Tori vai puisto?

Haluaisitko sinä uuden kaupunginosan keskelle tyhjän kivisen torin vai kauniin vehreän puiston? 

Uusille kaupunkimaisille on jo pitkään ollut tapana kaavoittaa alueen keskelle jonkinlainen tori. Ajatuksena on se, että paikasta syntyisi keskeinen kokoontumispaikka, mutta valitettavasti nämä torit ovat usein liian suuria ja tyhjiä ja näin korostavat alueen epäkaupunkimaisuutta.

Screen Shot 2015-12-04 at 9.42.53 AM

Malmin keskustori on kovin suuri ihmismäärään suhteutettuna

Samasta aiheesta keskusteltiin tiistaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun käsiteltiin Metsälässä sijaitsevan Maaliikennekeskuksen asemakaavaa. Alueelle on tulossa noin 4500 uutta asukasta ja aivan alueen keskelle suurehko kolmion muotoinen tori, joka on noin 100 metriä kanttiinsa.

Screen Shot 2015-11-30 at 9.38.56 AM

Keskustori on tuossa puolipyöreän rakennuksen vieressä alueen keskellä

Keskustassa on muutamakin avoin paikka, jotka ovat samansuuruisia.

Diananpuisto Erottajan päässä

Diananpuisto Erottajan päässä. Diananpuisto olisi aika paljon ankeampi, jos puiston sijasta paikalla olisi kivinen tyhjä tori

Olisiko siis aika siirtyä rakentamaan uusiin urbaaneihin kaupunkiympäristöihin kivisten torien sijasta urbaaneja pikkupuistoja alueen keskelle? Kiven ja asfaltin sijasta puita, nurmikkoa, niittyä, multaa ja hiekkaa?

Tuollaisessa pienessä urbaanissa puistossa voisi olla lasten leikkipaikka, erilaista alueelle soveltuvaa kasvillisuutta (vaikkapa kaupunkiekologien rakastamaa niittyä), penkkejä ja tietenkin puita ja pensaita. Ihmiset kaipaavat urbaaniin ympäristöönsä vihreää ja muita ihmisiä kivisten tyhjien aukioiden sijasta. Mitä ihmettä sillä kivisellä aukiolla, johon mahtuu kymmenentuhatta ihmistä, tekee alle viidentuhannen asukkaan kaupunginosassa?

Ja kun kokoontumistilaa tarvitaan, niin puisto toimii tähänkin oikein mainiosti. Alla kuva Kallion Karhupuistosta Ravintolapäivänä.

karhupuisto ravintolapaiva

Karhupuisto toimii hyvin joukkotapahtumien järjestämispaikkana

 

 

14 vastausta artikkeliin ”Tori vai puisto?

  1. Karhupuisto on itse asiassa erinomainen esimerkki. Puisto, joka kelpaa myös kohtauspaikaksi eli toteuttaa sekä torin että puiston funktiota. Lisää näitä.

  2. Espoon puolelta hyvä esimerkki on Albergan Esplanadi. Paljon mukavampi kuin kivetetty ja tuulenpieksemä tori. Silti siellä on tilaa järjestää esimerkiksi kirppari. Torin toisessa päässä on kahvilarakennuskin, mutta se ei taida kannattaa kun Sello vetää väkeä.

  3. Mieluummin vehreä puisto puineen ja pensaineen kuin kivinen tori, mutta harmi että rakennusvirasto vihaa puita ja etenkin pensaita ja pienpuustoa. Virasto kutsuu näitä pusikoiksi ja risukoiksi. Sitäpaitsi jokuhan voi väijyä pensaan takana.

    Hyvä esimerkki rakennusviraston puistonrakentamisesta on Finlandia-talon edustan uusi puisto Töölönlahdella, jossa on hehtaarikaupalla pelkkää nurmikkoa ja muutama orpo puunrunko kaiken autiuden keskellä. Kaikki kasvillisuus on raivattu pois puiston tieltä.

  4. Tohon Malmin keskustoriin vielä, että se on sentään olikohan nyt kolmen viikon välein tupaten täynnä, kun on markkinapäivä. Siis tosta blogin kuvauskohdasta eteenpäin koko aukio ja pari kortteliväliä kävelykatua tms. sivullekin toisessa päässä. Kesällä arkisin päivällä taas parhaimmillaan noin puoleen väliin asti kapeampana rivinä lähinnä kirpparimyyjiä, mutta myös ammattitorimyyntiä.

    Uusille asumisalueille aukiossa ei mielestäni pääsääntöisesti ole päätä eikä häntää. Edelliseen kommenttiini linkaamani Tilketorikin lienee tarkoitettu ko. kohtuullisen tuoreen kulmakunnan ”sydämeksi”. Täysin hukkaan heitettyä kaupunkitilaa, sanon minä!

  5. Kyllä Malmin tori on jees ja tosiaan markkinat täyttää sen mutta voisi sitäkin kehittää. Esim. vanha suihkulähde on siinä joka ei oo ollut käytössä vuosiin. Saisiko kahvila/terassin tai siihen jotain vihreää tilalle. Nyt siinä on joutotilaa sen verran..

