Uusi yleiskaava

Helsinki on saanut uuden yleiskaavan. Tämän eteen on tehty työtä jo monta vuotta. Perustin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän melkein seitsemän vuotta sitten. Sen tavoitteena oli yksinkertaisesti se, että tiivistä kaupungin palvelut ja mukavuudet tarjoavaa umpikorttelikaupunkia riittää kaikille sellaiseen asumaan haluaville.

Vuonna 2012 julkaisimme Otso Kivekkään, Osmo Soininvaaran ja Mari Holopaisen kanssa yhteisen pamfletin Seuraavat 400 000 helsinkiläistä. Siinä esitimme mm. motareiden muuttamista bulevardeiksi ja laajan pikaraitiotieverkon rakentamista. Nyt hyväksytty yleiskaava toteuttaa nämä ajatukset, vaikka asuntomäärän tavoite jääkin vähän alemmas.

yleiskaavakartta-lopullinen

Uuden yleiskaavan kartta

 

Uusi yleiskaava on tärkeä siksi, että se sallii tiivin kaupungin rakentamisen, kantakaupungin tiivistämisen ja laajentamisen. Sellaisen kaupungin, jossa on umpikortteleita, asunnot, työpaikat ja palvelut sekaisin ja kivijaloissa kahviloita ja muita kaupunkilaisia palvelevia liikkeitä ja toimintoja. Kaupungin, jossa lähes kaikki asukkaat asuvat raideliikenteen varrella.

yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614

Vuonna 2050 yleiskaavan raideverkon piirissä 600m etäisyydellä asemasta asuu noin 90% Helsingin asukkaista

 

Kannattaa kuitenkin huomata, että yleiskaava ei pakota rakentamaan hyvää ja tiivistä kaupunkia. Sen eteen pitää tehdä työtä. Tässä muutamia asioita, joihin meidän kaupunkilaisten pitää seuraavaksi kiinnittää huomiomme, jotta voimme varmistaa sen, että saamme paljon hyvää uutta kaupunkia ja jotta moni uusi kaupunkilainen saisi itselleen kodin.

Tiiviin kaupunkiympäristön vaatiminen

Useimmat tiiviistä kaupungista pitävät haluavat asua tiiviisti siksi, että sellainen asuinympäristö tarjoaa niitä mukavuuksia, joita he elämältään haluavat. Tiiveys ei ole itseisarvo vaan väline muihin arvokkaisiin asioihin. Lapsiperheessä päiväkoti ja koulu löytyy kävelyetäisyydeltä samoin kavereita erilaisiin harrastuksiin. Joukkoliikenne tarjoaa hyvät liikkumismahdollisuudet moneen suuntaan ja päivittäiseen elämään on helppoa sovittaa tapaamisia kavereiden ja ystävien kanssa.

Siksi meidän pitää vaatia tiivistä rakentamista ja erityisesti umpikortteleita nimenomaan siellä, missä siitä saadaan kaikista suurimmat hyödyt kaupunkilaisille. Kaupunkisuunnittelussa pitää oppia ajattelemaan samanaikaisesti rakentuvien asuntojen laatua ja syntyvän kaupunkiympäristön laatua. Osaoptimointi johtaa kaikkien kannalta huonoon lopputulokseen.

Erityisen tärkeissä paikoissa kaupunki pitää opettaa rakentamaan tiiviitä ja kapeita umpikortteleita, jotka mahtuvat kapeisiinkin paikkoihin – tällaisia kohteita löytyy uudesta yleiskaavasta monia.

Kaupunginosien välisten rajapintojen ymmärrys

Puhuin tiistaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kalasataman pohjoisosassa siitä kuinka alue pitää nähdä rajapintana Kalasataman, Hermannin ja Arabianrannan välillä. Tällaiset alueiden väliset rajat jäävät herkästi huonosti suunnitelluiksi reunoiksi, jotka vähentävät ihmisten liikkumista kaupunginosarajojen yli. Tämä on yksi osasyy siihen, miksi urbaanin kaupungin rakentaminen on niin vaikeaa ja seuraa ainakin osin siitä, että kaavoitusta yleensä tehdään yhden kaavoitettavan alueen näkökulmasta.

Tärkeimmät tällaisista kaavoitettavista alueista ovat tulevat kaupunkibulevardit. Niiden varrelle syntyy kapea käytävä tiivistä korttelikaupunkia. Bulevardien toimivuus aidosti urbaanina mukavuuksia tuottavana kaupunkina riippuu siitä, kuinka hyvin nämä alueet liittyvät niiden vieressä oleviin esikaupunkialueisiin.

Meidän tulee tehdä työtä sen eteen, että kaupunkisuunnittelussa osataan rakentaa jatkuvaa kaupunkia, jossa kaupunginosien väliset rajat eivät vähennä ihmisten liikkumista jalan paikasta toiseen.

Luontokohteiden suojeleminen ja kehittäminen

Yleiskaavaan jäi erilaisilla rakentamismerkinnöillä joitakin tärkeitä viheralueita, jotka on parempi jättää tulevien sukupolvien nautittaviksi. Esimerkiksi nostan tässä Ramsinniemen, joka on kapea niemi Vuosaaressa Vartiosaaren itäpuolella.

Arvokkaimpia luontokohteita suojellaan parhaiten niin, että etsimme tapoja tiivistää ja laajentaa olemassaolevaa rakennettua nopeasti ja hyödynnämme tiiviin kaupunkirakentamisen mahdollisuudet. Meidän pitää myös tehdä työtä pysäköintinormin purkamiseksi – se on usein suurin este olemassaolevien alueiden tiivistämiselle ja silloinkin, kun tiivistäminen on taloudellisesti mahdollista, pakollisten pysäköintipaikkojen rakentaminen heikentää erityisesti lähiöissä asuinympäristöä, kun asukkaiden rakkaat lähipuut joudutaan kaatamaan parkkipaikkojen tieltä.

Yhteenveto

Yleiskaava tarjoaa paljon mahdollisuuksia rakentaa parempaa ja tiiviimpää kaupunkia. Yksi etappi on saavutettu ja siitä kannattaa iloita.

Se ei kuitenkaan takaa muutosta parempaan. Siksi työ paremman ja monipuolisemman kaupungin eteen on oikeastaan vasta ihan alussa. Tarvitsemme muutosta kaupunkisuunnittelun toimintatapoihin, normeihin, tavoitteisiin ja siihen, miten kehityskohteita valitaan. Mihin muihin asioihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota?

2 vastausta artikkeliin ”Uusi yleiskaava

  1. Saisiko noihin uusiin puistoihin yleiset vessat? Auttaisi pienyrittäjiäkin, jos olisi asiakkaille tarjolla vessat, jos on vaikka joku pienempi ruokapaikka tai vaikka ruokarekka. Myös olisi minusta positiivista, jos kaupungilla pystyisi oleskelemaan pidempään ilman huolta tuollaisesta tarpeesta. Aika ikävää, jos Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa ihmiset kuseksivat puskissa ja seiniä vasten. Sata tonnia taitaa maksaa tuollainen vihreä laatikko, mutta minusta ihan oikeaa verorahojen käyttöä jolla veronmaksaja pääsee hädästään.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *