työpaikat, säestää ay-vasemmisto.

  2. Sehän tässä onkin ongelmana. Demarit puolustavat nykyistä järjestelmää, koska se on heidän satavuotinen unelmansa. Maailma vaan muuttui alta vähän erilaiseksi. Ja porvarit huutavat, että eihän kukaan tee mitään jos saa ilmaiseksi rahaa. Eihän!

    Poliittinen järjestelmämme kaipaa uudistumista.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *