Urbanismin (vanhat) uudet haasteet

Osaatko kuvitella, miltä tuntuu elää ympäristössä, joka on koti. Kaupunginosassa, joka ehkä pienistä ärsytyksistä huolimatta tuo levollisen olon, kun työstä tai reissusta palatessasi pääset kotiin. Juuri sinulle sopiva asuinympäristö lievittää stressiä ja antaa elämälle sen pienen potkun lisää sisältöä. Kotiin on ihana palata, kun kotimatkalla odottaa ne kauniit talot kadun varrella, rakas metsä tai merenranta (juuri se, mitä sinä rakastat).

Vastaavasti on hyvin onnetonta, jos joudut joka päivä palaamaan alueelle, josta et pidä ja jonka näkeminen tekee sinut onnettomaksi. Oikeus hyvään asuinympäristöön on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.

Ihmiset kaipaavat omalta kotiympäristöltään erilaisia asioita. Yksi kaipaa kodin lähelle merta, toinen metsää ja kolmas urbaania kaupunkia – ja osa ei välitä paljoakaan siitä minkälaisessa ympäristössä asuu. (Sitä mistä itse pidän voi käydä katsomassa kolme vuotta vanhasta, mutta yhä ajankohtaisessa blogikirjoituksessa.)

Perheissä kotipaikan valinta on aina kompromissi. Onhan yhtälössä mukana useamman ihmisen tarpeet, työpaikkojen ja päiväkotien ja koulujen sijainnit. Jos yksi kaipaa lähelle luontoa ja toinen kaupunkia, jää jäljelle aika vähän paikkoja, joilla kriteerit täyttyvät.

Kaikkein surullisinta on se, että merkittävä osa ihmisistä ei pääse asumaan sellaisessa ympäristössä, johon on ilo palata joka ilta. Kun Helsingissä ja Tampereella asuvien ihmisten asumispreferenssejä tutkittiin, 35% halusi asua urbaanissa ympäristössä. Helsingin seudulla tämä tarkoittaa sitä, että noin viisisataatuhatta seudun asukasta haluaa urbaaniin ympäristöön ja urbaania on rakennettu vain parillesadalletuhannelle asukkaalle.

Erilaisia asumispreferenssejä Helsingin seudulla; Aidot urbaanit (5%), tavalliset urbaanit (22%), urbaanit luontoihmiset (8%), tavalliset luontoihmiset (21%), aidot luontoihmiset (19%) ja sijoittumattomat (25%)

Erilaisia asumispreferenssejä Helsingissä ja Tampereella (Tyrväinen 2007)

Tämän takia urbaanin Helsingin hintataso on lähtenyt käsistä. On helppo ymmärtää, että kun 35% haluaa asua urbaanisti ja siihen on mahdollisuus vain ehkä 15%:lla asukkaista, joutuvat asukkaat kilpailemaan siitä kenelle tämä harvinainen mahdollisuus sallitaan.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu asuntojen hintatason muutos suhteessa koko maan hintatasoon. Kuten taulukosta nähdään käytännössä vain urbaanisti rakennettu Helsinki on kallistunut enemmän kuin muu maa. Reaktorilla data scientistina työskennelleen Jaakko Särelän tekemä analyysi koko maan asuntomarkkinoista kertoo samaa. Asumisen kysyntä keskittyy urbaaneihin keskuksiin koko maassa.

Asuntojen hintatason suhteellinen muutos

Asuntojen hintatason muutos suhteessa koko maan asuntojen hintatasoon.

Se, että sinulla ja minulla – ja kaikilla muilla asukkailla, on mahdollisuus elää hyvässä ympäristössä on tärkeää koko Helsingin tulevaisuuden kannalta. Kaikista suurin este tälle on pula laadukkaasti rakennetusta urbaanista kaupunkiympäristöstä. Pula on niin suuri, että jos seuraavat 35 vuotta jokainen uusi asunto rakennetaan urbaanisti, emme vielä vuonna 2050 pääse tilanteeseen, jossa kaikki halukkaat voivat asua urbaanisti.

Siksi nyt käsiteltävässä yleiskaavassa kaikkein tärkein on kantakaupungin tiivistäminen ja laajentaminen. Ensimmäistä kertaa sitten Töölön rakentamisen yleiskaava viitoittaa tien kohti merkittävää urbaania rakentamista. Siihen pitää tarttua ja siitä täytyy pitää kiinni.

Tästä yleiskaavassa päätetään tänään kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Yleiskaavaehdotus

 

7 vastausta artikkeliin ”Urbanismin (vanhat) uudet haasteet

  1. Miksi tästä urbanismista pitää kohkata niin hirveästi? Noin kolme neljännestä ihmisistä sijoittuu kirjoituksen nelikentässä oikeaan yläruutuun, eli heidän mielestään sekä luonnon että kaupungin vetovoimaisuus on suuri tai melko suuri. Eli ihan tavallisia helsinkiläisiä.

    • Siksi, että siitä hyvästä urbaanista ympäristöstä on kova puute. Näinhän se yleensäkin menee: siitä puhe, mistä pula.

      Tehdään runsaasti lisää hyvää urbaania ja pidetään huolta luonnosta, niin ei tarvitse asiasta niin paljoa kohkata. Ja siitä tässä yleiskaavassa on kyse.

  2. Kirjoitat: ”Osaatko kuvitella, miltä tuntuu elää ympäristössä, joka on koti.” Minä osaan hyvin kuvitella tuon tunteen. Samoin tuttuni ja naapurini täällä Lauttasaaressa. Ongelma on, että te kaupunkiaktivistit ette tunnusta meidän tarpeitamme.

    Lauttasaari on jo nyt Helsingin asuntovaltaisin alue, jota on tiivistetty viimeiset 15 vuotta. Nykyisten 23 000 asukkaan lisäksi saarelle halutaan vielä 10 000 – 15 000 uutta asukasta. Meille se merkitsee asumista vuosikymmeniä rakennustyömaan keskellä. Se merkitsee suuria meren- ja maantäyttöjä, se merkitsee viheralueiden kutistumista. Se merkitsee jatkuvaa taistelua koulu- ja päivähoitopalveluista.

    Te kaupunkiaktivistit kerrotte meille, mikä on hyvä ympäristö. Te ette halua kuulla meitä, sillä meidän totuutemme on teille väärä.

    Mieti, miltä sinusta tuntuisi kadottaa se hyvä asuinympäristö, johon olet kiintynyt?

    • Ymmärrän hyvin, että kaupungin muuttuminen on kivuliasta. Ei se ole helppoa. Tämän muutoksenkin jälkeen Helsingin seudulla on runsaasti paikkoja, jotka tyydyttävät luonnon lähelle haluavien tarpeita. Ymmärrän, ettei se lämmitä, kun oma kaupunginosa muuttuu.

      Vaihtoehto vaan on vielä kauheampi. Jos urbaanin kaupungin ei anneta kasvaa, valitaan, että suuri joukko ihmisiä ei Helsingissä saa koskaan kokea sitä, miltä tuntuu elää paikassa, joka tuntuu kodilta. Tämä valinta on meillä tehty uudestaan ja uudestaan vuosikymmenestä toiseen ja siksi suuri joukko ihmisiä kärsii joka päivä siitä, ettei Helsinki salli heille sopivan kaupunkiympäristön rakentamista. Oletko koskaan ajatellut miltä sinusta tuntuisi, jos viimeiset 70 vuotta sinun rakastamasi ympäristön rakentaminen olisi kielletty?

      Kaupungin kasvu on ristiriitoja täynnä ja kasvun kanssa on pakko tehdä valintoja. Minulle se valinta on se, että kaupungin urbaani ydin kasvaa – ja tämä tarkoittaa sitä, että kantakaupunki (tiivis urbaani) laajenee sen viereisille alueille. Kuten kaupungit ovat historiallisesti aina kasvaneet.

  3. Missaat olennaisen kysymyksen. Lauttasaari on jo ennestään Helsingin asuntovaltaisin alue. Miksi yhdelle saarelle pitää rakentaa yli tuplasti enemmän kuin Helsingin muihin vanhoihin kaupunginosiin? Eikö kaavoituksessa tulisi kohdella kaupungin eri osia tasapuolisesti? Miksi yhdellä alueella pitää olla ”kivuliasta” vuosikymmenestä toiseen. Miksi ei rakenneta vaikkapa Töölöön, Munkkaan tai Skatalle?

    Lauttasaarta on tiivistetty koko 2000-luvun ajan. 2000-luvulla on tullut jo noin 4000 uutta asukasta. Vuoteen 2023 mennessä saarelle on tulossa toiset 4000 lisää. Koivusaari toisi mukanaan vielä 5000 uutta asukasta naurettavan pienelle, suurelta osin keinotekoiselle saarelle. Ja siihen vielä yleiskaavan mukanaan tuomat tuhannet uudet asukkaat. Lopulta saadaan aikaan alue, jossa eivät viihdy nykyiset eivätkä uudet asukkaat.

    Lauttasaari on saari. Ihmiset tulevat tänne työhön ja kotiin. Kun täältä viedään loputkin työpaikka-alueet, alueesta tulee ennen pitkää äärimmäisen tiiviisti rakennettu lähiö. Ei kantakaupunkia. Sen osoittaa Vattuniemen tiivistäminen. Sitä ei voi parhaalla tahdollakaan sanoa eläväksi, kantakaupunkimaiseksi ympäristöksi. Ja Vattuniemen uusien asuntojen 7000 euron neliöhinta tuskin auttaa Helsingin urbaaniin asuntopulaan.

    • Lauttasaari ei ole lähellekään tiiveimmin asuttu alue Helsingissä. Päinvastoin, Lauttasaaren asukastiheys on paljon alempi kuin muissa vastaavalla etäisyydellä keskustasta olevilla alueilla.

      Lauttasaaren asukastiheys on noin 5500 asukasta neliökilometrillä. Kun Koivusaari joskus valmistuu, asukastiheys on noin 7000 asukasta neliökilometrillä.

      Katajanokan asukastiheys on nyt noin 8000 asukasta neliökilometrillä ja kun yleiskaavassa suunnitellut runsaat 2000 asukkaan asunnot valmistuvat, asukastiheys on yli 11000 asukasta neliökilometrillä (tämän päälle tulevat vielä ne lisäasunnot, joita esim. Kirkkohallituksen toimistojen muuttaminen asunnoiksi tuo).

      Etu-Töölössä asukastiheys on noin 12,500 asukasta neliökilometrillä ja tännekin rakennetaan par’aikaa lisää.

      Taka-Töölön asukastiheys on 7500 asukasta neliökilometrillä, vaikka Stadionin ympäristön urheilupuisto ja Hietsu vievät pinta-alasta lähes puolet. Tännekin muuten on suunnitteilla kohtuullisen merkittävä määrä asuntorakentamista.

      Munkkiniemessä asukastiheys on vajaa 5000 asukasta neliökilometrillä. Täällä Turunväylän varteen on suunnitteilla asuntoja tuhansille uusille asukkaille.

      Väite siitä, että rakentaminen koskisi vain Lauttasaarta on tuulesta temmattu. Yleiskaavassa varaudutaan noin 260 000 asukkaan lisäykseen Helsingin kuntarajojen sisällä ja tästä vain murto-osa tulee Lauttasaareen.

      Mitä tulee urbaanin ympäristön saatavuuteen, niin ongelmana on se, että urbaania ympäristöä on tarjolla vain noin 150 000 asukkaalle ja sinne haluaisi ehkä 400 000 asukasta. Hinnat nostaa korkealle se, että nuo neljäsataatuhatta joutuvat kilpailemaan keskenään (huutokaupan tapaan) siitä, kuka asunnot saa.

      Tämän ongelman voi korjata sillä, että pitkällä aikavälillä rakennetaan niin paljon, että kaikilla jotka haluavat asua urbaanisti, on se mahdollisuus.

      ps. Rikkaita ei ole Helsingissä äärettömästi, joten yhteen paikkaan rakennetut kalliilla kaupaksi menevät asunnot vapauttavat toisessa paikassa asuntoja niille, joilla ei ole ihan noin paljoa rahaa maksaa asunnosta.

  4. Pahoitteluni väärinymmärryksestä.

    Tuokaan väite ei tosin pidä paikkansa. Esimerkiksi Munkkiniemen peruspiirissä on suurin piirtein sama suhde asuntojen ja työpaikkojen määrässä kuin Lauttasaaressa (ja myös siellä, työpaikkatontteja muuttuu asumiseen). Alppiharjussa työpaikkoja on suhteessa vielä vähemmän.

    Tämän muutoksen yhtenä syynä on se, että kaupungin kasvaessa yhdyskuntarakenne on hajonnut ja kantakaupungin reunalla olevat paikat ovat aiempaa huonompia sijainteja työpaikoille ja tästä syystä ne tuppaavat jäämään pahasti vajaakäyttöön.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>