    Vastauksena kysymykseen kyllä puistot nappaa enemmän.

  6. Mä muistelisin, että kyseinen vesiaihe (olikohan oikea termi myös aukioilla?) olisi ollut viimeksi päällä vähän aikaa viime vuoden syksyllä. Tyhjänä se on tosiaan karsea, mutta ainakin itse toivoisin, että se vaan pidettäisiin kunnossa/päällä/vedessä. Mitkään taivaita hipovat suihkuthan siinä eivät ole, vaan muutama sellanen vaaksan korkuinen pulputus ja sitä myöten altaassa vettä. Kuulunee P. Saurin joukkojen vastuulle?

    Orastavan lähiöaktivimismin aikaansaamaa katkeraa, mutta kliseistä tilitystä: Ei olis aukion vesiaihe tyhjänä koko kesää ja edellisestäkin suurinta osaa, jos se olisi Töölössä. Ei edes Kalliossa.

    • Ai niin kuin esimerkiksi tuollaista vesiaihetta ei missään tapauksessa voitaisi pistää pois päältä Narinkkatorilla tai Finlandia-talon puistossa? Tai suihkulähdettä pois päältä vaikkapa Kaisaniemessä?

      • Mutta sinänsä olet oikeilla jäljillä; tiiviissä kaupungissa on enemmän asukkaita per neliömetri hoidettavaa puistoa tai luontoa – ja vastaavasti vähemmän puistoja ja luontoa per asukas.

        On siis luonnollista, että edes osa tässä säästyvästä rahasta käytettäisiin siihen, että olisi sitä urbaanin ympäristön laatua.

      • Mikäli vesiaihe on toimintakuntoinen, ja sitä pidetään pois päältä vain säästösyistä, niin silloin kyseessä varmaankin on toisessa vastauksessasi pohtimastasi priorisoinnista. Siinä ei kyllä mielestäni tolkun häivääkään, että on tehty aluksi kohtuullisen kallis vesiaihe, jos sitä ei muka sitten ole varaa pitää päällä.

        Kuivana (tai pieni lätäkkö sadevettä pohjalla) sen vaikus ympäristön miellyttävyyteen on vahvasti negatiivinen. Tyhjä ”kahluuallas”, jonka pohjalta sieltä täältä törröttävät rosteriset vesitekniset laitteet ei ole mikään kaunistus, vaan rumennus. Näin rakentamistalouden diplomi-insinöörinä rohkenen epäillä, ettei sen vuotuisilla käyttämättömyyskustannussäästöillä montaa metriä reunakiveä saada.

        Vaihtoehto b sille, ettei se ole tälle kesää ollut päällä on, että vesitekniset järjestelmät ovat rikki, ja niitä ei ole korjattu. Joka tapauksessa vaikka tasaista torin laatoitusta sen paikalla olisi parempi kuin sen kesäisinkin toimimattomana pitäminen.

        Ja kyllä. Epäilen ettei vastaavaa siedettäisi vaikkapa Rautatientorille vuosikausiksi. Varmaan orastavaa vainoharhaisuutta.

  7. Mietin itse aivan samaa! Pienelläkin vehreydellä on kaupunkiympäristössä psykologisesti suuri vaikutus. Lisäksi tuon toiminnallisuuden voi tosiaan yhdistää kasvillisuuden kanssa kunhan vain ajattelee hieman pidemmälle.

    Tuon puoliympyrän muotoisen ”palvelurakennuksen” korvaisin 2-3-kerroksisella hakasulun muotoisella rakennuksella, joka 1) suojaa ”Karhupuistoa” liikenteeltä 2) päästää valoa puistoon 3) suojaa raiteita puiston lehdiltä 4) tuo puiston ns. ihmisen mittakaavaan.

    Offtopicina alueesta vielä: Aika paljon tuonne on saatu mutkittelemaan autoteitä. Onko olemassa joku hyvä syy siihen, miksei parkkipaikkoja sekä sisäänkäyntejä pihakansien alaisiin parkkihalleihin sijoitettu Metsäläntien varteen? Näin olisivat sen nopeudetkin laskeneet ja estevaikutus pienentynyt sekä tietysti alueen kadut olisivat turvallisemmat lapsille ja stressittömämmät sekä päästöttömät kaikille.

  8. Aika vähän meillä on lähiöissä oikeaa, hoidettua puistoa. Varsinaiset puistot ovat vanhan korttelikaupungin alueella. Lähiöissä on ”luonnontilaista” risukkoa, pusikkoa ja vähän nurmikkoa. Taitaa olla kustannuskysymys – betonikiveyksen huolto on halvempaa kuin kauniin puiston. Mielelläni näkisin tässä muutoksen. Ja miltä näyttäisivätkään Länsi-Pasilan valtaisat betoniaukiot hoidetuiksi puistoiksi muutettuina?

Vastaa käyttäjälle Dérive Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *